Majesteettinen Grand Canyon syntyi jo muinaisjättien aikaan – jos uusi tulkinta on totta.

Teksti: Tuula Kinnarinen

Majesteettinen Grand Canyon syntyi jo muinaisjättien aikaan – jos uusi tulkinta on totta.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2013

Vakiintuneen näkemyksen mukaan Coloradojoki uursi Grand Canyonin, maailman upeimpiin kuuluvan luonnonihmeen ”varsin äskettäin”,  kuutisen miljoonaa vuotta sitten. Näin on päätelty kanjonin suulle kertyneiden kulumakivien iästä. Nyt pohjakivien kemia kertoo toista: uurtajia olikin kaksi, ja ne loivat maiseman kymmeniä miljoonia vuosia aiemmin.

Boulderin yliopiston ja Kalifornian teknisen yliopiston geokemistit ovat Rebecca Flowersin johdolla analysoineet raskaiden alkuaineiden hajotessa syntyvän heliumin pitoisuuksia apatiitissa, maankuoren fosfaattimineraalissa. Helium on sikäli metka aine, että kuumuudessa maan uumenissa se karkaa kivestä, mutta viileässä lähellä maan pintaa se jää kiipeliin kiteisiin. Grand Canyonin pohjassa on heliu­mia on niin runsaasti, että apatiitin on täytynyt olla paljaana pitkään – mutta kuinka pitkään?

Läntiset osat kaiversi lähes nykyiseen asuunsa Cali­forniajoki jo 70 miljoonaa vuotta sitten, itäiset osat toinen joki 15 miljoonaa vuotta myöhemmin, vastaavat tutkimuksen tekijät Science-lehdessä. Tällä ajoituksella dinosaurukset mene tiedä kuikuilivat kanjoniin samalta rotkonpartaalta, jolta matkailijat nykyään ihailevat henkeäsalpaavia maisemia.

Tämän hurjempaan laukkaan mielikuvitustaan ei vielä kannata päästää. Veteraanigeologit ovat ottaneet nuoren polven tulkinnat viileästi vastaan. He eivät kiistä, ettei Coloradon tasangolla olisi jo ammoin juossut jokia ja ollut kanjoneita, mutta he eivät suostu puhumaan Grand Canyonista. Muinaiset, vielä jokseenkin suorat kuilut taiteili mutkittelevaksi nykykanjoniksi vasta Coloradojoki, jolla kiistatta on ikää vain viisi–kuusi miljoonaa vuotta.