Peippo bongaa Bachin, bonobo jammailee bändissä, valas soinnuttelee säkeitään.
Tässä uusimpia näyttöjä siitä, etteivät musiikilliset taitomme ja mieltymyksemme ole ollenkaan niin ainutkertaisia kuin on uskottu.


Tässä uusimpia näyttöjä siitä, etteivät musiikilliset taitomme ja mieltymyksemme ole ollenkaan niin ainutkertaisia kuin on uskottu.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2009


Millaisesta musiikista apinat tykkäävät? Ex-dj, intohimoinen levyjen keräilijä ja kognitiotieteilijä Josh McDermott yrittää löytää vastauksen. Hän on muun muassa testannut, kuuntelevatko valkotöyhtötamariinit ja valkotupsumarmosetit mieluummin venäläistä kehtolaulua kuin saksalaista teknoa Nobody Gets Out Alive.

Minnesotan yliopistossa työskentelevän McDermottin koe-eläimet ovat myös saaneet valita soitetun tai lauletun kehtolaulun sekä Mozartin konserton tai hiljaisuuden välillä. Hän on jopa altistanut ne ryöpylle riitasointuja nähdäkseen, miten ne reagoivat.

Kokeet osoittavat, että vaikka apinat eivät evolutiivisesti poikkea meistä kovinkaan paljon, niiden musiikkimaku on ihan muuta kuin omamme. Kehtolaulu kyllä hivelee niidenkin korvia enemmän kuin konekiväärimäinen hakkaaminen ja oudot synteettiset äänet, mutta muuten  mieltymyksemme ovat perusluonteisesti erilaisia.

Hämmentävintä on se, etteivät apinat näytä tekevän mitään eroa melodisten sävelien ja riitasointujen välillä, kun taas monet meistä pitävät jälkimmäisiä kidutuksena. McDermott ja hänen kollegansa, Harvardin yliopiston psykologian professori ja tunnettu eläinten viestinnän tutkija Marc Hauser uskovat tutkimustensa osoittavan, että apinoilta puuttuvat meille ominaiset musiikilliset vaikuttimet. Neuropsykologi Isabelle Peretz Montrealin yliopistosta tiivistää tulokset sanoen, että "vain ihmisillä on luontainen tai synnynnäinen taipumus musiikkiin".
Onko tämä totta?


Perinne painottaa biologiaa

Peretzin väite kumpuaa pitkästä perinteestä, jonka mukaan kaikki ihmisen musiikissa on ainutlaatuista - ei vain musiikkimakumme vaan myös se, miltä musiikkimme kuulostaa, miten me sitä hahmotamme ja miten ja miksi me luomme sitä.

Tämän näkökulman kannattajat väittävät, ettei ihmisen musikaalista instrumentointia, soitinnusta, voi haastaa. Heidän mukaansa mikään muu laji ei kykene siihen suunnattomaan moninaisuuteen, jolla ihmiset itseään musiikillisesti ilmaisevat. Me käytämme musiikkia niin tuotteiden myynnin edistämiseen, rukoiluun, motivoitumiseen kuin silkkaan nautintoon, kun virtuoosimaisinkin laululintu lurittelee vain löytääkseen kumppanin tai merkitäkseen reviirinsä.

Tämän näkemyksen mukaan muiden eläinten musiikki, vaikka se sattumoisin muistuttaisikin omaamme, on vain ääntä, joka palvelee suoraan jotakin biologista tehtävää. McDermottin tulokset näyttävät sopivan tähän kuvaan.
Nyt jotkut asiantuntijat ovat kuitenkin alkaneet nikotella tätä perinnäistä näkemystä vastaan. Kasvava todistusaineisto viittaa siihen, ettei ihmisen musikaalisuus olekaan niin erityistä ja että monilla lajeilla on rikas musiikkielämä.

Ensimmäisenä kaatui väite, että vain ihmiset osaavat arvostaa melodiaa.


Kokeet liian yksioikoisia

Valtaosa musiikistamme on luotu määrällisestä joukosta säveliä, jotka levittäytyvät oktaavin alalle. Näitä ääniä yhdistetään eri tavoin sarjoiksi, joita kutsutaan melodioiksi. Kun kuuntelemme musiikkia, tämä sarja on meille merkityksellisempi kuin sävelten korkeus: tunnistamme "Tuiki, tuiki tähtösen" samaksi lauluksi, lauloi sen lapsi, nainen tai mies.

