Vuonna 2009 syntyvä vauva voi elää 1 000-vuotiaaksi, sanoo brittiläinen biogerontologi, joka on sotkenut vanhenemistutkijoiden pasmat.



Julkaisatu Tiede-lehdessä 10/2009

Uskoakseni on ainakin 70 prosentin mahdollisuus, että ikääntymistä estävät solukorvaus- ja kantasoluhoidot toimivat hyvin 50 vuoden kuluttua eli vuonna 2009 syntyneen näkökulmasta ajoissa, sanoo biogerontologi Aubrey de Grey.

Länsimaissa kuolemat johtuisivat tämän jälkeen muista syistä kuin sairauksista, esimerkiksi liikenneonnettomuuksista ja tapaturmista. Ikuista elämää ei de Greykään siis lupaa.

Brittitutkija on herättänyt radikaaleilla näkemyksillään huvittuneita hymähtelyjä ja ärtymystä mutta myös innostusta. Hän on julkaissut kirjoituksiaan eliniän pidentämisestä sellaisissa bioalan huippulehdissä kuin Plos Biology ja Embo Reports.

De Grey, alun perin tietojenkäsittelytieteilijä, perustelee näkemyksensä taitavasti ja tukeutuu tiukasti tutkimustietoon. Perustelut kuulostavat niin vakuuttavilta, että väkisinkin tulee mieleen: miksipäs ei?


Insinööri käy käsiksi

Lääketieteen tutkijat toteavat usein, ettei jonkin sairauden taustamekanismeja vielä tunneta ja tarvitaan runsaasti lisää perustutkimusta. Vain siten on mahdollista löytää parannuskeino.

De Greyn lähestymistapa on erilainen. Hän suhtautuu ihmiselimistöön insinöörimäisesti: kun yksi osa kuluu loppuun, se vaihdetaan tai korjataan kuten autossa. Ikääntymisvauriot hän luokittelee seitsemään eri kategoriaan, joihin pitää löytää hoitokeinot.

- Ennen kaikkea pitää kehittää kantasolu- ja kudoshoitoja sekä geeniterapiaa, joilla solunsisäisiä tuhoja voidaan korjata. Myös perinnäisemmät hoitokeinot, kuten rokotteet ja pienimolekyyliset lääkkeet, ovat tärkeitä.


Hiirikisa näyttää suuntaa

De Grey on kollegoineen perustanut ikääntymisen tutkimusta tukevan Methuselah-säätiön. Se haastaa tutkijat kisaan, jossa yritetään rikkoa kotihiiren (Mus musculus) elinikäennätys. Palkinto on luvassa myös tutkimusryhmälle, joka keksii tehokkaan keinon pidentää hiirten keskimääräistä elinikää. Kotihiiri elää normaalisti pari kolme vuotta eli 730-1 100 päivää.

Tähän mennessä on palkittu kolme tutkimusryhmää. Illinoisin yliopiston tutkijat saivat siirtogeenisen hiiren elämään 1 819 päivää eli miltei viisi vuotta. Hiiren geenistöä oli käsitelty niin, ettei kasvuhormoni vaikuttanut sen elimistössä. Siitä tuli kääpiö.

Palkinnon sai myös Sandy Keith, jonka Charlie-hiiri eli 1 551 päivää. Charlielle ei tehty mitään erityiskäsittelyjä. Sen sijaan se sai elää ympäristössä, joka tarjosi hyvin runsaasti sekä psyykkisiä että fyysisiä virikkeitä.

Hiirten keskimääräisen eliniän pidentämisestä palkittiin Kalifornian yliopiston tutkimusryhmä. Se pani eläimet dieetille niiden täytettyä puolitoista vuotta. Hiiret eivät nähneet nälkää, mutta päivittäinen kalorimäärä laskettiin minimiin. Hiirten ikä piteni vajaaseen neljään vuoteen eli 1 356 päivään, ja ikääntymissairaudet, myös syövät, vähenivät.


Retoriikka ravistelee

De Grey on kiistelty hahmo vanhenemistutkijoiden keskuudessa. Joidenkin mielestä hän puhuu puppua ja aiheuttaa haittaa vakavasti otettavalle tutkimukselle.

Oulun yliopiston geriatrian professorin Timo Strandbergin mielestä de Grey herättää tervetullutta keskustelua. - Uskon, että vanhenemisen ongelma voidaan ratkaista tieteen keinoin. Kun on kyse ihmisestä, ongelmat ovat kuitenkin hyvin monitahoisia.

