Väitöskirjaa valmisteleva energiatalouden tutkija Eeva Kuntsi-Reunanen tekee töitä ilmaston hyväksi. Hän koettaa löytää analyysimallin, joka auttaisi maailman päättäjiä sopimaan, miten kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet jaetaan oikeudenmukaisesti valtioiden kesken.


Artikkelisarjassa eri alojen tutkijat kertovat työstään ja tavoitteistaan.



tekee töitä ilmaston hyväksi. Hän koettaa löytää analyysimallin, joka auttaisi
maailman päättäjiä sopimaan, miten kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet
jaetaan oikeudenmukaisesti valtioiden kesken


Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2004


Maailmanlaajuinen ilmastopolitiikka otti ison askeleen lokakuussa, kun Venäjän duuma päätti maan liittymisestä Kioton ilmastosopimukseen. Venäjän mukaantulo saattoi viimein voimaan 1997 solmitun sopimuksen. Nyt päästään toden teolla etsimään maailmanlaajuista konsensusta päästörajoista, joita kasvihuoneilmiön torjunta vaatii.


Samoihin aikoihin kun Venäjän duuma keskusteli Kioton sopimuksesta Moskovassa, kansainväliset energiatalouden asiantuntijat arvioivat maailman tulevaisuutta kongressissaan Roomassa. Omaa tutkimustaan esitteli myös turkulainen ekonomisti Eeva Kuntsi-Reunanen. Hän vertaili alustuksessaan teollisuusmaiden ja kehitysmaiden tulevia päästöjä.


- Vaikka teollisuusmaissa päästöt vähenevät, ne ovat edelleen paljon suuremmat kuin kehitysmaissa. Kasvu on kehitysmaissa kuitenkin no-peaa, ja 10-20 vuoden kuluttua kehitysmaiden päästöt ohittavat teollisuusmaiden päästöt, Kuntsi-Reunanen selittää.


Nyt olisi siis hyvä aika saada myös kehitysmaat sitoutumaan kohtuullisiin päästörajoihin.
- Kehitysmaiden päästöt vaikuttavat tännekin. Meidän pitää ottaa vastuu siitä, että Suomi on osa maailmankarttaa, varsinkin kun meidän on taloudellisesti mahdollista tutkia päästöjen vaikutusta. Kehitysmailla ei ole.



Eeva Kuntsi-Reunanen kävelee Turun kauppakorkeakoulun käytäviä jalassaan Lacosten sporttiset valkoiset nahkatossut ja yllään lahkeista käännetyt farkut ja ohut värikäs neule. Hiukset ovat pienellä poninhännällä.


- Monet täällä luulevat minua opiskelijaksi, hän kertoo johdattaessaan vierasta kohti Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen uudehkoja tiloja.


Kuntsi-Reunasen urheilullinen olemus ei viittaa ympäristöaktivistiin, kehitysmaaintoilijaan eikä edes akateemiseen tutkijaan. Hän määritteleekin itsensä ekonomistiksi, "joka tykkää taloustieteellisten analyysien tekemisestä".


- On tärkeää olla kiinnostunut ilmastopolitiikasta, mutta en lähtenyt tutkimukseen siksi, että olisin osoittamassa mieltä päästöjä vastaan. Päästöjen hallinta on tärkeä asia, mutta en ole koskaan ollut mikään ympäristöhörhö.


Etsin ja kehitän tutkimusmenetelmiä ja malleja, joilla voidaan analysoida erityisesti kehitysmaiden energiapolitiikkaa.


Eeva Kuntsi-Reunanen on yksi Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen neljästä energiatalouden ja päästömäärien tutkijasta. Hänen väitöskirjansa on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Sedco-hanketta (Sustainable Energy Development in Developing Countries). Vaikka Kuntsi-Reunasen oma tutkimus ei suoranaisesti ole tulevaisuudentutkimusta, sijainti Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa on edullinen. Monitieteisessä ympäristössä saa yleisnäkymän kaikkeen käynnissä olevaan tutkimukseen.


