Planeettojensuojelupäällikkö John D. Rummelilla on nyt näytön paikka. Syyskuussa Genesis-luotain tuo maapallolle ensimmäisen näytteen Kuun radan tuolta puolen. Voisiko Genesiksen palauttamassa näytteessä olla tuntemattomia bakteereita, jotka tappaisivat meidät tai jonkin muun lajin sukupuuttoon?


TEKSTI:Leena Tähtinen

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Planeettojensuojelupäällikkö John D. Rummelilla on nyt näytön paikka.
Syyskuussa Genesis-luotain tuo maapallolle ensimmäisen näytteen
Kuun radan tuolta puolen. Voisiko Genesiksen palauttamassa näytteessä
olla tuntemattomia bakteereita, jotka tappaisivat meidät tai jonkin muun lajin sukupuuttoon?

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 6/2004






Genesis tuo palan Aurinkoa

Genesis-luotain keräsi yli kahden vuoden ajan aurinkotuulta, joka koostuu Auringosta irronneista hiukkasista.

Auringon hiukkasia sataa jatkuvasti ilma-kehään, mutta tutkijoita kiinnostavat nimen-omaan neitseelliset hiukkaset, jotka eivät ole "pilaantuneet" reagoidessaan ilmakehän kaasun kanssa. Siksi hiukkasia lähdettiin nou-tamaan 1,5 miljoonan kilometrin päästä.

Luotaimen laitteet rekisteröivät myös hiuk-kasten nopeuden ja tiheyden. Elektronimonitori suorittaa samat mittaukset aurinkotuulen elek-troneille. Mukana on myös laite, joka erottaa tietyt atomit, kuten hapen ja typen, omaan keräimeensä.

Helmikuussa 2004 Genesis sulki näytekap-selinsa ja aloitti matkansa kohti Maata. Syys-kuussa näytteet sisältävä kapseli irtoaa luotai-mesta ja liitelee ilmakehään.

Tarkkaan ottaen Genesiksen tuliaiset eivät tule Maahan asti, sillä erikoisvalmisteinen helikopteri käy sieppaamassa näytekapselin jo ilmasta. Näin varmistetaan näytteen puhtaus ja se, ettei Maahan putoaminen vahingoita sitä.

Sieppariksi on palkattu yhdysvaltalainen sijais-näyttelijä ja helikopterilentäjä Cliff Fleming. (Fleming on näytellyt muun muassa elokuvissa Olimme sotilaita, jossa pääosaa esittää Mel Gibson ja Basic, jonka on ohjannut John McTierman.)

Kallisarvoinen tuliaispaketti säilötään Johnsonin avaruuskeskukseen Houstoniin, jossa se on tutkijoiden käytössä. He selvittävät siitä muun muassa Auringon tarkan kemiallisen koostu-muksen. Näyte kertoo myös Auringon kanssa samasta aineesta syntyneistä planeetoista.


  paketin komeetan ainetta ja asteroidin palan. Mars-näytteestäkin puhutaan jo. Onko näytteiden haku ylipäänsä viisasta? Levitämmekö näin omia bakteereitamme pitkin aurinkokuntaa?

Kysymyksiini vastaa planeettojensuojelupäällikkö John D. Rummel, jonka työnä on varjella maapalloa ja aurinkokuntamme muita planeettoja vierailta bakteereilta.

Planeetansuojelu on arkista

Rummel on Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan palkkaama ja titteliltään maailman ainoa planeettojensuojelupäällikkö, mutta planeettoja suojelevat toki muutkin kuin yhdysvaltalaiset. Kansainvälinen elin COSPAR (Committee on Space Research) laatii säännöt muun muassa avaruusaluksen puhtausasteesta. Vaatimukset vaihtelevat aluksen tehtävän ja määränpään mukaan.

Planeettojensuojelupäällikön toimistossa työskentelee päällikön lisäksi neljä osapäiväistä virkailijaa. Planeettojen suojelu onkin toimistotyötä.

- Toimistotyötä, kokouksia, työmatkoja ja silloin tällöin tarkastuskäyntejä. Vain tarkastuksilla käytän valkoista pukua ja maskia, muina aikoina olen kuin kuka tahansa kasvoton byrokraatti!

Tapetaan lämmöllä ja viinalla

Esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestön Esan epäonnisessa Mars-laskeutujassa Beaglessa sai olla korkeintaan 300 bakteeria neliömetrillä. Onko tämä siis puhdasta? - Erittäin puhdasta, vastaa Rummel.

