Planeettojensuojelupäällikkö John D. Rummelilla on nyt näytön paikka. Syyskuussa Genesis-luotain tuo maapallolle ensimmäisen näytteen Kuun radan tuolta puolen. Voisiko Genesiksen palauttamassa näytteessä olla tuntemattomia bakteereita, jotka tappaisivat meidät tai jonkin muun lajin sukupuuttoon?


TEKSTI:Leena Tähtinen



Planeettojensuojelupäällikkö John D. Rummelilla on nyt näytön paikka.
Syyskuussa Genesis-luotain tuo maapallolle ensimmäisen näytteen
Kuun radan tuolta puolen. Voisiko Genesiksen palauttamassa näytteessä
olla tuntemattomia bakteereita, jotka tappaisivat meidät tai jonkin muun lajin sukupuuttoon?

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 6/2004






Genesis tuo palan Aurinkoa

Genesis-luotain keräsi yli kahden vuoden ajan aurinkotuulta, joka koostuu Auringosta irronneista hiukkasista.

Auringon hiukkasia sataa jatkuvasti ilma-kehään, mutta tutkijoita kiinnostavat nimen-omaan neitseelliset hiukkaset, jotka eivät ole "pilaantuneet" reagoidessaan ilmakehän kaasun kanssa. Siksi hiukkasia lähdettiin nou-tamaan 1,5 miljoonan kilometrin päästä.

Luotaimen laitteet rekisteröivät myös hiuk-kasten nopeuden ja tiheyden. Elektronimonitori suorittaa samat mittaukset aurinkotuulen elek-troneille. Mukana on myös laite, joka erottaa tietyt atomit, kuten hapen ja typen, omaan keräimeensä.

Helmikuussa 2004 Genesis sulki näytekap-selinsa ja aloitti matkansa kohti Maata. Syys-kuussa näytteet sisältävä kapseli irtoaa luotai-mesta ja liitelee ilmakehään.

Tarkkaan ottaen Genesiksen tuliaiset eivät tule Maahan asti, sillä erikoisvalmisteinen helikopteri käy sieppaamassa näytekapselin jo ilmasta. Näin varmistetaan näytteen puhtaus ja se, ettei Maahan putoaminen vahingoita sitä.

Sieppariksi on palkattu yhdysvaltalainen sijais-näyttelijä ja helikopterilentäjä Cliff Fleming. (Fleming on näytellyt muun muassa elokuvissa Olimme sotilaita, jossa pääosaa esittää Mel Gibson ja Basic, jonka on ohjannut John McTierman.)

Kallisarvoinen tuliaispaketti säilötään Johnsonin avaruuskeskukseen Houstoniin, jossa se on tutkijoiden käytössä. He selvittävät siitä muun muassa Auringon tarkan kemiallisen koostu-muksen. Näyte kertoo myös Auringon kanssa samasta aineesta syntyneistä planeetoista.


  paketin komeetan ainetta ja asteroidin palan. Mars-näytteestäkin puhutaan jo. Onko näytteiden haku ylipäänsä viisasta? Levitämmekö näin omia bakteereitamme pitkin aurinkokuntaa?

Kysymyksiini vastaa planeettojensuojelupäällikkö John D. Rummel, jonka työnä on varjella maapalloa ja aurinkokuntamme muita planeettoja vierailta bakteereilta.

Planeetansuojelu on arkista

Rummel on Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan palkkaama ja titteliltään maailman ainoa planeettojensuojelupäällikkö, mutta planeettoja suojelevat toki muutkin kuin yhdysvaltalaiset. Kansainvälinen elin COSPAR (Committee on Space Research) laatii säännöt muun muassa avaruusaluksen puhtausasteesta. Vaatimukset vaihtelevat aluksen tehtävän ja määränpään mukaan.

Planeettojensuojelupäällikön toimistossa työskentelee päällikön lisäksi neljä osapäiväistä virkailijaa. Planeettojen suojelu onkin toimistotyötä.

- Toimistotyötä, kokouksia, työmatkoja ja silloin tällöin tarkastuskäyntejä. Vain tarkastuksilla käytän valkoista pukua ja maskia, muina aikoina olen kuin kuka tahansa kasvoton byrokraatti!

Tapetaan lämmöllä ja viinalla

Esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestön Esan epäonnisessa Mars-laskeutujassa Beaglessa sai olla korkeintaan 300 bakteeria neliömetrillä. Onko tämä siis puhdasta? - Erittäin puhdasta, vastaa Rummel.

