Uusi, parempi elämä on helppo aloittaa ensi kuussa. Kuva: Shutterstock
Uusi, parempi elämä on helppo aloittaa ensi kuussa. Kuva: Shutterstock

Suklaapatukka tässä ja nyt on arvokkaampi kuin kevyt olo kuukauden päästä.

Huominen on siitä jännä päivä, ettei se koskaan tule. Sinne voi siirtää tehtäviä, joita ei tee mieli tehdä. Huomenna lopetamme tupakoinnin, alamme lenkkeillä ja syödä enemmän vihanneksia.

Olemme hetken lapsia. Terveystekojen hyödyt korjataan vasta aikojen päästä, eikä kaukana häämöttävä palkinto vakuuta meitä. Terveellisen elämän kustannukset – juoksulenkin tuskat ja kulinaariset kieltäymykset – taas lankeavat maksettaviksi heti.

Arvotamme niin herkkuja kuin kieltäymyksiä eri tavoin sen mukaan, ovatko ne käsillä saman tien vai vasta tulevaisuudessa. Sitä havainnollistaa hollantilaisten tutkijoiden mainio koe.

Tutkijat tarjosivat toimistotyöntekijöille kaksi välipalavaihtoehtoa. He saivat päättää, halusivatko viikon päästä suklaapatukan vai hedelmän. Valtaosa eli 74 prosenttia valitsi terveellisen vaihtoehdon eli hedelmän.

Kun viikko oli kulunut ja oli aika nauttia välipala, tutkijat kertoivat kadottaneensa lomakkeet, joihin työntekijät olivat merkinneet valintansa. Niinpä he saivat tehdä valinnan uudestaan. Nyt 70 prosenttia valitsi suklaapatukan.

Suklaa ei tuntunut houkuttelevalta, kun se odotti viikon päässä. Siitä saattoi helposti luopua ja valita järkevästi hedelmän. Kun taas suklaan saattoi saada tässä ja nyt, sen lupaama nautinto oli vastustamaton.

Ilmiö ei rajoitu ruokaan vaan ulottuu kaikille elämänalueille, joissa hetken himot ja kaukokatseinen järki vetävät eri suuntiin. Eräässä tutkimuksessa opiskelijat poimivat katsottavakseen vakavahenkisiä elokuvia, kun valinta kohdistui viikon päähän. Kun he saivat katsoa elokuvan samana päivänä, he valitsivat kevyttä hupia.

– Jos saat palkitsevan asian tänään, sillä on koko arvo. Jos saat sen viikon päästä, sen arvo puolittuu, selitti käyttäytymistaloustieteilijä ja Harvardin yliopiston professori David Laibson helmikuussa Yhdysvaltain tiedeviikolla Bostonissa.

Lasku paljastaa logiikan

Tulevaisuudessa odottavan palkinnon arvon aleneman Laibson puki yhtälön muotoon asiassa, joka on hänelle itselleen läheinen. Hän ei nimittäin millään saa käytyä kuntosalilla, vaikka vaimokin patistelee.

Kuntosalikäynnillä on kustannus eli sen vaatima ponnistus ja siihen kuluva aika. Oletetaan sen arvoksi kuusi, ja tämä kulu on maksettava heti. Kuntoilusta koituisi kuitenkin terveyshyötyä kahdeksaisen verran. Hyöty tosin korjataan vasta tulevaisuudessa, mikä tarkoittaa sitä, että se tuntuu nyt vain puolikkaalta todellisesta arvostaan. Näin saamme yhtälön, joka kertoo, miksi Laibson ei mene salille tänään : –6 + 4 = –2.

Entä menisikö Laibson huomenna? Yhtälö näyttää kuin näyttääkin seuraavalle päivälle erilaista summaa: –3 + 4 = 1. Tulos on plussan puolella.

– Kun tämän mallin mukaan päätän, kuinka monta kertaa kuntoilen vuoden aikana, vastaus on 364 kertaa. Vain tänään en treenaa, Laibson totesi ja nauratti kuulijoitaan.

Turhia luuloja lujuudesta

Huominen näyttää tästä päivästä katsoen erilaiselta kuin päivänä, jona se lopulta koittaa. Niinpä ihmiset elättelevät harhaisia käsityksiä siitä, miten lujia he ovat hyvien aikeidensa kanssa. Laibson antaa esimerkin ohjaamastaan väitöstutkimuksesta, jossa tarkasteltiin bostonilaisen kuntosalin kävijöitä.

Kuntosalin jäsenyydestä maksettiin keskimäärin 75 dollaria kuukaudessa. Salilla kuitenkin käytiin vain neljä kertaa kuussa, mikä tekee kertahinnaksi 19 dollaria. Ilman jäsenyyttä kertakäynnin hinta olisi ollut paljon pienempi, vain kymmenen dollaria eli 7,70 euroa. Ihmiset maksoivat liikaa, koska heillä oli väärät luulot siitä, miten usein he kävisivät salilla.

– Hankin itsekin vuoden kuntosalijäsenyyden, josta maksoin tuhat dollaria. Ajattelin käyväni salilla pari kertaa viikossa. Kuinka usein kävin koko vuoden aikana? Viisi kertaa. Se tekee 200 dollaria kerta. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun olin ohjannut väitöskirjan, Laibson kertoi ja nostatti taas naurunremakan.

Kuvittele hyöty tai haitta

Tieto ei auttanut Laibsonia tekemään todeksi hyviä aikeitaan, eikä se tutkimusten mukaan innoita juuri muitakaan muutoksiin. Mikä sitten tepsii?

Kiusauksissa pieni odotus voi tehdä ihmeitä. Kun odottaa viisi minuuttia jonkin houkutuksen edessä, sen voima heikkenee.

Toinen keino on tehdä tulevaisuudessa lankeava hyöty tai haitta kouriintuntuvaksi. Voimme luoda mielikuvia vaikka siitä, mitä painonnousu meille merkitsee.  Yleisluontoiset huomiot eivät kelpaa. Tupakka-askissakin kuva keuhkovauriosta tehoaa paremmin kuin varoitusteksti.

Terveytensä takia lenkkeilevä juoksee tavallaan kuolemaa pakoon, vaikka kisa on toivoton. Kun itse etenee kaksi askelta karkuun, kuolema lähestyy kolme. Onko tämä kovin motivoivaa? Lenkkeilyä kannattaakin katsoa välittömän hyödyn kannalta: mikä ilo kropassa lenkin jälkeen!

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2013.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä37229
Liittynyt6.12.2009

Elän terveesti – paitsi tänään

SamikoKu 30.08.2015 klo 15:11 Avainkysymys kai onkin, kuinka saada epämielyttävät, mutta hyödylliset asia maistumaan hyvältä ja kuinka karttaa hetkellisiä houkutuksia jonka hyödyt on minimaaliset. Ensin pitäisi henkilön tiedostaa asiat jotka ovat hyödyllisi ja tai haitallisia sekä minkä verran, siihenhän se yleensä jo tökkää. Ajattelemattomuus ottaa tässä hetkessä vähemmän energiaa.
Lue kommentti

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.