- Osa bakteereista kuolee lisäksi luotaimen lähdön kuumuuteen. Osan tappaa avaruudessa oleva säteily. Mikrobien määrä siis pienenee entisestään, ennen kuin alus pääsee perille. Todennäköisyys, että mikrobit pystyisivät pesiytymään Marsiin, on käytännössä nolla.

Esan tiedote vakuuttaa, etteivät komeetalle laskeutuva Rosetta-luotain ja Saturnusta tutkiva Cassini-Huygenskään levitä pöpöjä. Esan alukset ovat vastuuntuntoisia vierailijoita.

Alukset steriloidaan yleensä kuumentamalla. Niissä on kuitenkin paljon osia, jotka eivät kestä kuumentamista. Tällaiset osat käsitellään kemiallisesti. Esimerkiksi aurinkopaneelit pestään alkoholilla. Osa elektroniikasta puhdistetaan tyhjiökammioissa, joissa erikoiskaasu tappaa eliöt hapettamalla niiden biomolekyylit pilalle. Myös ultraviolettisäteilytystä käytetään puhdistukseen.

Tuliaisiin varaudutaan

Entä tänne päin tulevat lähetykset? Miten on huolehdittu siitä, etteivät Genesis-luotaimen tuomat tuliaiset sisällä tappajabakteereita?

- Genesiksen näytteinä on aurinkotuulen hiukkasia, jotka eivät ole likimainkaan bakteerien kokoluokkaa, rauhoittaa Rummel. Hiukkasia valtavan paljon suuremmat bakteerit eivät tartu Genesiksen keräimeen.

Huh. Avaruudesta ei siis ole tulossa odottamattomia vieraita ainakaan syyskuussa. Entä myöhemmin, Stardust-luotaimen tuoman komeetan aineen tai Hayabusa-luotaimen tipauttaman asteroidin palan mukana?

Periaatteessa pöly- ja kivinäytteiden mukana voisi olla elinkelpoisia bakteereita, vaikka todennäköisyys onkin häviävän pieni. Siksi näytekapseleita käsitellään varmuuden vuoksi samoin kuin tappavaa tautia sisältävää laboratoriotavaraa. Lisäksi on hyvä muistaa, että tuotavat määrät ovat pieniä. Asteroidinäyte painaa gramman verran. Saman kokoisia tuliaisia toivotaan Marsista.

John D. Rummel suunnittelee joka tapauksessa jo nyt, miten vuoden 2013 Mars-lennon näytettä olisi käsiteltävä: on rakennettava laboratorio, jossa näytteessä mahdollisesti olevia bakteereita voidaan hallita.

Olemmeko itse muukalaisia?

Miten voimme olla varmoja siitä, ettei Maahan ole jo aiemmin ehtinyt pesiytyä vierasta elämää?

- Emme voikaan. Vieras elämä on saattanut saapua tänne jo aikoja sitten, Rummel sanoo. Ehkä Marsista irronnut kivenmurikka kantoi elinkelpoisia bakteereita maapallolle elämän siemeniksi jo neljä miljardia vuotta sitten. - Me voimme itse olla alkuperältämme muukalaisia!

- Vielä tätä nykyä emme tiedä, tuliko Maan elämä muualta vai ei. Tutkimalla muita planeettoja, ehkä muiden tähtienkin planeettoja, saatamme löytää vastauksen.

Sama pätee Marsista mahdollisesti löytyvään elämään.

- Maan elämä on saattanut siirtyä Marsiin joskus muinaisuudessa. Tällaisenkin elämän löytäminen olisi kuitenkin mahdottoman mielenkiintoista!

Eikö planeettojen suojeleminen vierailta bakteereilta ole turhaa, jos kerran luonto joka tapauksessa siirtää bakteereita asteroidien ja ehkä komeettojenkin mukana paikasta toiseen?

- Se, että bakteerit siirtyvät planeetalta toiselle luonnollisesti on toistaiseksi vain olettamus; asiaa ei ole todistettu.

Vielä yksi kysymys. Uskotko, että todella voimme estää bakteerien kulkeutumisen satelliittien ja näytteiden mukana paikasta toiseen?

- Kyllä, sanoo Nasan aluksista vastaava planeettojensuojelupäällikkö.

Artikkeli perustuu sähköpostihaastatteluun.




























Luotain  Näyte Lähtö
/ Nasa
1969-1972 1969-1972
    2001
   
 1999

Hayabusa / ISAS (Japani)


(Institute of Space Science and Astronautical Science)  


2007
/ Nasa

 2014

Palstan pitäjä Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla