Ostaisitko Einsteinin paranteleman jääkaapin? Vuosisadan teoreetikko oli myös käytännönläheinen insinööri ja keksijä.







Ostaisitko Einsteinin paranteleman jääkaapin? Vuosisadan teoreetikko oli myös käytännönläheinen insinööri ja keksijä.


Einstein aloittaa vuonna 1905 suhteellisuusteoria-artikkelinsa esimerkillä, joka kuuluu yhtä hyvin sähkötekniikan kuin fysiikankin historiaan:

“Kun magneetti liikkuu ja johde on levossa, syntyy magneetin ympäristössä tietynsuuruinen sähkökenttä, joka synnyttää virran siellä, missä johteen osat sijaitsevat. Mutta jos magneetti on levossa ja johde liikkuu, magneetin ympäristössä ei synny mitään sähkökenttää. Sitä vastoin johteessa syntyy sähkömotorinen voima, jota ei vastaa mikään energia mutta joka - - synnyttää samansuuruisen ja samansuuntaisen sähkövirran kuin sähköiset voimat ensimmäisessä tapauksessa.“

Älä pelästy, jos tuntuu sekavalta. Niin tuntui Einsteinistakin. Häntä kummeksutti, miksi näissä kahdessa induktiokokeessa tulokset olivat keskenään symmetriset mutta niiden teoreettiset selitykset erilaiset. Hän myös näki, että sähköopin ja mekaniikan ongelmat liittyvät tiiviisti toisiinsa.

“Niiden läheisen yhteenkuuluvuuden ymmärtämistä voidaan pitää todellisena neronleimauksena“, sanoo Albrecht Fölsing, joka Einstein-elämäkerrassaan käsittelee yksityiskohtaisesti myös suhteellisuusteorian sähköistä taustaa.

Neronleimaukset eivät yleensä synny tyhjästä: Einstein kasvoi sähkökoneiden keskellä. Hänen isällään ja sedällään oli sähkökoneyritys J. Einstein & Cie, joka valmisti muun muassa generaattoreita, kaapeleita, lamppuja ja mittareita.

“Fantastinen veljenpoika“

Sedältään Jakob Einsteinilta Albert oppi sekä matematiikkaa että tekniikkaa. Induktion sovelluksiin teollisuudessa hän tutustui yhtiön suunnittelutoimistossa ja vieraillessaan tehtaissa.

Mitä ongelmia hän yrityksessä ratkoi, emme tiedä, mutta ainakin joskus tulokset olivat hyviä.

“Minulla on suorastaan fantastinen veljenpoika“, setä kehui Albertia. “Minä ja apulaisinsinööri mietimme päiväkausia päämme puhki, mutta se nuori mies selvitti jutun vajaassa varttitunnissa.“

Bernin patenttivirastossa Einstein syventyi insinööritieteisiin ja varsinkin sähköteollisuuteen yhä pe-rusteellisemmin. Virastossa hän tutki pääasiassa sähköteknisiä patenttihakemuksia.

“Teknisen patentin muotoiluun liittyvä työ oli minulle siunaus“, Einstein kirjoitti omaelämäkerrallisissa muistiinpanoissaan. “Se pakotti minut monipuoliseen ajatteluun ja antoi tärkeitä virikkeitä myös ajatuksiin fysiikan alalla.“

Eräässä kirjeessään hän puhui tekniikan merkityksestä yleisemmin: “En ole ikinä luopunut paneutumasta teknisiin kysymyksiin. Siitä on ollut etua myös tieteellisessä tutkimuksessa.“

Kaikupohjana insinööri Besso

Kiinnostus tekniikkaan vei Einsteinin kosketuksiin monien insinöö-rien ja teollisuusmiesten kanssa-. Sähköinsinööri Michele Besso, Ein-steinin elinikäinen ystävä, toimi kaikupohjana Einsteinin pohtiessa suhteellisuusteoriaansa.

Keväällä 1905 he kävelivät melkein joka päivä yhdessä töihin samaan patenttivirastoon. Bessolle- Einstein pystyi esittelemään ajatuksiaan, ja hän on ainoa ihminen, jota Einstein kiittää suhteellisuusteoria-artikkelissaan.

Einstein ja Besso pohtivat ahkerasti myös kellojen tahdistusta, joka sata vuotta sitten oli pulma teollisuudessa ja rautateillä. Töihin kävellessään he näkivät Bernin suuret tornikellot ja katukelloja, jotka oli sähkömekaanisesti tahdistettu keskuslennätinaseman äitikellon kanssa. Einsteinin Jakob-setäkin oli kehittänyt mittalaitteen, jossa verrattiin kahden kellon signaalia.

Ei ihme, että Einstein käyttää suhteellisuusteoria-artikkelissaan kelloesimerkkiä: “Kun minä sanon: ’Juna tulee tänne kello seitsemän’, tarkoitan suunnilleen, että ’kelloni pienen viisarin siirtyminen seitsemän kohdalle ja junan saapuminen ovat samanaikaisia tapahtumia’.“

Yhdysvaltalainen tieteenhistorian professori Peter Galison toteaa-kin, että puhtaan filosofi-tutkijan sijasta Einstein oli patenttiekspertti-tutkija, joka tarkasteli suhteellisuusteorian metafysiikkaa kellon, “modernismin vertauskuvallisimpiin kuuluvan mekanismin“, läpi.

Toukokuussa 1905 tarkastelut johtivat läpimurtoon. Einstein ryntäsi Besson luo ja sanoi:

“Kiitos sinun olen ratkaissut koko ongelman - - ajan ja signaalinopeuden välillä on erottamaton yh-teys.“

Pikku kone jännitemittauksiin

Einsteinin kuuluisa kaava kertoo massan ja energian ekvivalenttisuudesta. Hän halusi todistaa tarkoin mittauksin, että massa muuttuu energiaksi radioaktiivisissa ilmiöissä. Siksi hän kehitti mittauslaitevalmistaja Paul Habichtin kanssa kojetta pienten varausten ja jännitteiden mittaamiseen.

Laite koostui sarjaan kytketyistä kondensaattoreista, jotka latautuessaan ja purkautuessaan “monistivat“ jännitteen mitattavalle tasolle.

Einstein kutsui laitettaan hellästi “pikku koneeksi“ (saksaksi Maschinchen). Mittaria valmistettiin ja myytiin muutama kappale, mutta Einsteinin toivoma menestys jäi saavuttamatta. Tarkkuus jäi riittämättömäksi, ja pian kone vanheni, kun elektroninen vahvistintekniikka parani.

Menestystä kompassilla

Paremmin onnistui hyrräkompassin kehitystyö. Kompassitehtailija Hermann Anschützin neuvonantajana Einstein paransi hyrräosan ripustuslaitetta.

Anschütz, joka oli perinyt suuren omaisuuden, halusi tuhlata rikkauksiaan tutkimalla pohjoisnapaa sukellusveneellä. Kokonaisen sukellusveneen rakentaminen tuli kuitenkin liian kalliiksi. Anschütz keskittyi kehittämään hyrräkompassia. Nopeas-ti pyörivä hyrrä pysyi suunnassa, oli tunnoton magneettisille häiriöille ja toimi myös sukellusveneen metallirungon sisällä.

Vuonna 1920 Anschütz kutsui eräässä patenttiriidassa auttaneen Einsteinin Kieliin mukaan kehitystyöhön. Kompassin pallomainen hyrräosa piti ripustaa mahdollisimman kitkattomasti. Einstein suunnitteli sähkömagneettisen, kosketuksettoman ripustuslaitteen, jossa magneetin käämi oli sijoitettu pallon sisään.

Einsteinin ratkaisu patentoitiin vuonna 1922. Kompassi myi hyvin, ja Einstein sai rojalteja vuoteen 1939 saakka.

Kuin halvaantunut ankka

Jotkin Einsteinin keksintöhankkeet epäonnistuivat täysin. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän yritti parantaa lentokoneen siipeä. Hän suositti siipimuotoa, joka sai ulkonäön perusteella nimen “köyryselkäkissa“.

Köyrysiipi asennettiin kaksitasoisen lentokoneen runkoon, mutta koelento meni surkeasti.

- Roikuin startin jälkeen ilmassa kuin tiine ankka, ja olin tosi iloinen, kun sain tuskallisen vaakalennon jälkeen pyörät maan kamaralle, muisteli lentäjä Paul Erhardt.

Siipeä korjattiin, mutta silloin ilmanvastus lisääntyi. Erhardt sanoi, että tiine ankka oli nyt muuttunut halvaantuneeksi ankaksi.

Jääkaapeista turvallisempia

Einsteinin keksintötoiminta lähti usein liikkeelle jostakin sattumalta eteen osuneesta ongelmasta. Talvella 1925-26 hän luki lehdestä, että kokonainen perhe oli kuollut nukkuessaan, kun jääkaapista oli vuotanut kylmäainetta. Ensimmäisissä jääkaapeissa käytettiin myrkyllisiä kemikaaleja, kuten ammoniakkia ja rikkidioksidia.

Einstein ja hänen ystävänsä unkarilainen fyysikkko Leo Szilard kehittivät yhdessä jääkaappeja seitsemän vuotta. Ensin he parantelivat absorptiojääkaappia, jota he pitivät turvallisimpana, koska siinä liikkui vain jäähdytysliuos. He suunnittelivat mutkikkaita kiertokulkuprosesseja ja saivat useita patentteja. Kaksi lisenssiä he myivät tunnetulle jääkaappiyritykselle Electroluxille.

Löytääkseen jotain yksinkertaisempaa he kehittivät jääkaapin, joka toimi vedellä. Vesijohdosta otettiin vettä suihkupumppuun, joka synnytti alipaineen. Alipainekammiossa oli veden ja metanolin seosta, joka jäähtyi höyrystyessään.

Poistaakseen kompressorijääkaapin epäkohdat Einstein ja Szilard kehittivät suuren sähköalan yrityksen AEG:n kanssa vielä kolmannen ratkaisun: magnetohydrodynaamisen pumpun. Sähkömagneettinen kenttä pumppasi sulaa natrium-kaliumseosta, joka toimi nestemäisenä mäntänä ja puristi kylmäaineen kokoon. Ratkaisu mahdollisti komp-ressorijääkaapin ilman liikkuvia osia.

Einstein ja Szilard saivat jääkaapeilleen kymmeniä patentteja, mutta yhtäkään ratkaisua ei kaupallistettu. Freonien tullessa myrkyllisten kylmäaineiden tilalle kompressorikaapit vakiinnuttivat asemansa. Vesitoiminen jääkaappi taas kaatui siihen, että vesijohtoverkon paine vaihteli liian paljon.

Runokin keksimisen kunniaksi

Päätettyään jäädä pysyvästi Yhdysvaltoihin 1930-luvulla Einstein jatkoi keksintötoimintaansa toisen emigrantin, radiologi Gustav Buckyn kanssa. He ideoivat muun muassa laitetta säiliön nestepinnan mittaamiseen, vedenpitävää kangasta ja menetelmää nesteiden puhdistamiseen sähkökentissä.

Patenttiakin Einstein ja Bucky hakivat kameralle, joka ilman ulkopuolista energianlähdettä sääteli valotuksen voimakkuutta.

Einsteinin tekniikkainnostus säilyi, vaikka useimmat keksinnöt jäivät paperille tai mallikappaleiksi. Valtaosa hänen keksintötoiminnastaan oli tekemistä tekemisen ilosta.

- Se oli hauskaa, vaikka siitä ei mitään käyttökelpoista syntynytkään“, hän muisteli sähkövarausten mittauslaitteen rakentamista.

Kerran Einstein kirjoitti runonkin keksimisen kunniaksi. Vuonna 1927 hän kehitti uuden kuulolaitteen berliiniläisen teollisuuslaboratorion johtajan Rudolf Goldschmidtin kanssa. Asia virisi, kun erään tutun laulajattaren kuulo huononi. Ei tiedetä, saiko laulajatar apua, mutta syntyi ainakin runo:

Hitunen vain tekniikkaa

ja siitä mieli ilon saa.

Sik’s rohkeasti mietin vaan:

Me yhdess’ muna munitaan.


(suom. Seppo Hyrkäs)

Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018