Keinoista universaalein on ollut pidättäytyminen. Sen juuret vievät varhaiseen kristillisyyteen. Kuva: iStock
Keinoista universaalein on ollut pidättäytyminen. Sen juuret vievät varhaiseen kristillisyyteen. Kuva: iStock

Lapsilukua on aina säännöstelty – vaihtelevalla menestyksellä.

Jos ihminen eläisi samassa tilassa kuin eläimet, pyrkisikö hän saamaan mahdollisimman paljon jälkeläisiä vai rajoittamaan lapsilukuaan? Tunnetun historian perusteella vastaus on ilmeinen, sillä ihmiset ovat aina pyrkineet tavalla tai toisella jälkimmäiseen päämäärään. Abortit ja lapsenmurhat olivat pitkään yksi vaihtoehto, mutta sikiämisiä on ammoisista ajoista asti yritetty estää myös ennalta.

Tissiä kymmenvuotiaaksi

Muinoin ainoat ehkäisytavat olivat pitkä imetys, yrtit ja magia. Rintaruokinta hidastaa kuukautiskierron alkamista, joten imetyksen pitkittäminen siirsi myös seuraavan raskauden alkua. Tämä on ollut esimerkiksi luonnonkansojen tapa säännöstellä syntyvyyttään: kansatieteilijät ovat raportoineet äideistä, jotka ovat imettäneet lasta kymmenvuotiaaksi.

Yrteistä, jotka estävät raskautta tai laukaisevat sikiön abortoitumisen, tiedetään varsin vähän. Tämä johtuu osin siitä, että kansantieto siirtyi suusta suuhun ja ainoat ihmiset, jotka olisivat voineet kirjata sen jälkipolville, olivat pappismiehiä ja muita oppineita. He jättivät tämänkaltaiset asiat tietoisesti mainitsematta, koska pitivät niitä synnillisinä.

Eurooppalaisen perinteen mukaan kuukautisia aiheuttavia kasveja olivat esimerkiksi pujo ja persilja ja abortteja aiheuttavia puolanminttu ja pietaryrtti. Intialaisessa Ayurvedassa raskauksia ehkäisevänä kasvina mainitaan kiinanruusu.

Eurooppalainen kertomaperinne pursuaa maagisia ehkäisykeinoja. Raskautta pelkäävän tytön oli sylkäistävä sammakon suuhun, syötävä mehiläisiä tai kannettava kaulassaan näädän kiveksiä. Espanjassa naisen oli seksin jälkeen hypittävä rajusti ylös ja alas ja lopuksi heitettävä yhdeksän volttia taaksepäin.

Suomessa yrttiteetä

Tehokkaan ehkäisyn puute oli suuri ongelma myös näillä leveyksillä. Esimerkiksi folkloristit ovat panneet merkille, että Suomesta löytyy tuskin lainkaan loitsuja, taikoja tai tietoja, jotka auttaisivat naista tulemaan raskaaksi. Sen sijaan kansanrunousarkistossa on paljon aineistoa siitä, miten nainen saisi kuukautisensa takaisin.

Kuukautisten pois jääminen oli ennen ilmeisesti yleistä, mutta se ei aina merkinnyt raskautta. Monet naiset olivat aliravittuja ja tekivät rankkaa ruumiillista työtä, joten keho suojeli energiavarantojaan jättämällä kuukautiset pois. Tämä aiheutti luonnollisesti monia vääriä hälytyksiä.

Suomessa on uskottu katinlieosta keitetyn veden tekevän miehen hedelmättömäksi. Kivien päällä kasvavasta jäkälästä keitetty kiventieravesi sen sijaan poisti naisilta kuukautiset kokonaan. Nainen saattoi myös estää hedelmöitymisen juomalla katajanmarja- tai nokkosteetä tai koiruohokahvia.

Jalat ristiin

Ehkäisyn keinoista universaalein on ollut luultavasti pidättäytyminen. Jos et halua lapsia, älä harrasta seksiä, piste.

Kulttuuri-ilmiönä tämä juontaa varhaisesta kristillisyydestä, joka kielsi seksuaalisesta halusta johtuvan yhdynnän. Seksi oli sallittua vain lasten siittämiseksi, ja ihanteellinen lapsiluku oli yhdestä kahteen. Tätä suuremmalta määrältä välttyminen oli mahdollista ainoastaan pidättäytymällä.

