Robottikaksoset Spirit ja Opportunity ansaitsevat aplodit. Ne ovat kolunneet ulkonaapuriamme
yli kymmenen kertaa kauemmin kuin odotettiin. Menestys riemastuttaa tutkijoita, sillä lähtöasetelmat pelottivat: takana oli viisi myttyyn mennyttä Mars-hanketta.


Ne ovat kolunneet ulkonaapuriamme yli kymmenen kertaa
kauemmin kuin odotettiin. Menestys riemastuttaa tutkijoita,
sillä lähtöasetelmat pelottivat: takana oli viisi myttyyn mennyttä Mars-hanketta.



Opportunity erottuu Marsia kiertävän Orbiter-luotaimen nappaamassa kuvassa pienenä mustana läikkänä. Näky on jollain lailla hellyttävä. Opportunityn kameramaston varjo lankeaa ruosteenhohtoiselle hiekka-aavikolle, ja kulkijan jättämät jäljet muistuttavat leikkijunan rataa.

Siellä se työskentelee, pieni, sitkeä robottigeologi, joka sinnitteli ensin miljoonia kilometrejä emäaluksen uumenissa, kesti sitten laskeutumisen, oikoi jäseniään ja ryhtyi hommiin. Se aloittaa jo neljättä työvuottaan Marsissa, ja samoin tekee sen kaksoiskappale Spirit.


Onni onnettomuuksista

Meneillään olevan Mars Exploration -hankkeen tieteellinen johtaja Steve Squyres on useassa yhteydessä todennut, että taannoiset takaiskut koituivat lopulta Spiritin ja Opportunityn menestykseksi.

1990-luvulla Mars näytti "nielevän" luotaimia huvikseen. Seitsemästä punaista planeetta kohti lähetetystä luotaimesta viisi menetettiin. Niinpä Spirit ja Opportunity koetettiin rakentaa varman päälle. Niihin ei yritettykään ympätä kaikkia mahdollisia toimintoja, ja ne valmistettiin käyttäen vanhanaikaista, luotettavaksi havaittua tekniikkaa.

Epäonnistumisen pelko sai insinöörit ja tutkijat etsimään mahdollisia virheitä jokaisesta työvaiheesta, eikä aikaa ja rahaa säästetty testien kustannuksella. Mielissä kangasteleva fiasko paransi myös asiantuntijoiden yhteistyötä.

- Useimmissa avaruushankkeissa insinööreille ja tutkijoille tulee erimielisyyksiä, kun sovitetaan yhteen laitteiden teknisiä toimintoja ja tieteellistä antia. Tämän hankkeen aikana - ehkä ensimmäistä kertaa avaruusprojektien historiassa - perinteinen jako hämärtyi, kirjoittaa Ivan Semeniuk New Scientist -lehdessä.


Sattuma pyyhkii pölyt

Maasta Marsin pinnalle pääseminen edellyttää satojen toimintojen onnistumista. Ei siis kumma, että projektilaiset sekosivat ilosta, kun Spirit ja Opportunity tammikuussa 2004 tömähtivät ehjinä omiin kohteisiinsa Marsin vastakkaisille puolille.

Robottien odotettiin taivalta¬van ympäriinsä noin kolme Maan kuukautta. Tämän jälkeen niiden aurinkopaneelit olisivat sen verran paksun pölyn peitossa, ettei teho enää riittäisi paristojen lataamiseen. Näin laskettiin 1997 Marsissa liikkuneen Sojourner-kulkijan lähettämistä tiedoista.

Opportunityn aurinkopaneelien energiantuotanto alenikin vähitellen 500:aan wattituntiin päivässä alkuperäisestä 900:sta. Sitten paneelit puhdistuivat itsestään! Hetken epäiltiin siivousintoisen marsilaisen pyyhkineen pölyt, mutta robotin omat kamerat osoittivat hyväntekijäksi tuulen.

Spiritin energiantuotto sen sijaan pysyi alhaisena. Lopulta se tahkosi enää 350 wattituntia päivässä, ja 280 wattitunnin alittaminen tiesi simahtamista. Loppu oli lähellä, kun tuuli viimein pyyhkäisi senkin paneelit puhtaiksi, ja robotti tokeni täyteen työkuntoon.


Pientä vaivaa ilmaantunut

Marskulkijat ovat nyt työskennelleet noin 36 kuukautta - yli kymmennen kertaa odotettua kauemmin - eivätkä ne tietenkään enää ole tiptop kunnossa. Jos ne olisivat ihmisiä, ne suunnittelisivat kuusikymmenvuotissynttäreitään. Jos ne olisivat koiria, niiden ikä olisi 350 vuotta, laskee Explorer-hankkeen johtava insinööri Jake Matijevic Nasan tiedotteessa.

Ei siis ole yllätys, että kulkijat kärsivät kulkuhäiriöistä ja liikuntarajoitteista. Niiden muistikin on silloin tällöin ladattava uudelleen.

Spiritin oikean etupyörän moottori on mykistynyt tyystin, ja pyörä laahaa. Opportunity on puolestaan vioittanut lämpöpiirinsä, minkä takia sen olkapään ja käsivarren niveliä kiusaavat suuret lämpötilanvaihtelut. Tämä taas kuluttaa kättä. Kohta Opportunity ei kykene noukkimaan kiviä Marsin kamaralta.

Insinöörit kuitenkin huoltavat kulkijoita, minkä taitavat. Matijevic toteaa, ettei hän muista kenenkään koskaan pitäneen vastaan tulleita tilanteita toivottomina.

Silti on hyvä muistaa, että kumpikin kulkija voi tulla tiensä päähän minä hetkenä hyvänsä, kun jokin osa pettää lopullisesti.


Vettä löytyi runsaasti

Jos Spiritin ja Opportunityn sinnikkyys häkellyttää, niin häkellyttävät myös niiden saavutukset. Ne ovat vertaansa vailla. Jo ensimmäisen työvuotensa aikana robotit lähettivät Maahan kaksi kertaa enemmän kuvia kuin Marsissa aiemmin käyneet Vikingit ja Sojourner yhteensä.

Maisemakorttien lähettely ei tietenkään ole ollut kulkijoiden ainoa tehtävä. Ne lähtivät vedenhakumatkalle ja vettä ne myös löysivät. Opportunityn laskeutumispaikalla on ilmeisesti vellonut valtameri, ja Spiritinkin tutkimalla alueella on vahvoja viitteitä vedestä. Marsin märkään historiaan ei enää tarvita ehkä-sanaa.

Aikaisemmat spekulaatiot Marsin joista ja järvistä pohjautuivat pääasiassa maisemassa risteileviin kuivuneen näköisiin uomiin. Spiritin ja Opportunityn löytämät uudet todisteet perustuvat Marsin kivien kemialliseen koostumukseen ja rakenteeseen.

Nyt kun vedestä on jo monenlaista näyttöä, tutkijat voivat ottaa riskejä. Vuoden lopulla he lähettivät Opportunityn alas Victoria-kraatterin kiikkerää rinnetä silläkin uhalla, että kulkija kellahtaa nurin. Vaiva kannattaa, sillä kraatterin seinämät tarjoavat mahdollisuuden kurkistaa ennennäkemättömän syvälle marsperään.

Kulkijat tekevät siis jatkuvasti uraauurtavaa tutkimusta. Niiden tieteellinen menestys ja pitkäikäisyys asettavatkin kovat paineet tuleville marsroboteille.


Laskeutujat ovat avaruusalusten eliittiiä
Yhdysvaltain avaruushallinto on vienyt Marsiin jo viisi arvokasta kenttätyötä tekevää laskeutujaa,
ja lisää on luvassa. Euroopan Esa uskoo saavansa ensimmäisensä peliin 2014.





























Laskeutuja Toiminta-aika Liikkuvuus




Sojourner
Spirit
Opportunity

2008

2010 Liikkuu.
ExoMars 2014 Liikkuu.

 

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.