Robottikaksoset Spirit ja Opportunity ansaitsevat aplodit. Ne ovat kolunneet ulkonaapuriamme
yli kymmenen kertaa kauemmin kuin odotettiin. Menestys riemastuttaa tutkijoita, sillä lähtöasetelmat pelottivat: takana oli viisi myttyyn mennyttä Mars-hanketta.


Ne ovat kolunneet ulkonaapuriamme yli kymmenen kertaa
kauemmin kuin odotettiin. Menestys riemastuttaa tutkijoita,
sillä lähtöasetelmat pelottivat: takana oli viisi myttyyn mennyttä Mars-hanketta.



Opportunity erottuu Marsia kiertävän Orbiter-luotaimen nappaamassa kuvassa pienenä mustana läikkänä. Näky on jollain lailla hellyttävä. Opportunityn kameramaston varjo lankeaa ruosteenhohtoiselle hiekka-aavikolle, ja kulkijan jättämät jäljet muistuttavat leikkijunan rataa.

Siellä se työskentelee, pieni, sitkeä robottigeologi, joka sinnitteli ensin miljoonia kilometrejä emäaluksen uumenissa, kesti sitten laskeutumisen, oikoi jäseniään ja ryhtyi hommiin. Se aloittaa jo neljättä työvuottaan Marsissa, ja samoin tekee sen kaksoiskappale Spirit.


Onni onnettomuuksista

Meneillään olevan Mars Exploration -hankkeen tieteellinen johtaja Steve Squyres on useassa yhteydessä todennut, että taannoiset takaiskut koituivat lopulta Spiritin ja Opportunityn menestykseksi.

1990-luvulla Mars näytti "nielevän" luotaimia huvikseen. Seitsemästä punaista planeetta kohti lähetetystä luotaimesta viisi menetettiin. Niinpä Spirit ja Opportunity koetettiin rakentaa varman päälle. Niihin ei yritettykään ympätä kaikkia mahdollisia toimintoja, ja ne valmistettiin käyttäen vanhanaikaista, luotettavaksi havaittua tekniikkaa.

Epäonnistumisen pelko sai insinöörit ja tutkijat etsimään mahdollisia virheitä jokaisesta työvaiheesta, eikä aikaa ja rahaa säästetty testien kustannuksella. Mielissä kangasteleva fiasko paransi myös asiantuntijoiden yhteistyötä.

- Useimmissa avaruushankkeissa insinööreille ja tutkijoille tulee erimielisyyksiä, kun sovitetaan yhteen laitteiden teknisiä toimintoja ja tieteellistä antia. Tämän hankkeen aikana - ehkä ensimmäistä kertaa avaruusprojektien historiassa - perinteinen jako hämärtyi, kirjoittaa Ivan Semeniuk New Scientist -lehdessä.


Sattuma pyyhkii pölyt

Maasta Marsin pinnalle pääseminen edellyttää satojen toimintojen onnistumista. Ei siis kumma, että projektilaiset sekosivat ilosta, kun Spirit ja Opportunity tammikuussa 2004 tömähtivät ehjinä omiin kohteisiinsa Marsin vastakkaisille puolille.

Robottien odotettiin taivalta¬van ympäriinsä noin kolme Maan kuukautta. Tämän jälkeen niiden aurinkopaneelit olisivat sen verran paksun pölyn peitossa, ettei teho enää riittäisi paristojen lataamiseen. Näin laskettiin 1997 Marsissa liikkuneen Sojourner-kulkijan lähettämistä tiedoista.

Opportunityn aurinkopaneelien energiantuotanto alenikin vähitellen 500:aan wattituntiin päivässä alkuperäisestä 900:sta. Sitten paneelit puhdistuivat itsestään! Hetken epäiltiin siivousintoisen marsilaisen pyyhkineen pölyt, mutta robotin omat kamerat osoittivat hyväntekijäksi tuulen.

Spiritin energiantuotto sen sijaan pysyi alhaisena. Lopulta se tahkosi enää 350 wattituntia päivässä, ja 280 wattitunnin alittaminen tiesi simahtamista. Loppu oli lähellä, kun tuuli viimein pyyhkäisi senkin paneelit puhtaiksi, ja robotti tokeni täyteen työkuntoon.


Pientä vaivaa ilmaantunut

Marskulkijat ovat nyt työskennelleet noin 36 kuukautta - yli kymmennen kertaa odotettua kauemmin - eivätkä ne tietenkään enää ole tiptop kunnossa. Jos ne olisivat ihmisiä, ne suunnittelisivat kuusikymmenvuotissynttäreitään. Jos ne olisivat koiria, niiden ikä olisi 350 vuotta, laskee Explorer-hankkeen johtava insinööri Jake Matijevic Nasan tiedotteessa.

Ei siis ole yllätys, että kulkijat kärsivät kulkuhäiriöistä ja liikuntarajoitteista. Niiden muistikin on silloin tällöin ladattava uudelleen.

Spiritin oikean etupyörän moottori on mykistynyt tyystin, ja pyörä laahaa. Opportunity on puolestaan vioittanut lämpöpiirinsä, minkä takia sen olkapään ja käsivarren niveliä kiusaavat suuret lämpötilanvaihtelut. Tämä taas kuluttaa kättä. Kohta Opportunity ei kykene noukkimaan kiviä Marsin kamaralta.

Insinöörit kuitenkin huoltavat kulkijoita, minkä taitavat. Matijevic toteaa, ettei hän muista kenenkään koskaan pitäneen vastaan tulleita tilanteita toivottomina.

Silti on hyvä muistaa, että kumpikin kulkija voi tulla tiensä päähän minä hetkenä hyvänsä, kun jokin osa pettää lopullisesti.


Vettä löytyi runsaasti

Jos Spiritin ja Opportunityn sinnikkyys häkellyttää, niin häkellyttävät myös niiden saavutukset. Ne ovat vertaansa vailla. Jo ensimmäisen työvuotensa aikana robotit lähettivät Maahan kaksi kertaa enemmän kuvia kuin Marsissa aiemmin käyneet Vikingit ja Sojourner yhteensä.

Maisemakorttien lähettely ei tietenkään ole ollut kulkijoiden ainoa tehtävä. Ne lähtivät vedenhakumatkalle ja vettä ne myös löysivät. Opportunityn laskeutumispaikalla on ilmeisesti vellonut valtameri, ja Spiritinkin tutkimalla alueella on vahvoja viitteitä vedestä. Marsin märkään historiaan ei enää tarvita ehkä-sanaa.

Aikaisemmat spekulaatiot Marsin joista ja järvistä pohjautuivat pääasiassa maisemassa risteileviin kuivuneen näköisiin uomiin. Spiritin ja Opportunityn löytämät uudet todisteet perustuvat Marsin kivien kemialliseen koostumukseen ja rakenteeseen.

Nyt kun vedestä on jo monenlaista näyttöä, tutkijat voivat ottaa riskejä. Vuoden lopulla he lähettivät Opportunityn alas Victoria-kraatterin kiikkerää rinnetä silläkin uhalla, että kulkija kellahtaa nurin. Vaiva kannattaa, sillä kraatterin seinämät tarjoavat mahdollisuuden kurkistaa ennennäkemättömän syvälle marsperään.

Kulkijat tekevät siis jatkuvasti uraauurtavaa tutkimusta. Niiden tieteellinen menestys ja pitkäikäisyys asettavatkin kovat paineet tuleville marsroboteille.


Laskeutujat ovat avaruusalusten eliittiiä
Yhdysvaltain avaruushallinto on vienyt Marsiin jo viisi arvokasta kenttätyötä tekevää laskeutujaa,
ja lisää on luvassa. Euroopan Esa uskoo saavansa ensimmäisensä peliin 2014.





























Laskeutuja Toiminta-aika Liikkuvuus




Sojourner
Spirit
Opportunity

2008

2010 Liikkuu.
ExoMars 2014 Liikkuu.

 

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.