Gerontologian professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta pitää de Greytä lahjakkaana ja luovana mutta hänen lupauksiaan liiallisina:

- De Grey uskoo, että vanhenemiseen liittyvät haitat voidaan voittaa paremman ennaltaehkäisyn ja suoraviivaisen biologisen puuttumisen, kuten elinsiirtojen ja regeneratiivisen lääketieteen, avulla. Hän kuitenkin aliarvioi vanhenemisprosessin monimutkaiset vuorovaikutussuhteet.

Jylhä kummastelee, ettei de Greyn mielestä vanhenemisprosesseja edes tarvitsisi ymmärtää vaan voidaan käydä suoraan käsiksi haittoihin.

- Mutta hän on kiinnostava retorikko, joka on pakottanut tutkijayhteisöä muotoilemaan omaa tietämystään ja hypoteesejaan tarkemmin ja puhumaan niistä enemmän suurelle yleisölle.


Elämä pitenee pikkuhiljaa

Elleivät Aino ja Veeti elä ihan tuhatta vuotta, miten pitkään sitten?

Suomalaisten elinikä on jatkuvasti kasvanut - noin 2,5 vuotta kymmenen viime vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan 2007 kuoli noin 49 000 suomalaista, joista yli 77 prosenttia oli eläkeiässä.

Iäkkäistä yli puolet menehtyi sydänsairauksiin, aivoverenkierron häiriöihin ja dementiaan, lähinnä Alzheimerin tautiin. Seuraavaksi yleisimpiä kuolinsyitä olivat miehillä keuhkosyöpä, eturauhassyöpä ja keuhkoahtaumatauti, naisilla tapaturmat ja rintasyöpä.

Jos siis tulevaisuudessa osataan tehokkaasti korjata sydämiä ja aivoja sekä parantaa syövät, viikatemies joutuu odottamaan.

Tilastokeskuksen, Kelan ja Eurostatin kristallipallot välkkyvät melko samalla tavalla. Ne antavat Ainon odotettavissa olevaksi eliniäksi noin 83 vuotta ja Veetin 77 vuotta. Oletuksena on, että kuolevuus alenee kuten tähänkin asti.


Pian tulevat soluhoidot

Ainon ja Veetin elinaikana voitetaan useita sairauksia - tai ainakin saadaan kuriin. Suurin osa valtimotaudeista voitaisiin jo nyt ehkäistä. Diabetekseen ja syöpätauteihin saadaan selvästi nykyistä parempia hoitoja. Alzheimer-tutkijoiden mukaan taudin etenemistä pystytään estämään uusilla lääkkeillä parinkymmenen vuoden kuluessa.
Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean johtajan Riitta Suurosen mukaan monet vammat, kuten selkäydin- ja aivovammat, ovat vastaisuudessa parannettavissa kantasoluhoidoilla. Niillä korjataan myös yksittäisten elinten heikentynyttä toimintaa.

Mutta lääketiedekään ei ole kaikkivoipa. Elintavat uhkaavat.

Yhdysvalloissa tehtyjen laskelmien mukaan ylipainon ja kakkostyypin diabeteksen lisääntyminen saattaa katkaista ihmisten keskimääräisen eliniän nousun - pahimmillaan kääntää sen laskuun.

Marja Jylhä ei usko näin synkästi käyvän. Timo Strandbergkin uskoo eliniän nousevan edelleen pikkuhiljaa. Hän pitää Tilastokeskuksen ennusteita oikeansuuntaisina.


Hidastuu vaan ei pysähdy

De Greyn näkemykset lähtevät siitä, että elimistön ikääntymisvaurioita voidaan korjata ja estää. Entä voidaanko vanheneminen pysäyttää?

Jylhän mukaan jarruttaminen on mahdollista mutta estäminen ei. Strandberg pitää tieteen mahdollisuuksia arvaamattomina ja otaksuu, että kymmenessä vuodessa kehitellään solujen vanhenemismekanismeja hidastavia hoitoja.

- Yksi keino saattaisi olla matkia hiirten kalorirajoituksen mekanismia ja panna solut säästöliekille. Ehkä myös haitallisten geenien ilmenemistä voitaisiin estää ja hyödyllisten taas aktivoida.

De Grey  kertoo, että toisin kuin useimmat luulevat hänen tavoitteenaan ei ole saada ihmisiä elämään ikuisesti.

- Tosiasiassa pyrin estämään ihmisiä sairastumasta. Uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet onnistua. Siinä sivussa voimme myös elää pidempään.


