Uskotko, että pystyt asettumaan toisen ihmisen asemaan elämällä päivän kuin hän? Joskus kannattaa kuvitella vähemmän ja kuunnella enemmän.


Joskus kannattaa kuvitella vähemmän ja kuunnella enemmän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Ei ihme, jos tunnet olevasi universumin ainutlaatuisin olento, sillä kokemustasi tukee vankka näyttö. Olet pienestä pitäen nähnyt tuhansia ihmiskehoja, joiden kaulan jatkeena tököttää pää, ja näistä tuhansista olet ainoa kasvoton - itsestäsihän näet vain kädet ja vatsan ja kauempana jalat.

Hampaita harjatessasi näet peilistä kurkistavan hahmon, joka muistuttaa muita ihmisiä. Hahmo ei kuitenkaan tunnu omalta tai todelliselta, vaikka sen hammasharja liikkuu samaan tahtiin kuin kädessäsi oleva. Hahmoa ei voi koskettaa, kuten verta ja lihaa olevaa perheenjäsentä, eikä se haista ja maista hammastahnaa kuten kasvoton todellinen minä. Älyllinen tieto ja suorat aistihavainnot ovat ristiriidassa keskenään samaan tapaan kuin ajatellessasi maapallon pyöreyttä. Arkihavaintohan kertoo Maan olevan litteä.

Suora aistihavainto riittää harvoin toisen ihmisen ymmärtämiseen. Yksinkertaisessa liike-empatiassa se sentään toimii. Toisen liikkeisiin pystyy eläytymään helposti, koska aivojen peilisolut reagoivat niihin automaattisesti ja antavat näkijälle niistä tunteen (ks. Peilisolut auttavat ymmärtämään muita, Tiede 8/05, s. 18-22).

Peilisolujen mahdollistama myötäirvistys ja myötäkiroilu auttavat sinua päättelemään, että nokkospuskaan uikkareissa horjahtanut lähimmäinen kokee samaa ikävää polttelua ihollaan kuin itse koit poimiessasi vadelmia nokkosten täyttämästä pensaikosta. Vaikeaa on eläytyä toisen tunteisiin silloin, kun hänen kokemuksensa eivät vastaa omiasi. Entä jos et ole koskaan nähnytkään nokkosia? Tällaiseen empatiaan pystyäkseen ihminen tarvitsee järkeä ja mielen teorian eli kyvyn tajuta, että toinen voi nähdä, kokea ja ajatella eri tavoin kuin itse.

Mielen teoria puuttuu vielä esimerkiksi kolmivuotiaalta lapselta. Jos hänelle näytetään kuvakirjan etukannesta mansikkaa ja takakannesta omenaa ja sitten jätetään mansikka häntä kohti ja kysytään, mitä vastapäätä seisova aikuinen näkee, lapsi veikkaa mansikkaa. Sen sijaan viisivuotias tajuaa, että vastapäätä seisova näkee omenan.


Vammaissimulaatio voi harhauttaa

Kun hoitoalan opiskelijoita halutaan auttaa asettumaan vammaisten mokkasiineihin, käytetään niin sanottua vammaissimulaatiota: opiskelija viettää päivän pyörätuolissa tai kulkee tulpat korvissa tai side silmillä. Vaikka tämän empatiaharjoituksen takana on kaunis ajatus, vammaisuuteen syvällisesti perehtynyt kalifornialainen psykologian tohtori Rhoda Olkin pitää simulaatioharjoituksia harhaanjohtavina ja suorastaan haitallisina. Miksi näin?



- samauttamista eli peilaamista: toisen ihmisen kokemuksen vertaamista omaasi
- elämänkokemusta
- mielen teorian eli käsityksen siitä, miten toisen kokemukset voivat erota omistasi.










Parempi on kuunnella toista

Hyvään mielen teoriaan kuuluu sen tiedostaminen, että ei ihan ymmärrä toista, vaikka helposti siltä tuntuu.
Vammaisuuden ymmärtäminen on astetta vaikeampi mielenteoriaharjoitus kuin alussa kerrottu kuvakirjaesimerkki, koska vammaton on nähnyt "mansikan" muttei koskaan "omenaa". Kun mansikan nähnyt alkaa omien kokemustensa perusteella kuvitella, millainen on omena, hän saa väärän kuvan. Paljon fiksumpaa on myöntää, ettei tiedä, mikä omena on. Toinen vammainen on nähnyt omenan, joten vertaistuki on usein osuvinta empatiaa. Tosin omenalaatujakin on monta, ja toisen vamma voikin olla päärynä tai granaattiomena.

Empatia on toisen ihmisen asemaan asettumista hänen lähtökohdastaan käsin. Se on toisen asemaan asettumista tietoisena siitä, ettei ole oikeasti toisen asemassa. Käytännössä empatia toimii vasta sitten, kun empatian kohde tuntee itsensä ymmärretyksi.

Mielen teorian avulla kuunneltu toisen ihmisen kertomus on ikkuna saavuttamattomiin maailmoihin: myös nokkosia koskaan näkemätön voi kertomuksen perusteella ymmärtää nokkospuskassa kierähtänyttä.



Tuija Matikka on psykologi, joka on erikoistunut organisaatioiden ja henkilöstön kehittämiseen ja harjoittaa myös henkilökohtaista psykologista neuvontaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla