Tärkeintä työhaastattelussa on hymy, ja neuvottelun voi ratkaista maisemahissi.

Teksti: Tuija Matikka

Tärkeintä työhaastattelussa on hymy, ja neuvottelun voi ratkaista maisemahissi.

Julkaistu Tiede -lehdessä 9/2010Työnantajat kuvittelevat palkkaavansa työntekijöitä pätevyyden ja kokemuksen perusteella. Käytännössä parhaiten onnistuvat kuitenkin sympaattisimmat hakijat, selvisi vuonna 2004, kun Chad Higgins Washingtonin yliopistosta ja Timothy Judge Floridan yliopistosta selvittivät sadan vastavalmistuneen työnsaantia. Hymyilevä katsekontakti ja rento rupattelu organisaatiosta tai muusta kiinnostavasta aiheesta antoivat ratkaisevan vaikutelman. Jähmeä hikipinko oli näissä tilanteissa heikoilla, vaikka olisi saattanut olla organisaation kannalta paras valinta. Mikä avuksi, jos hakutilanne jähmettää? Jollei helpottunut hymy muuten irtoa, kannattaa ajatella jotain mukavaa, vaikkapa riemua, joka koituu anopin peruuttaessa kyläilyn. On tutkittu myös, missä järjestyksessä kannattaa esittää itseä koskevia faktoja. 1970-luvun alussa Duken yliopiston psykologit Edward Jones ja Eric Gordon arvioittivat tuntemattoman miehen sympaattisuutta. Ääninauhalla hän kertoi saaneensa potkut koulusta lunttaamisen takia. Kuulijat pitivät miestä sympaattisempana, jos nauhaa oli leikattu niin, että lunttaustieto tuli alussa eikä vasta lopussa. Yleensäkin ilmi tulevat heikkoudet on hyvä kertoa heti, koska se antaa rehdin vaikutelman.

Olen yleensä nirso, mutta...Omien urotekojen esittely kannattaa jättää sokeriksi pohjalle, koska vaatimattomuus on suurempi hyve kuin rehellisyys. Keskustelun kuluessa syntyy luontevasti tilanteita, joissa saavutukset voi mainita ikään kuin sivulauseessa. Moni pätemään pyrkivä mies pilaa niin työ- kuin treffihaastattelun kerskailemalla oma-aloitteisesti. Jos olet ulkonäöltäsi huomattavan näyttävä tai olet älykkäämpi tai varakkaampi kuin kilpailijasi, pieni möhläys saa sinut vaikuttamaan sympaattisemmalta. Mutta jos olet jo muutenkin tumpelo, mokaaminen vie mielikuvaa entistä huonompaan suuntaan. Tosin muut eivät yleensä huomaa möhläyksiä yhtä hyvin kuin itse luulisit. Jos lopuksi annat vaikutelman, että muutkin ovat kiinnostuneita sinusta, muutut heti halutummaksi. Sen sijaan, että esittäisit vaikeasti saatavaa, kannattaa kainon neidon viesti: Olen yleensä nirso, mutta juuri tämä paikka on unelmani.

Juodaanpa ensin kahvitArkiajattelun perusteella pidämme niistä, jotka ovat kanssamme samaa mieltä, ja inhoamme niitä, jotka ovat eri mieltä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Pidämme kaikkein eniten käännynnäisistä eli niistä, jotka saamme puhuttua puolellemme. Jos olet uuden tuttavan kanssa eri mieltä, älä missään nimessä myötäile ja nyökyttele hyväksyvästi. Ajan oloon todellinen karvasi tulee esiin, jolloin vaikutat petolliselta. Eriävän mielipiteensä heti ilmaissutta kunnioitetaan, vaikka hänestä ei pidetä. Luopio on pohjasakkaa, ja häntä vihataan. Mitä kannattaa tehdä, jos haluaa toisen kääntyvän omalle kannalle? Jo 1930-luvulla todettiin kokeissa, että yhteinen ateria saa kiintymään ihmisiin, esineisiin ja väitteisiin. Vasta vuonna 2005 huomattiin, että uskomme tavallista todennäköisemmin kiistanalaisiin väitteisiin, jos olemme nauttineet parikymmentä minuuttia ennen niiden kuulemista kofeiinipitoisia juomia. Kerro siis arveluttava uutispommi kahvikupillisen jälkeen. Mahtaisiko suomalaisten innovatiivisuus johtuakin siitä, että juomme paljon kahvia? Yhtenä oljenkortena voisi kutsua eri mieltä olevan kahville paikkaan, jossa hän näkee ylös ja alas kulkevan maisemahissin. On näet todettu, että kun ihminen mistä tahansa syystä nyökyttää päätään, hänen mielensä muuttuu myöntyväisemmäksi. Vastaavasti tennisottelu on huono tausta, koska pelin seuraamisesta syntyy kieltävä pään liike.

