Vielä voi kadota pakenemalla Lapin erämaihin. Ainakin hetkeksi. Vuonna 2030 yksityisyyttä on vain valtameren pohjassa.



Sisältö jatkuu mainoksen alla


Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2009

Arto Paasilinnan romaanin Jäniksen vuosi (WSOY 1975) päähenkilö Kaarlo Vatanen kyllästyy työelämän oravanpyörään ja päättää kadota. Vatanen tuhoaa itsensä väestötietojärjestelmän magneettinauhoilta ja vetäytyy metsiin.

Paasilinnan veijari onnistui katoamisessaan, mutta vuonna 2009 Vatasella olisi vaikeuksia.

Syrjäteillä voi nyt ehkä vielä autoilla ilman, että rekisterinumero tallentuu poliisin valvontakameraan, mutta bensat pitäisi ostaa käteisellä. Luottokortistahan jäisi jälkiä tietokantoihin. Kännykästä Vatasen pitäisi tietysti luopua.
Vuonna 2030 Vatanen on pulassa. Tai ainakin satelliittikameran kuvassa, josta kuka tahansa voi seurata hänen vaellustaan. Yhteiskuntaa ei pääse pakoon Lapissakaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuvassa kaiken aikaa

Kaupungeissa operaattori tietää, missä kännykkämme on. Joukkoliikennejärjestelmä tietää, missä astumme bussiin. Luottoyhtiö tietää, missä ja mitä olemme maksaneet kortilla. Tulossa on ruuhkamaksujärjestelmä, joka tietää, missä automme on.

Sijaintitiedon keräämisen voi ehkä vielä hyväksyä. Psykologisesti inhottavammalta tuntuu, että meitä myös kuvataan yhä useammalla kameralla.

- Helsingin keskustasta on vaikea löytää paikkaa, johon ei jokin valvontakamera osuisi, huomauttaa tulevaisuudentutkija Mika Mannermaa.

Parhaat kamerat näkevät pimeässä ja zoomaavat hyvinkin tarkasti haluttuun kohteeseen. Automaattiseen kasvojentunnistukseen yhdistettyinä valvontakamerat voivat jäljittää ihmisiä pelottavan tehokkaasti.

- Vuoteen 2030 mennessä käytössä on todennäköisesti nykyistä GoogleEarthia huomattavasti täydellisempi järjestelmä, joka on reaaliaikainen, Mannermaa veikkaa. Kuka tahansa voi koska tahansa katsoa, mitä Mannerheimintiellä paraikaa tapahtuu.

- Todennäköisesti rauhaan eivät jää kansallispuistotkaan. "Vesku Loiri -malli" eli piilopirtin hankkiminen Inarijärven rannalta ei sitten enää toimi, Mannermaa toteaa.


Urkinta parantaa salailua

Esimerkiksi Yhdysvaltain armeija kehittää kämmenen kokoisia, kameralla varustettuja tiedustelulennokkeja. Laboratorioissa on jopa sormenpään kokoisia lentäviä kameroita, kertoo scifi-kirjailija ja "läpinäkyvästä yhteiskunnasta" visioinut David Brin Amazon.comin haastattelussa.

Suurkaupunkien anonyymius on joskus parempi piilopaikka kuin erämetsä. Kaupassa käydessä voi naamioitua vaikka karnevaaliasuun tai tekeytyä musliminaiseksi.

Ei onnistu, Brin väittää. T-säteillä (ks. Tiede 12/2009) toimiva millimetritutka näkee pian kaikkien vaatteiden alle.
Mika Mannermaa ei usko, että kehitys olisi pysäytettävissä. Sen sijaan urkintatekniikoita vastaan kehitetään yhä hienompia suojauspalveluita.

Mannermaa kertoo kuvitteellisen esimerkin naisesta, joka lähtee luennoimaan Sibeliustaloon Lahteen. Mustasukkaiseksi äityvä aviomies haluaa tarkistaa netin avulla, missä vaimon känny on. Tällainen palvelu on jo olemassa.

Mies näkee, että siellähän se on, Sibeliustalossa. Se vain ei ole totta. Vaimon kännykkä on tosiasiassa Plaza-hotellin sviitissä. Hän on hankkinut palvelun, jolla voi väärentää sijaintitietonsa.

- Näitä sovelluksia tulee varmasti monia, Mannermaa uskoo.


Jotkut haluavatkin näkyä

Keski-ikäisestä voi olla hämmentävää, miten nuoret luopuvat yksityisyydestään aivan vapaaehtoisesti. Big brother -talo on tästä äärimmäinen esimerkki, mutta ilmiö on tuttu myös Facebookista ja IRC-galleriasta.

David Brin esitti jo kymmenen vuotta sitten kirjassaan The transparent society, ettei yksityisyyden rapautuminen ole pelkästään huono asia, kunhan se koskee kaikkia - myös vallanpitäjiä.

Brin vertaa avointa yhteiskuntaa ravintolatilaan, jossa kaikki näkevät toisensa. Jos ravintola pilkottaisiin intiimeihin looseihin, joku voisi tirkistellä ja salakuunnella sermin  takaa.

Ehkä IRC-gallerian nuoret ja facebookkaavat poliitikot ovat jo sopeutuneet tulevaisuuden kulttuuriin. Siihen, jonka kanssa yksityisyyttään varjelevien keski-ikäisten on väkisin opeteltava tulemaan toimeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla