Tieteiskirjailijat ovat asuttaneet avaruutta 1800-luvulta lähtien, mutta kyllä taivaan kesyttömät korpimaat kiehtovat myös oikean tieteen visionäärejä. Kenties jo 2030 nousee ensimmäinen eksokoti kraatterin laidalle.

Teksti: Anne Liljeström

Tieteiskirjailijat ovat asuttaneet avaruutta 1800-luvulta lähtien, mutta kyllä taivaan kesyttömät korpimaat kiehtovat myös oikean tieteen visionäärejä. Kenties jo 2030 nousee ensimmäinen eksokoti kraatterin laidalle.

Julkaistu Tiede -lehdessä 8/2010

Elämme miehittämättömien avaruuslentojen kultakautta. Luotaimia on matkalla aurinkokunnan sisimpiin ja uloimpiin osiin, ja jo työmaillaan häärivät tuottavat jatkuvasti lisää tietoa kohteistaan. Tuoreet vesilöydöt Kuussa ja Marsissa lupaavat ratkaista yhden avaruudessa selviytymisen kynnyskysymyksen. Myös Saturnuksen kuu Titan on paljastanut jäisen järvimaiseman paksun pilvikerroksensa alta.Miehitetyt avaruuslennot ovat jämähtäneet kiertoratamatkailuun, mutta tosiasiassa ihmisiä on jo muuallakin kuin Maassa. Kansainvälistä avaruusasemaa on asuttu vuodesta 2000, ja sitä ennen Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän Mir-asemalla oli väkeä tauotta liki päivälleen kymmenen vuotta.Mitään pakottavaa tarvetta Maasta poistumiseen ei aivan lähiaikoina ole. Aurinko muuttuu punaiseksi jättiläistähdeksi vasta noin viiden miljardin vuoden kuluttua – joskin tätä vaihetta edeltävä kirkastuminen tehnee Maasta tukalan paikan noin miljardin vuoden päästä. Moni kuitenkin uskoo, että ihmiskunnan tulevaisuus on tähdissä – tai ainakin kotiplaneettamme ulkopuolella.

Kuuhun olisi lyhyt matkaKuu on toistaiseksi ainoa taivaankappale, jolle ihminen on astunut. Avaruuskilvan kuumina vuosina 1969–1972 kuusi miehistöä käväisi Kuun kamaralla. Sen jälkeen siellä on nähty vain neuvostoliittolaiset Lunohod-kulkijat ja pari iskeytyjää.Kuu on kuitenkin lähellä, parin vuorokauden päässä. Se vaikuttaa hyvin loogiselta astinlaudalta aurinkokuntaan. Siirtokuntaa kalpeanaamaiseen naapuriimme ehdotti ensimmäisten joukossa 1900-luvun alussa Konstantin Tsiolkovski, Venäjän ja Neuvostoliiton astronautiikan isä. Ennen kaikkea Kuun puolesta puhuu vesi. Vielä ei tarkalleen tiedetä, missä sitä on ja kuinka paljon, mutta Intian Chandrayaan-1- ja Nasan Lcross-luotain ovat osoittaneet, että Kuun napaseutujen ikihämärässä piilottelevat kraatterit ovat lupaavia ”vesikaivoja”. Ihminen tarvitsee vettä pysyäkseen hengissä, ja sen järjestäminen Maasta olisi perin kallista. Kylpylöitä Kuuhun tuskin nousee.Silti Kuu on melko kehno elinpaikka. Sen painovoima on vain kuudesosa siitä, mihin olemme Maassa tottuneet. Pitkäaikaisen oleskelun painottomuudessa tiedetään rappeuttavan luustoa ja lihaksia ja haittaavan terveyttä muutenkin. Kuulla ei myöskään ole mainittavaa kaasukehää eikä magneettikenttää. Tämä altistaa Kuuhun menijät avaruudesta tuleville mikrometeoriiteille, aurinkotuulen hiukkasille ja kosmisille säteille.

Etelänavalla hyviä tonttejaAvaruussukkula Columbian onnettomuuden jälkimainingeissa vuonna 2004 Yhdysvaltain silloinen presidentti George W. Bush ilmoitti uuden avaruusaikakauden alkaneeksi ja käynnisti Constellation-avaruusohjelman. Sen piti palauttaa usko avaruustutkimukseen ja ihmiset Kuuhun vuoteen 2020 mennessä. Sieltä matkan piti noin 2030 jatkua Marsiin ja lopulta muillekin planeetoille.Nasa valitsi jopa mahdollisia sijoituspaikkoja Lunar outpost -tukikohdalleen. Yksi niistä oli kiertolaisemme etelänavalla, Shackletonin kraatterin reunalla, joka kylpee auringonpaisteessa 75 prosenttia ajasta. Näin aurinkopaneeleista olisi paljon enemmän hyötyä kuin Kuun päiväntasaajalla, missä aurinko paistaa vain puolet ajasta ja yöt kestävät kaksi viikkoa.Napa-aluetta puolsi sekin, että juuri siellä sijaitsee kraattereita, joita pidetään hyvinä vesilähteinä. Vedestä saadaan myös happea hengitettäväksi ja vetyä avaruusalusten polttoaineeksi.Nasa kehitteli useita puhallettavien tukikohtien prototyyppejä. Puhallettava asuinmoduuli olisi helppo kuljettaa paikalle, ja sen saisi pystyyn minuuteissa – ratkaisevan tärkeä ominaisuus säteilyltä suojautumista ajatellen. Modernit materiaalit mahdollistavat myös äärimmäisen lujat mutta samalla kevyet rakenteet, jotka kestävät myös mikrometeoriittien törmäykset. Säteilysuojaa voisi parantaa keräämällä rakennelmien päälle kuuperää.Alkuvuodesta presidentti Barack Obama näytti kuitenkin suunnitelmalle punaista valoa. Hänen hallintonsa mielestä Kuu voidaan ohittaa, koska ”siellä on jo käyty”.Moni muu maa, kuten Kiina, Japani, Intia ja Venäjä, on sisällyttänyt miehitetyt kuulennot avaruusohjelmaansa. Japani ja Venäjä suunnittelevat tukikohtia Kuuhun vuoden 2030 tienoille. Myös Euroopan avaruusjärjestöllä on oma hiljalleen etenevä Aurora-ohjelmansa. Parhaillaan Esa ottaa vastaan avaruusteollisuuden hakemuksia kuulaskeutujan suunnittelusta.

Perunamaa Punaiselle planeetalleMarsiin asettumisesta on sepitetty lukemattomia tieteistarinoita. Jean de La Hiren kirjassa Le Mystère des XV vuodelta 1911 joukko tiedemiehiä perustaa pysyvän siirtokunnan Marsiin. Punaisen planeetan asuttamista on kuitenkin tutkittu pitkään myös aivan vakavissaan. Marsia pidetään ehkä lupaavimpana aurinkokunnan kappaleista pysyvää ihmisasutusta silmällä pitäen. Mars on verrattain lähellä. Nykyisillä tarkkaan lasketuilla lentoradoilla matka sinne kestää noin seitsemän kuukautta. Toisin kuin Kuulla Marsilla on myös kaasukehä. Se on hyvin ohut verrattuna Maan ilmakehään, mutta riittävän paksu suojaamaan mukavasti kosmisilta säteiltä. Myös marsperän koostumus on otollinen. Periaatteessa se tarjoaa kaikki kemialliset elementit, joita Maasta kotoisin oleva elämä tarvitsee.Marsista on löydetty myös merkkejä vedestä. Muinaisella Marsilla uskotaan olleen magneettikenttä, nykyistä paksumpi kaasukehä ja valtameriä, mutta kun magneettikenttä katosi, aurinkotuuli puhalsi kaasukehän pois ja haihdutti vedet. Ilmeisesti osa vedestä kuitenkin jäi planeetan uumeniin, sillä sen pinnalta löytyy edelleen toisinaan tuoreen veden jälkiä. Miehitettyä matkaa Marsiin suunnittelee tätä nykyä useampikin taho. Se sisältyy Esan Aurora-ohjelmaan, ja Esalla on myös yhteistyösuunnitelmia Venäjän avaruushallinnon kanssa. Kiinan tiedetään tutkineen Marsin-matkailua 1990-luvulta lähtien. Rohkeimmat suunnitelmat lupailevat lähtöä 2020-luvulla, varovaisemmat puhuvat 2030-luvusta.

Mars löytyy jo Maan päältäMarsiin ei tarvitse mennä kylmiltään. Vaikka vielä ei tiedetä, kuka naapuriimme ensimmäisenä lähtee, miten ja milloin, matkaan voidaan varautua etukäteen Maan oloissa.Mars Society on voittoa tavoittelematon kansainvälinen avaruusyhdistys, joka tutkii niin miehitettyä lentoa Marsiin kuin planeetan asuttamista. Vuodesta 1998 toimineen yhdistyksen tavoitteena on osoittaa, että matka on toteuttamiskelpoinen. Yhdistyksellä on jo tutkimusasemat Yhdysvalloissa ja Kanadassa, ja kolmatta rakennetaan Islantiin. Asemat sijaitsevat marsmaisessa maastossa, ja kuusihenkiset miehistöt simuloivat oloja Punaisella planeetalla viettämällä eristyksessä kerrallaan kahdesta viikosta kuukauteen. Asumismoduulin ja observatorion lisäksi varustukseen kuuluu kasvihuone, jossa toimii myös vedenpuhdistamo. Ulkona liikutaan avaruusasuissa (ks. Terveisiä Marsista, Tiede 3/2003, s. 18–22, tai tiede.fi/arkisto).Mars Society uskoo, että Marsiin päästään helposti nykyisellä tekniikalla ja vain murto-osalla hinnasta, jonka valtiolliset avaruushallinnot suunnittelevat matkaan menevän.Venäjän tiedeakatemian biolääketieteen instituutissa käynnistyi puolestaan kesäkuun alussa Venäjän ja Euroopan avaruusjärjestön koe, jossa kuusihenkinen miehistö viettää 520 vuorokautta suljetussa moduulissa. 520 vuorokautta olisi kokonaiskesto matkalle, jolla perillä Marsissa vietettäisiin kuukausi. Samassa instituutissa on aiemmin järjestetty jo kaksi samantapaista koetta, joista ensimmäinen kesti kaksi viikkoa ja toinen 105 vuorokautta. Kokeet ovat erinomainen tapa valmistautua pitkän avaruusmatkan teknisiin ja sosiaalisiin haasteisiin.

Kohti kalseaa KallistoaAurinkokunnan ulko-osat näyttävät liki mahdottomilta matkakohteilta maailmalle, joka ei ole päässyt Kuuta kauemmas. Retkikuntien lähettämistä Jupiterin tienoille on kuitenkin tutkittu.Vuonna 2003 Nasa pani pystyyn Hope-ryhmän (Human Outer Planets Exploration) ja teetti ajatuskokeen tukikohdan perustamisesta Jupiterin kuuhun Kallistoon. Merkuriuksen kokoinen Kallisto on aurinkokunnan kolmanneksi suurin kuu ja sijaitsee riittävän kaukana Jupiterin voimakkaasta säteilystä. Siksi sieltä voitaisiin tutkia paitsi ulompaa aurinkokuntaa myös Jupiterin muita kuita, esimerkiksi Europaa, jonka jäisen pinnan alla lainehtinee valtameri. Europa on kuitenkin niin lähellä emoansa, että siellä saa tappavan annoksen säteilyä hyvin nopeasti.Hope-tutkijat laativat suunnitelman kuuden astronautin lennättämisestä Kallistoon. Edestakainen matka kestäisi noin viisi vuotta, ja perillä pitäisi viipyä vähintään kuukausi. Nasa arvioi selonteon perusteella, että miehitettyä lentoa voisi yrittää vuonna 2040.

Huone Maa-näkymällä, kiitosKaupalliset avaruusyritykset ovat huomisen arkipäivää. Jopa Nasa aikoo tulevaisuudessa lennättää astronauttinsa ISS:lle yksityisillä raketeilla, kun avaruussukkulat jäävät eläkkeelle tämän vuoden lopussa. Bigelow Aerospace on yksityinen avaruusyritys, joka tähtää kaupallisen avaruusaseman perustamiseen. Se on lähettänyt Maan kiertoradalle jo kaksi miehittämätöntä testiasemaa ja rakentaa parhaillaan miehitettävää Sundancer-asemaa.Pitkäaikaiseen oleskeluun sopivien avaruusasemien haasteena on painovoima. Kuu, Mars tai nykyiset ISS:n kaltaiset avaruusasemat eivät ole painottomuutensa vuoksi ihanteellisia ihmiselle. Keinotekoinen painovoima taas vaatii joko vaarallisen tehokkaita magneetteja tai kiihtyvää liikettä. Kätevin tapa luoda keinogravitaatio on pyörimisliike.Nasa rahoitti jo vuonna 1975 ja 1977 kokeelliset työpajat, joissa fyysikko Gerard O’Neillin johdolla suunniteltiin avaruusasemia, joille luotiin painovoima pyörittämällä. Muodoltaan asemat olivat renkaita, palloja ja sylintereitä, ja niihin mahtui tuhannesta kymmeneen miljoonaan asukasta. Suunnitelmien toteuttaminen käytännössä on tietenkin toinen juttu. Jotta koriolis- ja vuorovesivoimat eivät kävisi tukaliksi asukkaille, aseman pyörimissäteen pitäisi olla ainakin muutamia satoja metrejä.Halkaisijaltaan puolitoistakilometrisen avaruusaseman rakentaminen vaatii myös huomattavia taloudellisia panostuksia. Yksikään julkinen tai kaupallinen taho ei ole vielä investointeihin ryhtynyt. Mutta kun suurten avaruusasemien aika lopulta koittaa, suunnitelmia on ehditty hioa jo hyvän aikaa.

Anne Liljeström on vapaa tiedetoimittaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018