2030-luvulla suurin osa lapsista tehdään perinteiseen tapaan, mutta yhä useampi pari haluaa kesyttää sattuman ja varmistaa uudelle elämälle hyvät lähtökohdat. Lisääntymisklinikat tarjoavat ihmeitä, jotka sekä pelottavat että antavat toivoa.




Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2009


Isla ja Aaro:

Vauva vapaaksi pahoista taudeista


Isla ja Aaro ovat parikuisen tyttövauvan hyperonnelliset vanhemmat. Pikku prinsessa ei ole täysin luomu, sillä Aaro tahtoi katkaista sukuansa piinaavan kierteen: suurella osalla hänen sukulaisistaan on rinta- ja munasarjasyövälle altistava BRCA-geeni.

Isla ja Aaro halusivat vapauttaa tulevan lapsensa riesasta ja varasivat ajan perhesuunnitteluneuvolaan heti, kun ajatus raskaudesta heräsi. Sieltä he saivat lähetteen lisääntymisklinikkaan koeputkihedelmöitykseen ja edelleen alkionvalintaan.

Jos pari päätyy alkionvalintaan tällaisella lääketieteellisellä perusteella, julkinen terveydenhuolto antaa samalla mahdollisuuden varmistaa, ettei lapsi saa suomalaiseen tautiperintöön kuuluvia sairauksia. Ne ovat harvinaisia mutta vakavia tauteja, jotka puhkeavat yleensä vain, jos lapsi saa kummaltakin vanhemmaltaan saman virheellisen geenimuodon.

Lapsensa sukupuolen Isla ja Aaro halusivat määräytyvän satunnaisesti sen mukaan, mikä alkioista saisi parhaat pisteet.


Paras alkio voittaa

Islan munasarjoista napsaistiin pieni palanen, josta irrotettiin kymmeniä munasolun esiasteita. Kun ne oli kypsytetty laboratoriomaljassa, Aaron siittiöt päästettiin uimaan niiden luo. Syntyneet parikymmentä alkiota kasvatettiin kahdeksansoluisiksi, minkä jälkeen kustakin otettiin yksi solu dna-tutkimuksiin.

Alkioista hylättiin kaikki ne, joissa oli BRCA-geenin syövälle altistava muoto. Yksikään alkioista ei ollut saanut kahta samaa suomalaisen tautiperinnön geenimuotoa, mutta osalla oli geeni, joka olisi tehnyt lapsesta jonkin tällaisen sairauden oireettoman kantajan. Tämä vähensi alkion pisteitä. Miinusta tuli myös geeneistä, joiden tiedetään lisäävän riskiä sairastua monitekijäisiin kansantauteihin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, alkoholismiin tai diabetekseen.

Parhaan pistemäärän saanut alkio siirrettiin Islan kohtuun. Vaikka ensimmäinen yritys olisi epäonnistunut, geeniyhdistelmää ei olisi menetetty: alkiosta aiemmin irrotetun solun tytärsolusta olisi voitu ottaa tuma ja siirtää se uuden munasolun tuman tilalle. 

Kaikkiaan viisi alkiota sai niin hyvät pisteet, että ne päätettiin pakastaa myöhempää käyttöä varten. Näin koko prosessia ei tarvitse toistaa, jos Isla ja Aaro päättävät hankkia sisaruksia pikku prinsessalleen.


Osa ehkäisevää terveydenhoitoa

Islan ja Aaron hyödyntämä tekniikka oli olemassa jo 2000-luvun alussa, mutta tuolloin alkionvalintaa pidettiin epäeettisenä. Nyt menetelmä on rutiinia ja olennainen osa ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa. Monet perinnölliset sairaudet ovatkin jo käyneet harvinaisiksi.

Jos tulevat vanhemmat olisivat halunneet valita alkioita muista syistä kuin hyväksyttyjen sairausgeenien perusteella, heidän olisi pitänyt itse kustantaa kalliit hoidot. Isla ja Aaro eivät kuitenkaan halunneet suunnitella vauvaansa liian tarkasti, ainoastaan sulkea pois kaikkein ilmeisimmät riskit.


Maria:

Tyttärelle äidin hyvä perimä


Maria on kahdeksannella kuulla raskaana. Hän tuntee olevansa elämänsä vedossa, vaikka ikää on jo viisikymmentäviisi. Maria on mielestään aivan tavallinen keski-ikäinen ensisynnyttäjä, sillä lähes kaikki hänen sukunsa naiset ovat eläneet liki satavuotiaiksi.

Nuorempana Maria ei pitänyt itseään pätkääkään äitityyppinä ja halusi satsata täysillä kilpatanssijan uraansa. Kansainväliseltä huipulta väistyttyään hän ryhtyi valmentamaan pieniä tanssijanalkuja ja tunnisti itsessään aivan uuden puolen. Hän rakasti lapsia ja halusi myös oman silmäterän! Kun pitkä urheilu-ura oli ohi, oli aika omistautua äitiyteen.

Marian perimä oli kartoitettu 50-vuotistarkastuksessa, ja hän tiesi olevansa huipputerve ja omaavansa tanssiurheiluun täydelliset geenit. Samaa hän toivoi lapselleen. Siksi hän selaili huolellisesti spermapankkien katalogeja.

Maria löysikin muutaman luovuttajan, joiden geenit läpäisivät hänen vaatimuksensa. Marian epävarmuus kuitenkin kasvoi valinnan hetken lähestyessä. Häntä ahdisti suunnattomasti, että hänen lapsensa olisi puoliksi jonkun tuntemattoman miehen "lihaa ja verta". Hän yritti tukahduttaa tunteen mutta joutui lopulta tunnustamaan itselleen, ettei halunnut ketään lapsensa isäksi. Ainoa vaihtoehto oli kloonaus.

Ajatus tuntui oikealta heti, kun se pälkähti hänen päähänsä. Maria tunsi eläneensä värikkään ja onnellisen elämän, joten tuntui luonnolliselta tarjota lapselle edellytykset vastaavaan. Hän koki saaneensa täyspotin geneettisessä arvonnassa ja halusi nyt testamentata tuon rikkauden tyttärelleen.


Kloonaus jo vaaratonta

Maria lähti ulkomaille lapsentekoon. Suomessa ei ainakaan vielä saa kloonata ihmistä, mutta monissa muissa maissa se on jo joidenkin klinikoiden valikoimissa. Osa ihmisistä paheksuu kloonausta edelleen, mutta ensimmäinen julkisuuteen tullut kloonivauva - nyt kahdeksanvuotias Claudia - onnistui hurmaamaan median ja sulattamaan monta sydäntä.

Kloonauksen vastustajien pelottelut mahdollisista riskeistä eivät huolestuttaneet Mariaa. Menetelmän alkuvaikeudet on voitettu jo ajat sitten, ja kaikki eläimillä tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, ettei nykyisellä tekniikalla syntyneillä klooneilla tule olemaan alkuperästään johtuvia ongelmia.

Geenien kannalta myöskään Marian ikä ei ole ongelma, sillä kromosomien ikääntymismuutokset purkautuvat kloonauksessa. Munasolujen ikään sen sijaan liittyy pieni riski. Siksi Marian ihosolusta otettu tuma päätettiin siirtää luovutettuun nuorempaan munasoluun, josta tuma oli poistettu. Muutaman yrityksen jälkeen syntyi elinvoimainen alkio, joka siirrettiin Marian kohtuun kasvamaan.

Kun Maria palasi muutaman viikon "lomaltaan" Suomeen, hän oli tukevasti raskaana. Hän odotti lasta, joka olisi samalla hänen identtinen kaksosensa. Äidin ja tyttären yhdennäköisyydessä ei kuitenkaan ole mitään kummallista, joten Marian salaisuus ei paljastu, ellei hän itse niin halua.