Koiranpentu ja vauva vetoavat Sympaattisuuttaan voi lisätä myös henkilökohtaisin lisukkein. Tätäkin on testattu kokeellisesti. Brittiläinen psykologi Richard Wiseman hankki 240 lompakkoa, jotka täytettiin tavanomaisella sälällä. Lompakot jaettiin kuuteen 40 kappaleen sarjaan ja ”kadotettiin” Edinburghin kaduille. Viikossa noin puolet oli palautettu. Niiden sarjojen lompakoista, joissa oli pelkästään paperisälää, kuitti lahjoituksesta hyväntekeväisyyteen tai iäkkään pariskunnan kuva, palautettiin alle neljännes. Niistä, joissa oli suloisen koiranpennun tai onnelliselta näyttävän perheen potretti, palautettiin yli puolet. Voiton vei vauvan kuva. Näistä lompakoista palautettiin kaikki 40.Oxfordin yliopistossa tehtyjen aivoskannausten mukaan suoraan silmien takana oleva aivojen otsalohkon alue reagoi salamana vauvan tai lemmikin näkemiseen. Sama aivoalue syttyy, kun ihminen saa vaikkapa arpajaisvoiton tai suklaapatukan. Ihmissuku tuskin säilyisi, ellei hoivattava jälkikasvu herättäisi meissä hyvää mieltä.

Lainaa houkutushauva Vauvan tai hauvan hankkiminen imagomielessä lienee epäeettistä. Onneksi voit aina tarjoutua ulkoiluttamaan naapurin söpöä koiraa. Auttamalla koiraa ja sen omistajaa autat itsesi hyvälle tuulelle – ja olet sympaattisempi. Belfastilaisen Queensin yliopiston eläinpsykologi Deborah Wells pani tutkijan vuonna 2004 ulkoilemaan yksin tai erilaisten kavereiden kanssa. Kintereillä seurasi kokeenjohtajan apulainen, joka kirjasi muistiin 1 800 vastaantulijan reaktiot. Teddykarhun tai jukkapalmun ulkoiluttaminen keräsi katseita selän takana. Aikuista labradorinnoutajaa tai sen pentua ulkoiluttaneet saivat hymyjä, ja heidän kanssaan ryhdyttiin herkästi rupattelemaan. Rottweilerin ulkoiluttajaa ei juuri puhuteltu.

Koolla ja sykkeellä on väliäMyös seksuaalinen viesti voi toimia, kunhan sen valitsee oikein.Ranskalainen psykologi Nicolas Coéguen halusi mitata, miten rintaliivien kuppikoko vaikuttaa peukalokyydin saamiseen. Kokeessa sama nainen liftasi tien poskessa mutta kävi aika ajoin joko lisäämässä liiveihin silikonilisäkkeen tai poistamassa sen. Kokeen aikana tietä pitkin ajoi lähes 800 miestä ja runsaat 400 naista. Naisista yhdeksän prosenttia otti liftaajan kyytiin peukalokyytiläisen rintaliivien kuppikoosta riippumatta. Miehet olivat selvästi hövelimpiä kuin naiset, sillä 15 prosenttia mieskuljettajista heltyi, kun rintaliivien kuppikoko oli A. B-kuppi kirvoitti ritarillisuuden esiin 18 prosentista miehiä. Kun kuppikoko oli C, peräti 24 prosenttia miehistä pysäytti ottaakseen naisen kyytiin.Miehen ei ole sopivaa esitellä eikä silikonein liioitella varustustensa kokoa. Onneksi rohkea ritarillisuus tekee naiseen vaikutuksen. Yksi hienovarainen riiuukonsti on viedä nainen kauhuelokuviin tai lenkille niin, että naisen syke nousee kuin huomaamatta. Kun mies on turvallisesti vierellä, nainen luulee, että sykkeen nouseminen ja mahdollinen hengityksen tihentyminen johtuvat miehen seksikkyydestä. Myös kevyt sipaisu olkavarteen viestii turvallisuudesta ja on samalla hienovarainen valtaele.

Tuija Matikka on psykologi ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.Lähde: Richard Wiseman, Minuutissa muutokseen. Mieti hieman, muuta paljon (Atena 2010).

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25795
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.