- Täällä on muun muassa maantieteilijöitä, kulttuurintutkijoita, taloustieteilijöitä ja aluetutkijoita. Eniten hyötyä omalle työlleni on energia- ja ympäristötutkimuksesta ja yleisesti taloutta ja ennakointia koskevasta tutkimuksesta, mutta tiedän suurin piirtein, mitä muutkin tekevät.



Kuntsien perhe - juristivanhemmat ja kolme tytärtä - muutti Helsingistä Turkuun lasten ollessa pieniä, joten tytöistä kasvoi lähes syntyperäisiä turkulaisia. Sen kuulee selvästi Eevankin puheesta, monista Turun ulkopuolella vietetyistä vuosista huolimatta.


Eevan nuoruuden harrastukset liittyivät urheiluun. Pikkutyttönä hän harrasti telinevoimistelua SM-tasolla, ja kymmenvuotiaana hänet valittiin jopa Barcelonan olympiakisojen valmennustiimiin. Ura kuitenkin katkesi rasitusvammaan ja pitkään harjoittelukieltoon. Laji vaihtui tennikseen, jonka parissa kuluivat lähes kaikki viikonloput yläaste- ja lukioikäisenä. Omistautuminen palkittiin muutamilla SM-mitaleilla - ja Dominikaanisen tasavallan mestaruudella!


- En halunnut lähteä vaihto-oppilaaksi jenkkeihin ja halusin oppia uuden kielen, espanjan. Vietin siis vuoden Dominikaanisessa tasavallassa nuorehkon venezuelalaisparin perheessä. Minulla on edelleen siellä ystäviä, joihin olen säännöllisesti yhteydessä.


Eeva palasi Suomeen, mutta vain lähteäkseen uudelleen maailmalle ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Hän lähti poikaystävänsä - nykyisen miehensä - kanssa Manchesteriin Metropolitan-yliopistoon opiskelemaan taloustiedettä.


Loma-ajat kuluivat kesätoimittajana Turun Sanomissa, ja tuolloin Eeva suunnitteli vakavissaan taloustoimittajan ammattia. - Lehdessä oli kiva olla töissä, ja jokainen päivä oli erilainen omine kujeineen. Toimittajankokemuksesta on ollut paljon hyötyä nykyisessäkin työssäni.


11. syyskuuta sotki suunnitelmat


Kolme vuotta kestäneiden bachelor-opintojen jälkeen Eeva vaihtoi opinahjoa Glasgow’ssa sijaitsevaan hyvämaineiseen Strathclyden yliopistoon. Lopputyönsä hän teki Euroopan pankkifuusioista. Haaveissa oli ura Lontoon Cityssä, ja valmistuttuaan vuonna 2001 Eeva haki headhunterin välityksellä töitä kansainvälisistä pankkiiriliikkeistä. Taloustieteen tutkinnolla ja kieliosaamisella töihin pääsy näytti lupaavalta.


- Tulin käymään Suomessa syyskuun alussa, juuri ennen 11. päivän terrori-iskuja. Sen jälkeen headhunterit ottivat yhteyttä ja sanoivat, että Cityssä kaikki on sekaisin eivätkä heidän asiakkaansa rekrytoi ketään ainakaan puoleen vuoteen.


Lontoon finanssikeskuksen sijasta Eeva aloitti työuransa Helsingin hallintokeskuksessa, työministeriön virkanaisena. Hänet palkattiin lokakuussa 2001 ylitarkastajaksi toimeksiantonaan muun muassa kirjoittaa muistioita yrittäjyydestä.


Virkaura jäi kuitenkin lyhyeksi, kun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa avautui tutkijan paikka. Väitöskirjan teosta haaveillut Eeva sai rohkaisua lähtöhaluilleen työministeriön kollegoilta, jotka olivat puurtaneet väitöskirjansa raskaimman kautta, työn ohessa.



Kotimaan akateemiseen maailmaan ei tultu hankaluuksitta. Tohtorintutkinto edellytti runsaasti lisäopintoja Turun kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen laitoksessa. Ensimmäisenä vuonna Eeva suorittikin opintoviikkoja "apinan raivolla".


Ulkomailla opiskelleena Eevalla ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, miten akateemiset käytännöt toimivat Suomessa. Seminaarit ja tieteellisen julkaisun laatiminen olivat hänelle uusia asioita, toisin kuin muille jatko-opiskelijoille, jotka olivat olleet mukana tutkimushankkeissa.


- Olen edennyt takaperin, sillä tulin akateemiseen maailmaan ihan puskista ja jouduin oppimaan kaiken kantapään kautta. Tilanne oli ristiriitainen. En hanskannut edes käytännön juttuja, mutta minulta odotettiin asiantuntijuutta tutkimusalallani.



Energiatalouden tutkijan arkipäivä kuluu päätteen ääressä aamukahdeksasta iltaan asti. Eeva Kuntsi-Reunanen lukee alan kirjallisuutta, pyörittää tietokoneella erilaisia taakanjakomalleja, analysoi niiden tuloksia ja kirjoittaa tutkimusraportteja ja artikkeleja tieteellisiin julkaisuihin. Vaihtelua omaan tutkimustyöhön tuovat työmatkat, seminaarit ja keskuksen omat palaverit.


- On harvinaista, että istun tekemässä omia juttujani päivästä toiseen ilman palavereja tai muita menoja. Minusta on kivaa, että voi liikkua ja nähdä muutakin kuin oman kopin.


Kuntsi-Reunanen pyrkii väitöskirjatyössään löytämään maailman energiapolitiikkaan sellaisen taakanjakomallin, jonka avulla valtiot voisivat yhteisesti sopia oikeudenmukaiset kasvihuonekaasujen päästörajat. Käytännössä mallit ovat laskentaohjelmia, joiden avulla piirretään ennustekäyriä ja vertaillaan maita tai maaryhmiä.


- Väitöskirjaani varten testaan esimerkiksi erään englantilaisen instituutin kehittämää taakanjakomallia, joka ottaa huomioon väestömäärän ja väestönkasvun, nykyiset päästömäärät sekä tavoitteet vuoteen 2050 asti.


Alkuperäinen malli tuottaa esimerkiksi teollisuusmaille taakan, jota ne eivät pysty kantamaan supistamatta talouskasvuaan. Kun malliin lisätään arviot tulevista bruttokansantuotteista, tulokset ovat aivan toisenlaiset: teollisuusmaat voisivat jatkaa nykyistä linjaansa, Kuntsi-Reunanen kertoo.


Teoria ja käytäntö ovat kuitenkin kaksi eri asiaa-. Tutkijat tarkastelevat malleja ilman poliittisia tai muita taustaoletuksia. He voivat saada aikaan mallin, joka toimii oikeudenmukaisesti mutta jota on mahdoton toteuttaa poliittisesti tai taloudellisesti. Sellainen malli jää kauniiksi teoriaksi.


- Mielestäni väitöskirjan tavoitteena pitää olla löydös, joka hyödyttää yhteiskuntaa, Suomea ja kansainvälistä yhteisöä. En ole lähtenyt tekemään opinnäytettä vain sen vuoksi, että minä saan tutkinnon ja korkeakoulu tulospisteet - mutta tietysti olen vain pieni tutkija isossa maailmassa.



Tutkijantyön parasta antia ovat Eevan mielestä hetket, jolloin löytää ennustekäyristä jotakin uutta ja itsellä on selvä käsitys, mistä lähtee kirjoittamaan artikkelia. - Artikkelin voi laatia myös vanhoja löytöjä muokkaamalla ja uusia muuttujia lisäämällä, mutta vanhan pyörittelyssä ei ole haastetta eikä hohtoa.


Tutkimuksessa rasittavinta on puolestaan se, että malleihin tietoja syöttäessään tekee pienen virheen ja käyrät menevät ihan kummallisiksi. - Virheen etsiminen ja korjaaminen vie aikaa. Onneksi olen huomannut omat virheeni itse ja ajoissa.


Eeva Kuntsi-Reunanen tuhahtaa, kun puhe kääntyy akateemiseen vapauteen. Se tarkoittaa hänen mielestään "akateemista vastuuta" siitä, että tutkimus etenee suunnitelmien mukaan - ja lähes aina se tarkoittaa pitkiä päiviä ja viikonlopputöitä.