Tarjolla myös uusia ominaisuuksia

Klinikka, jossa Marian lapsi sai alkunsa, sijaitsee yhdessä maailman vapaamielisimmistä valtioista ja tarjoaa ensimmäisten joukossa mahdollisuutta myös perimän laajentamiseen. Kohutussa menetelmässä alkiolle siirretään keinotekoinen kromosomi, johon voidaan lisätä esimerkiksi hi-viruksen torjuvia geenejä. Ekstraominaisuuksien määrä on rajaton. Lisäkkeillä voidaan myös estää joidenkin elimistön omien, epäsuotuisten geenien toiminta.

Mariaa ylimääräiset geenit kuitenkin hirvittävät. Hän ei halunnut sellaisia lapselleen, ei, vaikka lapsesta olisi niiden avulla tullut vielä terveempi. Kloonauksessa ei ole kyse muusta kuin erinomaiseksi osoittautuneen perimän toistamisesta, mutta ekstrakromosomit ovat Marian mielestä jotain täysin luonnotonta. Häntä pelottaa myös ajatus siitä, mihin ne voivat joskus johtaa: superihmisten rotuun, joka ei enää halua lisääntyä parantelemattomien luomuihmisten kanssa.


Alex ja Onni:

Miesparillekin mahdollisuus


Alex ja Onni ovat tuore aviopari. He toivovat yhteistä lasta ja odottavat parhaillaan päätöstä pankkilainasta haaveen toteuttamiseksi. Suomessa ei vielä tuoteta alkioita, joiden geenit ovat peräisin samaa sukupuolta olevilta vanhemmilta. Alex ja Onni ovat kuitenkin valmiita maksamaan kalliista, ulkomailla tehtävästä toimenpiteestä.

Pariskunta on jo sopinut käytännön järjestelyistä Väli-Amerikassa sijaitsevan, homopareihin keskittyvän lisääntymisklinikan kanssa. Kahden miehen biologisen lapsen alkuun paneminen ei ole ihan yksinkertaista, sillä tutkijat eivät vieläkään osaa käynnistää alkionkehitystä kahden siittiön (tai kahden munasolun) tumasta. Alkio lähtee kehittymään vain, jos yhdistyvien tumien dna:ssa on erilaiset säädöt, kuten siittiössä ja munasolussa.

Siksi ainoa vaihtoehto on tuottaa Alexin tai Onnin soluista munasoluja. Parille valinta oli itsestään selvä. Alexista tulee lapsen "äiti" ja Onnista isä. Niinpä Alexilta otetaan ihosoluja, jotka klinikan geneetikot palauttavat alkion kantasoluja vastaavaan tilaan. Sen jälkeen solut sysätään munasoluun johtavalle kehityspolulle. Menetelmä ei ole kovin tehokas: jo yhdenkin terveen, hedelmöitymiskykyisen munasolun tuottaminen vaatii valtavasti työtä. Alex ja Onni ovat lukeneet klinikan oppaasta, että riittävä määrä munasoluja saadaan valmiiksi yleensä noin 5-7 kuukauden päästä siitä, kun ihosolut on lähetetty klinikalle.


Sijaissynnyttäjää tarvitaan

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Alex ja Onni matkustavat Väli-Amerikkaan noin puolen vuoden kuluttua. Silloin Alexin ihosoluista tuotetut munasolut hedelmöitetään Onnin siittiöillä.

Klinikka opastaa myös paikallisen sijaissynnyttäjän hankkimisessa. Pariskunta on jo valinnut tehtävään 23-vuotiaan naisen. Saamansa korvauksen turvin hän aikoo toteuttaa haaveensa opinnoista jenkkiyliopistossa.
Alex ja Onni suunnittelevat asuvansa Väli-Amerikassa siihen saakka, kun lapsi syntyy. Toinen vaihtoehto olisi tuoda alkio Suomeen, mutta täällä sijaissynnyttäjiä on vähän ja byrok¬ratia mutkikasta. Keinokohdun vuokraustakin Alex ja Onni harkitsivat, mutta uusi menetelmä epäilyttää heitä, eikä heillä sitä paitsi olisi varaa siihen (ks. s. 18-20).