Keinoa on ehdotettu syntyvyyden säännöstelyyn monesti tämän jälkeenkin. Kun esimerkiksi englantilainen pappistaustainen taloustieteilijä Thomas Malthus 1700-luvulla oli lukenut madonlukunsa ihmissuvun eksponentiaalisesta kasvusta ja resurssien loppumisesta, hän suositteli lääkkeeksi pidättäytymistä. Se ei kuitenkaan koskenut häntä itseään tai hänen kaltaisiaan, vaan yhteiskunnan alaluokkaa, köyhälistöä.

Pidättäytyminen oli varsin laajalti käytetty ehkäisymenetelmä myös agraariajan Suomessa ja käytännössä ainoa, jota lääkärit tuolloin suosittelivat. Tästä kertoo hauskasti maaseudun kätilöille 1900-luvun alussa suunnattu kysely. Kohdassa, jossa tiedustellaan, miten naiset välttävät tulemasta raskaaksi, eräs kätilö kirjoitti: ”He vihaavat miehiään.”

Juhlavammin sanakääntein pidättäytymisestä puhui englantilainen feministi ja kansanvalistaja Marie Stopes: ”Aviomies, joka pidättäytyy, vaikka se olisi vaikeatakin, tulee havaitsemaan, että hän siitä saa tuhatkertaisen palkan, ei vain vaimonsa lisääntyneen elinvoiman ja onnen sekä yhdynnästä tuntemansa suuremman nautinnon muodossa, vaan myös oman elinvoimansa nousun ja itseluottamuksen tunteen muodossa.”

Onanista mallia

Keskeytetty yhdyntä on ehkäisymenetelmistä vanhimpia. Esimerkiksi Raamatussa Onan laskee siemenensä maahan nimenomaisesti siksi, ettei hänen vaimonsa tulisi raskaaksi. Myöhemmin tämä ja kaikki muut lapsilukua säätelevät menetelmät tulkittiin sekä kristillisessä että juutalaisessa perinteessä synneiksi.

Islamissa sen sijaan keskeytettyyn yhdyntään on suhtauduttu vaihtelevasti. Osa oppineista on tulkinnut Koraania siten, että keskeytetty yhdyntä on sallittua, ja joidenkin lähteiden mukaan profeetta Muhammed olisi harjoittanut sitä itsekin.

Suomessa yhdynnän keskeyttäminen lienee ollut yleistä siitä päätellen, miten paljon aikaa ja energiaa asiantuntijat ovat uhranneet sen käsittelyyn erilaisissa oppaissa. Suurin osa heistä piti sitä ehkäisymenetelmistä turmiollisimpana. Heidän mielestään coitus interruptus teki yhdynnästä painajaismaisen etenkin naiselle, kun hän joutui jännittämään, oliko miehellä malttia vetäytyä ajoissa. Jotkut lääkärit uskoivat, että keskeytetty yhdyntä aiheutti etenkin naisissa neuroosin kaltaisia oireita, kuten kipuilua, unettomuutta ja itkuisuutta.

Vatikaanin rulettia

Historiallisten lähteiden mukaan ihmisillä oli jonkinlainen käsitys ”varmoista päivistä” jo klassisella ajalla. Viittauksia rytmimenetelmään löytyy esimerkiksi 300- ja 400-luvuilla eläneeltä kirkkoisä Augustinukselta ja kiinalaisesta lääketieteestä, mutta tämän jälkeen ne katoavat sadoiksi vuosiksi.

Ne nousivat uudelleen esiin vasta 1800-luvulla, kun varhaiset luonnontieteilijät alkoivat päästä jyvälle eläinten lisääntymiskierrosta. Tämä johti kuitenkin väärinkäsityksiin, jotka sijoittivat varmat päivät juuri niihin päiviin, jolloin raskauden todennäköisyys oli suurin.

Kuukautiskierron salaisuudet selvisivät vasta 1900-luvun alussa. Vuonna 1905 hollantilainen Theodoor Hendrik van den Velde havaitsi, että naiselta vapautuu vain yksi munasolu kuukautiskiertoa kohti. Seuraavaksi vuonna 1929 japanilainen Kyusaku Ogin ja itävaltalainen Herman Knaus selvittivät tahoillaan, että ovulaatio tapahtuu noin neljätoista vuorokautta ennen seuraavien kuukautisten alkua.