Eeva kertoo pysähtyneensä miettimään työn ja muun elämän suhdetta vasta viime heinäkuussa, kun hänen läheinen työkaverinsa sai kaksi aivoinfarktia. Hän harmittelee, että vasta tällaiset tapaukset herättävät ihmisen huomaamaan yksityiselämän tarpeen.


- Teen mielelläni pitkää päivää, sillä kiinnostava työ motivoi minua, mutta kun tunnen tehneeni liikaa, katkaisen putken tapaamalla ystäviä ja liikkumalla. Pelaan edelleen tennistä ja pyrin käymään pari kolme kertaa viikossa lenkillä siskoni kanssa. Yksin juokseminen on todella tylsää, ja siinä tulisi jatkettua työasioiden ruotimista. Nyt tulee pulistua ihan muuta.



Ennen tutkijanuraansa Eeva Kuntsi-Reunanen suhtautui varauksellisesti yliopistomaailmaan, eikä asenne ole vieläkään täysin hävinnyt. Eeva pitää yliopistojen "perustutkijoita" sosiaalisilta taidoiltaan melko vaatimattomina ja omiin oloihinsa vetäytyvinä. He voivat saada hyviä tuloksia ja kirjoittaa hyviä tekstejä, mutta he eivät osaa esitellä niitä.


- En pidä itseäni perustutkijana. Ainakin omasta mielestäni olen avoin, iloinen ja energinen. Seminaareissakin minulle on tärkeää tavata ihmisiä ja vaihtaa kuulumisia, ei istua oman pulpetin ääressä. Kauppis on yliopistoja enemmän kosketuksissa ulkomaailmaan ja tekemisissä yritysmaailman kanssa. En siis ole suljettuna tutkijanluukkuun, josta minut kutsuttaisiin ulos, kun väitöskirja on valmis, ekonomisti nauraa.


Eeva Kuntsi-Reunasen väitöskirja koostuu neljästä tieteellisissä julkaisuissa ilmestyvästä artikkelista. Ensimmäinen on jo tullut ulos, toinen on lehdessä arvioitavana, kolmas kollegalla luettavana ja neljäs viittä vaille valmis.


- Ensi vuonna olisi tarkoitus saada väitöskirja pakettiin. Artikkelien hyväksynnässä menee tietysti aikansa, mutta haluan saada artikkelit ulos kunnon julkaisuissa, joten ennemmin sinnittelen kuin valmistun nopeasti.


Tohtorinväitöksen jälkeen akateeminen maailma on Eeva Kuntsi-Reunaselle yksi ammatillinen vaihtoehto. Häntä kiinnosta myös ekonomistin työ tai ura yritysmaailmassa. Ihanteellista olisi, jos tuleva työ löytyisi kaikkien näiden välimaastosta.


- Tutkimuksen soveltaminen käytäntöön olisi hienointa. Akateemisen maailman teoreetikoilla ei yleensä ole hajuakaan käytännöstä.


Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


EEVA KUNTSI-REUNANEN
Ikä
: 28
Arvo: Master of Science, (Business Economics), Suomen Akatemian tutkija
Yliopisto: Turun kauppakorkeakoulu
Laitos: Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Tutkimusala: maailman energia-talouden tehokkuus ja päästökehitys
Harrastukset: tennis, lenkkeily


ETAPPEJA
1976 syntyy Helsingissä.
1985 valitaan telinevoimistelun olym-piavalmennettavien ryhmään.
1987 ihastuu tulevaan aviomieheensä.
1993 on vaihto-oppilaana Dominikaa-nisessa tasavallassa.
1996 valmistuu ylioppilaaksi Puolalan-mäen lu-kiosta ja lähtee opiskelemaan Englantiin.
2000 valmistuu Manchesterin yliopis-tosta (Bachelor of Science).
2001 valmistuu Strathclyden yliopis-tosta Glasgow’sta (Master of Science) ja aloittaa ylitarkastajana työministe-riössä.
2002 aloittaa väitöskirjan teon Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa.
2003 julkaisee ensimmäisen tieteellisen artikkelinsa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018