Klinikan palveluun kuuluu myös alkionvalinta geeniprofiilin perusteella. Alex ja Onni saavat geenitiedot noin kolmestakymmenestä alkiosta, jotka ovat läpäisseet tunnettujen sairausriskien seulan. Tietokoneohjelma tuottaa näistä geeniprofiileista virtuaalilapsia, joista parin pitää sitten valita mieleisensä. Alexia ja Onnia on kehotettu pohtimaan etukäteen ensisijaisia valintakriteerejään. Onni toivoo lapsen perivän Alexin taiteellisuuden ja Alex taas Onnin rohkean ja tasapainoisen luonteen.


Siiri ja Eetu:

Elämä ei lopu kuolemaan


Elämä on tarjonnut surua Siirille ja Eetulle. Ensin Siirillä todettiin syöpä, jonka vuoksi hänen munasarjansa ja kohtunsa jouduttiin poistamaan. Siiri kuitenkin parantui leikkauksen ja kemoterapian ansiosta, eikä hedelmällisyydenkään menettäminen vaivannut, koska pariskunnalla oli jo kaksi leikki-ikäistä lasta eikä lisää ollut tarkoitus hankkia.

Tulevaisuus näytti olevan täynnä toivoa, kunnes kaikki romahti. Lapset olivat menossa kummitätinsä ja -setänsä kanssa uimaan, kun rekka törmäsi kummien autoon. Takapenkillä olleet sisarukset kuolivat heti.

Seuraavat vuodet Siiri ja Eetu elivät painajaista, joka ei näyttänyt ikinä loppuvan. Välit hirvittävää taakkaa kantaviin kummivanhempiin pysyivät läheisinä, ja pariskunnat tukivat toinen toistaan. Siiri itki usein, miten häneltä oli viety sekä lapset että kaikki mahdollisuudet saada enää ikinä omia lapsia.


Kaksoset ovat yksilöitä

Lopulta kummisetä uskalsi ottaa puheeksi erään asian, joka oli mietityttänyt häntä onnettomuudesta lähtien. Kummisetä, joka oli lisääntymislääketieteen erikoislääkäri, oli tehnyt jotain poikkeuksellista onnettomuuden jälkeen. Hän oli ottanut talteen ja pakastanut kudosta menehtyneistä sisaruksista. Nyt hän kertoi varovasti Siirille ja Eetulle, että näillä olisi ehkä sittenkin vielä mahdollisuus saada lapsia. Se tosin vaatisi hieman rohkeutta ja visiittiä ulkomaille.

Kummisetä piti huolen siitä, että Siiri ja Eetu ymmärsivät tärkeän eron: kloonaus ei toisi takaisin menetettyjä lapsia. Syntyvät lapset olisivat näiden identtisiä kaksosia, geneettisesti samanlaisia mutta kuitenkin aivan omia yksilöitään.

Kummisedän läheinen kollega oli osakkaana yrityksessä, joka kehitti ja vuokrasi keinokohtuja. Sitten tarvittaisiinkin vain luovutettuja munasoluja, joihin lasten talteenotetuista kudoksista otetut tumat siirrettäisiin...

Uudelleen herännyt toivo sai Siirin haukkomaan henkeään ja Eetun silmät kostumaan. Saisivatko he sittenkin vielä tulla isäksi ja äidiksi?



Juttua varten on haastateltu Lee M. Silveriä, joka on molekyylibiologian professori Princetonin yliopistossa. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Remaking Eden: How Genetic Engineering and Cloning Will Transform the American Family, 1997. (Geenit ja kloonit, WSOY 1998, suom. Risto Varteva)

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018