Vuoden 1930 jälkeen julkaistuista avioelämän oppaista näkee, että tieto Oginin ja Knausin löydöstä levisi hitaasti. Asiantuntijat antoivat edelleen ristiriitaista tietoa varmoista päivistä. 1930-luvulla päivien laskemisen tilalle tarjottiin myös naisen ruumiinlämpöön perustuvaa menetelmää. Kumpikin tapa oli suosittu katolisissa maissa, mistä varmoihin päiviin luottamiselle on periytynyt nimitys ”Vatikaanin ruletti”.

Huppu päälle

Kondomien ja pessaarien historia on huomattavasti pidempi kuin useimmat arvaisivat. Esimerkiksi Suomessa oli jo 1800-luvulla käytössä monenlaisia kondomeja. Niiden pääasiallinen tarkoitus ei kuitenkaan ollut lasten ehkäisy oman vaimon kanssa, vaan sukupuolitautien torjunta esiaviollisissa ja avioliiton ulkopuolisissa suhteissa.

1900-luvun alussa näitä ”miestoverin mekaanisia suojelimia” löytyi kolmesta kategoriasta: pää-, kumi- ja kalvosuojuksia. Ne kaikki olivat kondomeja mutta eripituisia.

Esimerkiksi pääsuojus vedettiin vain terskan eli ”hellimen” päälle. Sitä ennen suojusta piti vetreyttää lämpimässä vedessä. Käytön jälkeen suojus otettiin pois, pestiin ja pantiin kuivumaan. Samaa ”kordongia” saatettiin käyttää kymmeniä kertoja.

1930-luvulla täkäläinen kondomien saanti parani, kun Suomen Gummitehdas alkoi valmistaa niitä. Sodan jälkeen kondomien tekoa jatkoi Tammer Tehtaat Oy. Sen Regina-kondomien päässä oli kuplamainen säiliö, ”orpokoti”, jonne siemenneste kertyi. Aino-kondomeissa tätä ei ollut.

Erilaisia pessaareita, sieniä ja tamponeita oli jo 1900-luvun alussa varsin paljon. Niiden nimet, kuten kanavaverho, kohtusuojus, kohtuvarjostin, suojelusieni ja imijäväline, kertovat paljon niiden käyttötavasta. Ne estivät siittiöiden pääsyn naisen lisääntymiselimiin. Osan niistä naiset saivat itse paikoilleen, osan asensi lääkäri.

1900-luvun alussa oli tarjolla myös monenlaisia kemiallisia ehkäisymenetelmiä, kuten vaahtoja, pulvereita, hyydyttimiä, ruiskuja, puikkoja ja tabletteja. Nämä aineet tuhosivat siittiöitä, ja ne voitiin antaa joko ennen yhdyntää tai sen jälkeen. Esimerkiksi ”E. L. Varma” – tosielämässä A. F. Tanner, joka oli kirjoittanut vuonna 1909 teoksen Sukupuolielämä taidenautinnoksi – kirjoitti Suojeluvälineitä-kirjasessaan vuonna 1911, että pulveroiminen tarjosi ”hellinnälle täyden hienouden, joten armaissa suhteissa ja suuremmalla maulla oleville se oli suosituimpia suojelulajeja”.

Vihdoin pilleri

Vaikka monet pilleriä edeltäneistä ehkäisymenetelmistä olivat kömpelöitä tai epäluotettavia, ne olivat parempia kuin ei mitään. Niiden avulla syntyvyys oli länsimaissa kääntynyt laskuun jo kauan ennen ehkäisypillerin keksimistä.

Kun ehkäisypilleri sitten 1950-luvun lopulla saatiin, se antoi naisille vihdoin mahdollisuuden päättää itse, milloin he olivat valmiita lisääntymään. Se vapautti naiset työmarkkinoille ja nauttimaan seksistä.

Ehkäisypillerin menestykseen tarvittiin kuitenkin enemmän kuin naisten halu käyttää sitä. Pilleri nimittäin taivutti lääkärikunnan ehkäisyn kannattajiksi. Sitä ennen lääkärit olivat olleet yleensä haluttomia puuttumaan ehkäisyn ongelmiin ja siirsivät vastuun niistä naisille. Vasta pilleri teki syntyvyyden säännöstelystä lääketieteellisen kysymyksen.

Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2010

Kuka keksi kondomin?

Varhaishistoria tarjoaa taruja ja arvauksia.

Ranskan Combarelles on tunnettu taidokkaista luolamaalauksistaan. Näistä eräs on noussut maailmanmaineeseen, sillä se esittää miestä, jolla on peniksensä päällä kondomilta näyttävä kapistus. Se mainitaan usein ensimmäiseksi todisteeksi kondomien käytöstä.

Luultavasti maalauksen kapistuksella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä kondomin kanssa. Kyseessä saattaa olla penissuoja, jota monet luonnonkansat käyttävät vielä nykyisinkin.

Se on nahasta muotoiltu tuppi tai kotelo, jonka tarkoituksena on suojata penistä taistelun vaurioilta, hyönteisten puremilta ja muilta onnettomuuksilta. Monesti penistuppi on ainoa ”vaatekappale”, johon luonnonkansojen miehet pukeutuvat.

Kondomien käytöstä väitetään olevan näyttöä myös muinaisesta Egyptistä ja antiikin Roomasta, mutta nämä ”todisteet” viittaavat lähinnä legendoihin ja kansantaruihin.

Kunnon todisteita 1500-luvulta

Ensimmäinen oikea historiallinen todiste kondomin käytöstä on peräisin vuodelta 1564. Tuolloin kuppa raivosi Euroopassa ja kuuluisa italialainen anatomi Gabrielle Fallopio uskoi löytäneensä keinon sen ehkäisemiseen. Hän kehitti pellavatupen, joka pantiin peniksen päälle yhdynnän ajaksi. Hän testasi kondomiaan 1 100 miehellä, joista yksikään ei saanut tartuntaa.

Kiinalaisten tiedetään käyttäneen kondomina öljyttyä paperituppea ja japanilaisten kilpikonnankuoresta ja sarvesta tehtyä kovaa tuppea, jota naiset saattoivat hyödyntää myös hieromasauvana miesten poissa ollessa.

Kondomin keksijäksi on monissa lähteissä mainittu tohtori Henry Condom. Hänen väitetään 1600-luvulla suunnitelleen varmuusvälineen kuningas Kaarle II:lle, jotta tämä olisi välttynyt siittämästä enempää avioliiton ulkopuolisia lapsia. Väite on kuitenkin tarua.

Termin kondomi alkuperää ei tiedetä, mutta ainakaan se ei ole tohtori Condom. Sana esiintyy ensimmäisen kerran lordi Belhavenin ranskankielisessä runossa vuonna 1709. Sen alkuperäksi on ehdotettu ranskalaista Condomin kylää sekä persialaista kondua, joka tarkoittaa eläimen suolesta valmistettua pitkänomaista säilytysastiaa.

Aluksi piti ommella sauma

1700-luvulla kondomit tehtiin eläinten suolista ja raaka-aine tuli teurastamoista. Etenkin Englannissa kondomien kauppa oli jo tuolloin kukoistavaa liiketoimintaa. Sieltä suojansa lienee hankkinut myös ajan kuuluisin rakastaja Casanova, joka kuvailee ”englantilaista päällystakkia” monipuolisesti muistelmissaan. Casanovalla oli tapana huvittaa yleisöä puhaltamalla kondomeihin ilmaa ja vapauttamalla ne pöristen lentoon.

”Päällystakkien” suurin ongelma oli käsin ommeltu sauma, joka saattoi revetä kesken yhdynnän. Kalliitakin ne olivat. Kondomien massatuotanto alkoi vasta 1800-luvulla, kun niitä opittiin valmistamaan kumista. Aluksi nämäkin olivat saumallisia, mutta jo vuosisadan lopussa ne muuttuivat saumattomiksi.

Suosio kasvoi saatavuuden myötä. Toisen maailmansodan aikoihin keksittiin polyuretaanista valmistetut kondomit, jotka olivat kuitenkin herkkiä repeämään. Ensimmäiset värilliset kondomit tehtiin vuonna 1949, liukastetut kondomit 1950-luvulla ja spermisidillä liukastetut kondomit 1970-luvulla.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018