- Osa bakteereista kuolee lisäksi luotaimen lähdön kuumuuteen. Osan tappaa avaruudessa oleva säteily. Mikrobien määrä siis pienenee entisestään, ennen kuin alus pääsee perille. Todennäköisyys, että mikrobit pystyisivät pesiytymään Marsiin, on käytännössä nolla.

Esan tiedote vakuuttaa, etteivät komeetalle laskeutuva Rosetta-luotain ja Saturnusta tutkiva Cassini-Huygenskään levitä pöpöjä. Esan alukset ovat vastuuntuntoisia vierailijoita.

Alukset steriloidaan yleensä kuumentamalla. Niissä on kuitenkin paljon osia, jotka eivät kestä kuumentamista. Tällaiset osat käsitellään kemiallisesti. Esimerkiksi aurinkopaneelit pestään alkoholilla. Osa elektroniikasta puhdistetaan tyhjiökammioissa, joissa erikoiskaasu tappaa eliöt hapettamalla niiden biomolekyylit pilalle. Myös ultraviolettisäteilytystä käytetään puhdistukseen.

Tuliaisiin varaudutaan

Entä tänne päin tulevat lähetykset? Miten on huolehdittu siitä, etteivät Genesis-luotaimen tuomat tuliaiset sisällä tappajabakteereita?

- Genesiksen näytteinä on aurinkotuulen hiukkasia, jotka eivät ole likimainkaan bakteerien kokoluokkaa, rauhoittaa Rummel. Hiukkasia valtavan paljon suuremmat bakteerit eivät tartu Genesiksen keräimeen.

Huh. Avaruudesta ei siis ole tulossa odottamattomia vieraita ainakaan syyskuussa. Entä myöhemmin, Stardust-luotaimen tuoman komeetan aineen tai Hayabusa-luotaimen tipauttaman asteroidin palan mukana?

Periaatteessa pöly- ja kivinäytteiden mukana voisi olla elinkelpoisia bakteereita, vaikka todennäköisyys onkin häviävän pieni. Siksi näytekapseleita käsitellään varmuuden vuoksi samoin kuin tappavaa tautia sisältävää laboratoriotavaraa. Lisäksi on hyvä muistaa, että tuotavat määrät ovat pieniä. Asteroidinäyte painaa gramman verran. Saman kokoisia tuliaisia toivotaan Marsista.

John D. Rummel suunnittelee joka tapauksessa jo nyt, miten vuoden 2013 Mars-lennon näytettä olisi käsiteltävä: on rakennettava laboratorio, jossa näytteessä mahdollisesti olevia bakteereita voidaan hallita.

Olemmeko itse muukalaisia?

Miten voimme olla varmoja siitä, ettei Maahan ole jo aiemmin ehtinyt pesiytyä vierasta elämää?

- Emme voikaan. Vieras elämä on saattanut saapua tänne jo aikoja sitten, Rummel sanoo. Ehkä Marsista irronnut kivenmurikka kantoi elinkelpoisia bakteereita maapallolle elämän siemeniksi jo neljä miljardia vuotta sitten. - Me voimme itse olla alkuperältämme muukalaisia!

- Vielä tätä nykyä emme tiedä, tuliko Maan elämä muualta vai ei. Tutkimalla muita planeettoja, ehkä muiden tähtienkin planeettoja, saatamme löytää vastauksen.

Sama pätee Marsista mahdollisesti löytyvään elämään.

- Maan elämä on saattanut siirtyä Marsiin joskus muinaisuudessa. Tällaisenkin elämän löytäminen olisi kuitenkin mahdottoman mielenkiintoista!

Eikö planeettojen suojeleminen vierailta bakteereilta ole turhaa, jos kerran luonto joka tapauksessa siirtää bakteereita asteroidien ja ehkä komeettojenkin mukana paikasta toiseen?

- Se, että bakteerit siirtyvät planeetalta toiselle luonnollisesti on toistaiseksi vain olettamus; asiaa ei ole todistettu.

Vielä yksi kysymys. Uskotko, että todella voimme estää bakteerien kulkeutumisen satelliittien ja näytteiden mukana paikasta toiseen?

- Kyllä, sanoo Nasan aluksista vastaava planeettojensuojelupäällikkö.

Artikkeli perustuu sähköpostihaastatteluun.




























Luotain  Näyte Lähtö
/ Nasa
1969-1972 1969-1972
    2001
   
 1999

Hayabusa / ISAS (Japani)


(Institute of Space Science and Astronautical Science)  


2007
/ Nasa

 2014

Palstan pitäjä Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018