Musiikintutkijat ovat uskoneet, että tämä taito on ominainen vain ihmiselle, ja moni koe näytti vahvistavan oletuksen. Kun esimerkiksi kottaraisille, seeprapeipoille tai kyyhkysille on soitettu sävelmää oktaavia korkeammalta tai matalammalta, ne eivät ole tunnistaneet sitä samaksi. Myöskään kapusiiniapinat, jotka oppivat reagoimaan tiettyyn sävelmään sapuskaa saadakseen, eivät tunne ruokamusiikkiaan, kun sitä siirretään oktaavilla. Eläimet suhtautuvat eri korkeudelta soitettuihin säveliin kuin eivät olisi niitä koskaan kuulleetkaan.

Vuonna 2001 Texasin yliopiston Anthony Wright työtovereineen teki tutkimuksia, jotka heittivät epäilyksen varjon kottarais- ja kapusiinikokeiden ylle. He havaitsivat, että reesusapinat kykenevät siirtymään kokonaisten oktaavien yli ilman suuria vaikeuksia - mikäli niille soitetaan "Paljon onnea vaan" -laulun tapaisia lastenlauluja, joille ovat ominaisia voimakkaat tonaaliset siirtymät.

Wright uskoo, ettei selitys löydy reesusapinoiden poikkeuksellisista kyvyistä vaan siitä, että aiemmissa tutkimuksissa on käytetty joko sävellajitonta tai lähes melodiatonta musiikkia. Jos näin on, musiikilliset kykymme eivät ole kovin erilaiset kuin muiden kädellisten: myös meillä on vaikeuksia tunnistaa atonaalista musiikkia, kun sitä siirretään ylös tai alas sävelasteikossa.


Tyylin tunnistaa kalakin

On myös käynyt ilmi, ettemme ole ainoita, jotka arvostavat eri musiikkityylejä. Ava Chase Harvardin Rowland-instituutista on osoittanut, että karppi osaa erottaa Johann Sebastian Bachin barokkimusiikin John Lee Hookerin bluesista. Karpit eivät edes käytä ääniä viestimiseen, mutta ne ovat kuuluja herkästä kuulostaan.

Shigeru Watanabe Keion yliopistosta Tokiosta on havainnut, että riisipeipot pystyvät samaan. Ne eivät sotke toisiinsa Bachia ja 1900-luvun uudistajan Arnold Schönbergin kokeiluhenkisiä sävellyksiä. Peipot osaavat jopa soveltaa oppimiaan klassisen ja modernin musiikin piirteitä monenlaiseen musiikkiin: ne erottavat Antonio Vivaldin kauniit melodiat Elliott Carterin atonaalisista otteista.

Toisin kuin McDermottin apinat Watanaben peipot myös näyttävät keskittyvän musiikkiin, ja ne osoittavat selvästi mieltyneensä harmonisiin säveliin. Ne kuuntelevat niitä mieluummin kuin istuvat hiljaisuudessa.


Luovuutta moneen lähtöön

Tutkimukset ovat myös romuttaneet väitteen, ettei musiikillista luovuutta ilmenisi oman lajimme ulkopuolella. Laululinnut esimerkiksi järjestelevät tiettyjä säveliään yhä uudenlaisiin säkeisiin ja laajempiin teemoihin, jotka vahvasti muistuttavat meidän melodioitamme. Jotkin niistä myös poikkeavat sekä rytmiltään että sävelkorkeudeltaan toisistaan samaan tapaan kuin omat sävelmämme.

Ryhävalaat puolestaan käyttävät lauluissaan joitakin samoja perusrakenteita kuin ihminen. Ne yhdistävät noin 15 sekuntia kestäviä säkeitä noin kahden minuutin teemoiksi. Säkeistä voi muodostua myös loppusointuja niin kuin meidän lauluissamme riimejä. Monista teemoista syntyykin yli kymmenen minuutin mittaisia lauluja, joita saatetaan toistaa yhä uudestaan. Pisin äänitetty valaan kertolaulu kesti 21 tuntia.

Hylkeen "musiikki" kuulostaa ihmiskorvaan vieraalta, mutta ansaitsee tulla kutsutuksi lauluksi. Näin sanoo Tecumseh Fitch, bioakustiikan asiantuntija Skotlannin St. Andrewsin yliopistosta. Hänen mukaansa hylkeiden ja mursujen monimutkainen vokalisaatio muodostuu täryistä, naksahduksista, rahinasta, murahduksista ja tiu’uista.

Ihmisten lailla linnuilla, valailla ja hylkeillä on myös kyky oppia lauluja. Ne eivät tuota ääniä pelkän geneettisen ohjeistuksensa mukaan, kuten monet muut eläimet tekevät, vaan ne luovat uusia melodioita. Samoin kuin eri ihmisryhmillä on erilaisia musiikillisia traditioita valasjoukoilla on erilaisia murteita, jotka voivat vaikuttaa toisiinsa. Valasparvien on jopa havaittu hylkäävän omat sävelensä ja omaksuvan vieraan parven laulut.


Meilläkin rajattua käyttöä

Kaikki tämä jättää jäljelle hankalan kysymyksen: mitä varten musiikki ylipäätään on olemassa? Ne, jotka puoltavat ihmismusiikin ainutlaatuisuutta, sanovat, että me luomme musiikkia lukemattomista syistä, kun taas eläimet laulavat vain erityisissä tilanteissa, lähinnä kosiskellessaan parittelukumppania ja merkitessään reviiriään.

Lisäargumenttina toimii se, etteivät eläimet ikinä hyräile, laula tai rämpytä kitaraa tuntitolkulla yksikseen, kuten ihmiset tekevät.

Vastaväitteen mukaan ihmisten ja muiden eläinten välillä ei ole mitään eroa, vaan kyse on näkökulmasta. Fitchin mielestä ihmismusiikin rajoitteita on aliarvioitu ja eläinmusiikin yliarvioitu.

Seksi, sosiaaliset suhteet ja kilpailu eivät ehkä selitä kaikkea ihmismusiikista, mutta ne kattavat siitä kuitenkin suuren osan. Sitä paitsi myös meidän musiikistamme huomattava osa soveltuu vain tiettyyn tarkoitukseen, kuten häämarssit, virret ja jalkapallojoukkueiden kannustuslaulut osoittavat.

Eläinmaailmassa valaiden on kuultu laulavan myös lisääntymisseutujensa ulkopuolella, ja linnut laulelevat joskus hiljaa itsekseen tavalla, joka kuulostaa hämmästyttävästi harjoittelulta. Kaiken lisäksi on lajeja, joilla laulu ei ole koiraan yksinoikeus. Joidenkin lajien koiraat ja naaraat laulavat jopa duettona.

Vaikka ei ole mitään epäilystä siitä, ettei linnunlaulu veisi viestiä niin puolisolle kuin vihollisille, sillä on myös muita tehtäviä. Se toimii muun muassa ryhmän "tunnussanana".


Myös lintu saa kicksejä

Entä väite, että vain ihmiset osaavat nauttia musiikista? Lukuun ottamatta perverssiä nautintoa, jonka melankolisten sävelmien kuuntelu tuottaa, tärkein musiikin harrastamisen syy lienee se, että siitä saa hyvän mielen.

Aivokuvaukset osoittavat, että musiikin tuottama euforian tunne vilkastuttaa samoja aivoalueita kuin ruoka, seksi ja mielialaa kohentavat lääkkeet. Lisäksi musiikilla on sosiaa¬linen puolensa. Robin Dunbar Oxfordin yliopistosta tietää, että yhteislaulu tuottaa endorfiiniryöpsähdyksiä. Oletettavasti ne ovat syy siihen, että saamme kicksejä tästä jokseenkin omituisesta aktiviteetista.

Eläimeltä ei tietenkään voi kysyä, miltä siitä tuntuu, mutta jotkut tutkijat väittävät, että linnut laulavat vain silloin, kun niiden hormonipitoisuudet ovat suuret. Äkikseltään tämä tuntuisi viittaavan siihen, etteivät linnut tosiaan ole paljon muuta kuin siivekkäitä lauluautomaatteja, mutta Fitch ei ole ajatuksesta ollenkaan vakuuttunut.

- Luultavasti linnut laulavat siksi, että se tuntuu hyvältä -  samasta syystähän harjoitetaan seksiä, hän huomauttaa. - Seksin perimmäinen evolutiivinen syy on tuottaa jälkeläinen, mutta me harrastamme sitä myös siksi, että se on nautinnollista. Kaiken lisäksi olemme seksuaalisesti innokkaita silloin, kun hormonipitoisuutemme ovat suuret, ja vähemmän hanakoita, kun ne ovat alhaiset.

Ajatus lintujen laulunautinnosta saa tukea tutkimuksesta, jonka Duke-yliopiston Erich Jarvis kollegoineen julkaisi 2006. Sen mukaan koiraiden dopamiinipitoisuus voimistuu, kun ne laulavat. Erityisen suuria pitoisuudet ovat, kun koiraat laulavat naaraille.

Vielä ei tiedetä, miten dopamiini vaikuttaa linnunlauluun, mutta Jarvis arvelee, että sen päätehtävä on vahvistaa oppimista ja toissijainen tehtävä tuottaa euforiaa. Ihmisessäkin dopamiini toimii välittäjäaineena niin mielihyvässä kuin oppimisessa.


Jammailu rentouttaa bonoboa

Myös Bill Fields Des Moinesin Great Ape -säätiöstä vahvistaa, että musiikki ilahduttaa muitakin kuin ihmisiä. Hän on mukana ryhmässä, joka tutkii ihmiskieltä viittomin ja merkein oppineiden bonobojen musiikkimakua. Kokeissa auttavat yleensä paikalliset muusikot, mutta apinat ovat jammailleet myös Peter Gabrielin ja Paul McCartneyn kaltaisten tähtimuusikoiden kanssa.

Bonobot voivat valita instrumentikseen esimerkiksi ksylofonin, tamburiinin, harmonikan tai marakasin. Yleensä ne käyttävät vain yhtä soitinta soittorupeaman aikana, ja mieltymykset vaihtelevat. Panbanisha-naaras esimerkiksi pitää kosketinsoittimista, kun taas Kanzi-uros on tykästynyt rumpuihin, vaikka kyllä se nauttii myös pianon hakkaamisesta. Jammailu on osoittanut, että soitto välittää tunnetiloja ihmisestä apinaan ja päinvastoin. Fieldsin mukaan "keikan" jälkeen apinat jopa näyttävät erilaisilta päivien ajan. - Ikään kuin musiikki rentouttaisi niitä. 

Ehkä samankaltaisuudet bonoboiden ja itsemme välillä eivät ole kovinkaan yllättäviä, ovathan kääpiösimpanssit ja simpanssit lähimmät apinasukulaisemme. Simpanssit eivät ehkä laula kuten kädelliset serkkunsa gibbonit, mutta Fitch uskoo, että eläinten musisoinnin alkuperä saattaa löytyä niiden käyttäytymisestä luonnossa, missä ne säännöllisesti rummuttavat resonoivia kohteita, kuten kantoja. Jotkut tutkijat jopa uskovat, että simpanssiryhmillä on omat rummutus- ja ääntelykulttuurinsa.


Työsarkaa riittää

Kaikesta tästä huolimatta perinnäinen näkemys eläinten rajallisesta musikaalisuudesta elää yhä, ja moni asiantuntija pysyy vakuuttuneena ihmismusiikin ainutlaatuisuudesta. Tilanne on kuitenkin muuttumassa.

McDermott, Hauser ja Fitch ovat kaikki sitä mieltä, että todennäköisesti musiikin osatekijät kehittyivät eri tavoin eri aikoina ja eri paikoissa. Siksi ihmisen ja eläinten yhtäläisyyksissä ja erilaisuuksissa on vielä paljon tutkittavaa. Kala saattaa erottaa barokin bluesista, mutta erottaako se nämä musiikin lajit samoin kuin me?

Yhden mysteerin McDermottin apinat ovat jo ratkaisseet: miksi ne valitsevat kehtolaulun mieluummin kuin teknomusiikin?

McDermott ja Hauser arvelivat, että syy löytyy pikemmin temposta kuin tyylistä, joten he tarjosivat apinoille musiikkia, joista toisessa oli 60 iskua ja toisessa 400 iskua minuutissa. Apinoita miellytti enemmän hidas tempo.
Luonnossa, tutkijat huomauttavat, tiheä äänien sarja liittyy useimmiten ikäviin tilanteisin, kuten tappeluihin tai myrskyihin. Tai sitten nopea tempo aiheuttaa villiä sydämentykytystä.


Christine Kenneally on newyorkilainen tietokirjoittaja.
Artikkeli on julkaistu brittiläisessä New Scientist -lehdessä 23.2. 2008.
© 2008 New Scientist Magazine, Reed Business Information Ltd. All rights reserved. Distributed by Tribune Media Services International.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018