Musti ja Mirri, huomio: kohta pitää lemmikkikokelaan skarpata kuin työnhakijan. Naapurin poliisikoira on jo testattu.

Teksti: Kirsi Saarijärvi

Julkaistu Tiede -lehden numerossa 4/2010

Musti ja Mirri, huomio: kohta pitää lemmikkikokelaan skarpata kuin työnhakijan. Naapurin poliisikoira on jo testattu.Oletko harkinnut lemmikin hankkimista? Mielessäsi on kenties vakavailmeinen mäyräkoira tai kopea siamilainen. Ihminen mieltyy helposti lajiin tai rotuun sen pelkän ulkonäön ja olemuksen takia, ja tutkimusten mukaan tutut piirteet tuntuvat kauniimmilta ja sopivammilta kuin vieraat. Tämä on kuitenkin kehno peruste.Niinpä valinta napsahtaa usein harhaan, mikä ilmenee vaikkapa revittynä sohvana, sängystä löytyvinä haisevina vastalauseina tai turhan rikkaana yöllisenä äänimaailmana.Kyseessä on vakava ongelma: esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Englannissa lähes puolet hankituista koiranpennuista palautetaan kasvattajalle, annetaan eteenpäin tai hylätään ensimmäisenä vuotena, koska pentu ei ollutkaan toivotunlainen. Suomessa vastaavaa lukua ei ole saatavilla, mutta ilmiö ei ole täysin tuntematon täälläkään.Ehkä olisi hyvä, jos ihmiset useammin etukäteen perehtyisivät siihen, mitä erilajisten ja -rotuisten lemmikkien hoitaminen vaatii. Aikuisten yksilöiden valinnassa persoonallisuustestitkin saattaisivat tulla tarpeeseen. Koirille luonnetestejä on jo pitkään ollutkin käytössä, ja ainakin kilpahevosille sellaisia kehitetään parhaillaan.

Testataan koirat ja kohta hevosetIhmismaailmastahan tämä on tuttua: monikaan työnantaja ei luota enää pelkkään haastatteluun tai ansioluetteloon huippusuorittajien tunnistamisessa, vaan persoonallisuustestit ovat uuden työntekijän valinnassa arkipäivää. Miksi luottaisi kalliin koiran saati hevosen kouluttaja?Koirien persoonallisuustesteillä valitaan sopivia yksilöitä eri tavalla vammaisten ihmisten avuksi sekä poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin tehtäviin. Testaamattomista koirista yli puolet lopettaa koulutuksen kesken, testatuista taas 70 prosenttia suorittaa sen loppuun ja jatkaa työelämään. Koirien kouluttaminen on kallista, joten hyöty on merkittävä.  Kisahevoselta vaaditaan tietenkin hyvää fysiikkaa ja kestävyyttä sekä sopivaa rakennetta, mutta nämä eivät vielä tee mistä tahansa pollesta suorittajaa. Kisan jälkeen haastattelussa kuulee usein ratsastajan kiittävän hevosta, koska se ”tekee aina kaikkensa” tai sillä on ”suuri sydän”. Moni rakenteeltaan tehtävään sopimaton otus yltää huippusuorituksiin tällaisen ominaisuuden avulla. Huippuhevosten hinnat liikkuvat parhaimmillaan miljoonissa euroissa, joten varhaisella potentiaalin tunnistamisella on kysyntää. Niinpä ei ole ihme, että hevosille ollaan kovaa vauhtia kehittämässä testiä este- ja kouluratsastuksen huippusuorittajien ja esimerkiksi sopivien poliisihevosten löytämiseksi.

Seurallisuus lupaa hyvääHuipputason ihmisurheilijat ovat enemmän ulospäinsuuntautuneita ja vähemmän neuroottisia kuin ihmiset keskimäärin. Hevostenkin persoonallisuudenpiirteistä ulospäinsuuntautuneisuus parantaa suorituskykyä, voimakas emotionaalisuus heikentää sitä. Piirteiden taustalla on ympäristön muovaaman kokemuspohjan lisäksi stressinsietokyky ja hermoston synnynnäinen toimintatapa eli temperamentti. Toisaalta hyväkään hevonen ei liiku ilman kuskia. Toisinaan vasta ratsastajan vaihtuessa eläimen parhaat kyvyt tulevat esiin ja keskivertohevosesta kehkeytyy suurisydäminen suorittaja. Tästä on enää lyhyt matka sopivan parin etsimiseen testaamalla: pitää löytää juuri se oikea yhdistelmä.