Mari Heikkilä on maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti, mikrobiologi ja Mediuutiset-lehden toimittaja.


Ainon avuksi kantasolu- ja geenihoidot voivat hyvinkin ehtiä. Kun kuluneet osat korjataan ja vaihdetaan uusiin, vanheneminen siirtyy yhä tuonnemmaksi. Mutta kokonaan se ei pysähdy.


Veeti elää 77 vuotiaaksi, ellei lääketieteen läpimurtoja tapahdu ja jos suomalaisten elinikä pitenee samaa tahtia kuin 2000-luvun alussa. Ainon ennuste on 83 vuotta. Kumpikin elää pidempään, jos opitaan korjaamaan sydämet ja aivot.


Seitsemän kuolemansyytä


Aubrey de Greyn mukaan ihmisen ikääntymisvaurioihin on seitsemän syytä. Niihin kaikkiin on ratkaisu, joka löydetään.


1 Solut kuolevat, kudokset haurastuvat.
Kuolevat solut ja kudokset voidaan korvata kantasoluhoidoilla. Elinkykyisiä soluja voidaan uudistaa kasvutekijöiden avulla.


2 Perimään syntyy mutaatioita, jotka johtavat syöpiin.
Toisin kuin tavalliset solut syöpäsolut jakautuvat jatkuvasti. Sitä varten ne pidentävät kromosomien päissä olevia telomeereja, jotka normaalisti lyhenevät jokaisessa solunjakautumisessa ja säätelevät näin solun elinikää. Syöpäsolut saadaan kuriin poistamalla niistä telomeeria pidentävät koneistot geenihoidolla.


3 Mitokondrioihin syntyy mutaatiota.
Mitokondriot ovat elimistölle välttämättömiä solujen energiatehtaita. Niissä on oma perimä, joka on herkkä mutaatioille. Ongelman ratkaisemiseksi mitokondrion geeneistä tehdään varmuuskopiot solun perimään. Tällöin mitokondrio säilyttää kykynsä tuottaa tarvitsemiaan proteiineja.


4 Solut eivät kuole normaalisti.
Ikääntyvään ihmiskehoon kertyy soluja, joita elimistö ei saa tuhottua. Suoliston ympärille kertyy viskeraalista rasvaa, niveliin kudosrakenteita vaurioittavia vanhoja soluja ja puolustusjärjestelmään heikosti toimivia T-soluja. Niistä päästään eroon ruiskuttamalla elimistöön yhdistettä, joka panee kyseiset solut tekemään itsemurhan. Toinen vaihtoehto on aktivoida elimistön puolustusjärjestelmä tappamaan ne.


5 Kudokset jäykistyvät.
Verisuonten seinämien kimmoisuus, silmän linssin läpinäkyvyys ja nivelsiteiden lujuus ovat kiinni solun ulkopuolisten rakenneproteiinien oikeasta järjestymisestä. Toisinaan proteiinien välille muodostuu haitallisia kemiallisia ristisidoksia, jolloin esimerkiksi verisuonten seinämät jäykistyvät ja verenpaine nousee. Ongelma ratkaistaan hajottamalla sidokset kemikaalilla, joka ei muutoin reagoi elimistössä.


6 Solun ulkopuolelle kertyy "kuonaa".
Ikääntyessä solujen ulkopuolelle kertyy aineita, joilla ei ole mitään virkaa elimistössä. Esimerkiksi Alzheimerin taudissa aivoihin ja kakkostyypin diabeteksessa haiman saarekkeisiin kertyy jäykkää amyloidia. Kertyminen estetään rokotteella, joka usuttaa elimistön puolustusjärjestelmän tuhoamaan amyloidia.


7 Solun sisään kertyy jätettä.
Solujen jätteidenkäsittelylaitoksiin, lysosomeihin, kertyy ajan mittaan kemikaaleja, joita lysosomit eivät pysty hajottamaan. Jakautumattomissa soluissa, kuten sydän-, hermo- ja valkosoluissa, tästä seuraa toimintahäiriö. Kemikaaleja kertyy verisuonten seinämissä, keskushermostossa Alzheimerin ja Parkinsonin taudeissa sekä silmänpohjassa ikärappeumasta kärsivillä. Lysosomeihin voidaan ujuttaa uusia entsyymejä, jotka hajottavat kertyvän materiaalin. Entsyymejä etsitään muun muassa hautausmaan bakteereista ja sienistä.



 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018