Kaikki eivät sovi yhteenIhmispuolelta tiedetään, että tietynlaiset persoonallisuudet tulevat hyvin toimeen muiden kanssa. Lapset, joilla on opettajan mielestä hankala temperamentti, saavat huonompia arvosanoja kuin ”helpot”. Me aikuisetkin tunnemme töistä henkilöitä, joiden kanssa homma ei vain suju, vaikkei mitään todellista estettä pitäisi olla. Kemiat tai kellotaajuudet eivät vain sovi yhteen, sanotaan. Samoin on lemmikin kanssa: jollei yhteiselämä suju, vika ei välttämättä ole eläimessä eikä ihmisessä, vaan ehkä temperamentit eivät vain sovi yhteen. Parhaillaan tutkijat hahmottelevat eläimen ja ihmisen persoonallisuuksien yhteensopivuuden testejä ainakin koiria ja hevosia varten. Lähitulevaisuudessa voinemme siis testata itsemme ja lemmikkikandidaattimme mahdollisuuksia viettää antoisaa yhteiseloa.

Nettideitille lemmikin kanssa

Tulevaisuudessa lemmikkien valinta on pitkälti samanlaista kuin nykyinen virtuaalinen puolisonetsintä nettideittisivustoilta. Näin arvioi sähköpostihaastattelussa Texasin yliopiston psykologian professori Sam Gosling, joka on eläinten persoonallisuustutkimuksen uranuurtajia ja tutkinut aihetta jo toistakymmentä vuotta Gosling laitoksineen onkin jo mukana kehittämässä nettisovellusta, jossa löytöeläinten ja niitä adoptoivien ihmisten persoonallisuudet testataan ja tietokone laskee parhaiten sopivan yksilön kullekin adoptoijakandidaatille.

Testaa aluksi itsesi

Lemmikkien persoonallisuustestejä odotellessa myös oman persoonallisuuden tunteminen auttaa. Silloin pääsee pohtimaan, millaisen eläimen kanssa itse tulisi toimeen. Yksi parhaista piirreteorioista on Big 5, joka kuvaa ihmisen persoonallisuutta viidellä ominaisuudella: – ulospäinsuuntautuneisuus– neuroottisuus– tunnollisuus– sovinnollisuus– avoimuus. (Ks. Persoonallisuus. Tunnistatko tyyppisi?, Tiede 6/2009, tai tiede.fi/arkisto)

Näin eläimen persoonallisuutta arvioidaan

Eläimen luonnetta voi tutkia ainakin neljällä tavalla, jotka kuvaavat hieman erilaisia persoonallisuuden osa-alueita. Käyttäytymistesti. Esimerkiksi poliisin ja vartiointilaitosten koirien valintatesti ja Suomen Kennelliiton virallinen luonnetesti. Eläimelle tehdään ennalta määrättyjä, kontrolloituja testejä, ja reaktiot voimakkuuksineen arvioidaan. Yksilöiden, rotujen ja lajienkin tuloksia voi näin verrata toisiinsa. Omistajan tai hoitajan arvio. Käytetään yleisesti lemmikkieläinten persoonallisuuden tutkimiseen. Tehdään kyselylomakkeen avulla. Sopii selvittämään asioita, jotka tapahtuvat harvoin: esimerkiksi koiran taipumus aggressiivisuuteen lapsia kohtaan ei yleensä ilmene testitilanteessa. Arvioinnin etuna on myös, että se kartoittaa aitoja arjen tilanteita. Yksittäisen eläimen tulos voi riippua arvioijasta, mutta kun tuloksia yhdistetään suuresta joukosta eläimiä, eri piirteiden esiintymisestä populaatiossa saadaan luotettava näkemys.Asiantuntija-arvio. Sopii rotujen vertaamiseen. Kokeneet näyttelytuomarit, eläinlääkärit ja jalostusneuvojat arvioivat kirjallisesti eri rotujen ominaisuuksia. Näin voi tutkia myös sukupuolieroja. Tarkkailu tositilanteessa. Suositaan palveluskoirien valinnassa. Koira altistetaan uuteen tilanteeseen, se esimerkiksi talutetaan vilkkaan kauppakeskuksen läpi ja sitä pyydetään häiriötekijöiden ympäröimänä suorittamaan jokin tehtävä. Arvioidaan ennalta päätettyjä ominaisuuksia, vaikkapa eläimen yhteistyöhalukkuutta tai keskittymiskykyä.

Jotta testi on luotettava– Testillä mitattujen ominaisuuksien tulee olla vastaavissa tilanteissa toistuvia eli ennustettavissa. – Eri tarkkailijoiden pitää pystyä tunnistamaan sama ominaisuus, kuten pelokkuus, uteliaisuus, aggressiivisuus tai leikkisyys, ja olla yhtä mieltä sen voimakkuudesta. – Testaajan oma käsitys persoonallisuuden muodostumisesta ei saa häiritä testiä. Esimerkiksi tarkkailijan mahdollinen stereotyyppinen mielipide ”kaikki saksanpaimenkoirat ovat aggressiivisia” ei saa vaikuttaa yksittäisen koiran tulokseen.

Eläinten ja ihmisten persoonallisuudessa on paljon samaa.

Heikki on kurja kaveri. Hän ei osaa käyttäytyä vaan mulkoilee, tönii ja tuuppii muita, uhkailee, saattaapa joskus huitaista tai potkaistakin. Juuri koskaan hän ei anna periksi, vaan hän haastaa riitaa aina, kun muita on paikalla. Moni sanoisi, että Heikki on persoonallisuudeltaan aggressiivinen ja hankala tyyppi. Mutta mitä jos Heikki onkin hevonen? Voiko sillä olla persoonallisuutta? Ihmisillä ja eläimillä on samantyyppinen elimistö, joka toimii samoin periaattein. Sydän pumppaa verta, hermosto hoitaa käskynjaon, ja lihakset tekevät työtä käskettyä. Se on useimmille ihmisille tuttu juttu. Onhan meillä eläinkunnan kanssa takana miljoonien vuosien yhteinen evoluutio, jonka aikana fyysiset rakenteet kehittyivät nykyiseen muotoonsa. Se, että meillä on takanamme myös yhtä pitkä kehityshistoria henkisellä puolella, tuppaa kuitenkin usein unohtumaan. Eläinten ja ihmisten psyyken rakenne muistuttaa toisiaan samalla tavoin kuin fyysinenkin. Eläimillä on samanlaisia tunne-elämyksiä ja temperamenttipiirteitä kuin ihmisillä, vaikkakin niiden määrä ja voimakkuus vaihtelevat lajeittain ja – kuten ihmisillä – myös yksilöiden välillä.

Osa synnynnäistä, osa opittuaPersoonallisuuden biologisen pohjan muodostaa lähinnä hermorakenne, josta osa peritään ja osa muovautuu muotoonsa ympäristön vaikutuksesta sikiökaudesta saakka. Persoonallisuuden biologinen osuus on vahva ja pysyvä; aktiivisesta ja intensiivisestä tyypistä on vaikea tehdä viilipyttyä millään konstilla, ja tämä pätee sekä eläimiin että ihmisiin.Hankalampi asia on temperamentin päälle syntymähetkestä lähtien rakentuva kokemuksiin ja oppimiseen perustuva aines, joka yhdessä temperamentin kanssa sulautuu aikuisikään mennessä yksilön ainutlaatuiseksi persoonallisuudeksi. Imeväisiän jälkeen synnynnäisen temperamentin erottaminen persoonallisuudesta käy melko mahdottomaksi, joten käytännön psykologiassa persoonallisuuteen tavallisesti luetaan sekä temperamentti että myöhempi, kokemuksiin perustuva kognitiivinen kehitys.

Ujo mustekala viihtyy piilossaEläinten persoonallisuus eroaa ihmisten persoonallisuudesta sekä piirteiden määrässä että niiden vaihtelun voimakkuudessa. Yleisimmin eläinlajeilta löytyy kolmea ihmisen kanssa samaa piirreryhmää: ulospäinsuuntautuneisuutta, neuroottisuutta ja sovinnollisuutta. Lisäksi eri eläinlajeilla voi olla myös joitain piirteitä, joita ei samanlaisina esiinny ihmisissä. Esimerkiksi koirilla omiksi piirteiksi erotetaan leikkisyys ja aggressiivisuus, jotka ihmisillä luetaan kuuluviksi sovinnollisuuden ja ulospäinsuuntautuneisuuden piirreryhmiin. Useilla eläinlajeilla, kuten hevosilla, koirilla ja naudoilla, omaksi piirreryhmäkseen erottuu myös dominanssi, joka ihmisillä verhoutuu ulospäinsuuntautuneisuuden ja sovinnollisuuden taakse.Niinkin kaukana ihmisestä olevalla lajilla kuin mustekalalla on kuitenkin kaksi yhteistä persoonallisuudenpiirrettä ihmisten kanssa: ulospäinsuuntautuneisuus ja neuroottisuus. Mustekalakin voi siis olla ”varautunut ja ujo” ja helposti säikkyvä. Siinä missä sisäänpäin kääntynyt ja sulkeutunut ihminen ei viihdy muiden seurassa eikä uskalla kokeilla uusia asioita, ujo mustekala piilottelee suojaisessa paikassa ja tulee syömään vasta, kun on varma, ettei paikalla ole muita eikä mikään vaara uhkaa.

Tunnollisuutta vaikea osoittaaMitä lähemmäs ihmistä kehityshistoriassa tullaan, sitä enemmän yhteisiä piirteitä alkaa löytyä. Koirilla ja ihmisillä niitä on jo neljä, ja simpansseilta löytyvät kaikki samat piirteet kuin ihmisiltäkin. Viimeinen linnake, joka on vain simpanssien ja ihmisten hallussa, on tunnollisuus. Periaatteessa testi voi havaita vain sellaisia asioita, joiden mittaamiseen se on kehitetty, ja tunnollisuuden tutkiminen ilman itsearvioita on hyvin vaikeaa. Eläinten kykyä harkita asioita, suunnitella aikomuksiaan etukäteen, harjoittaa itsehillintää tai suorittaa muita korkeampia kognitiivisia toimintoja on käyttäytymistesteillä vaikea todentaa.

Kirsi Saarijärvi on kotieläintieteen asiantuntija, joka työskentelee tutkijana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa MTT:ssä.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018