Uudet rakennusmääräykset tiivistävät taloja, mutta terveyshaittoja on turha pelätä.

Teksti: Petri Forsell

Uudet rakennusmääräykset tiivistävät taloja, mutta terveyshaittoja on turha pelätä.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2012

Viimeksi kuluneen puolen vuosisadan aikana rakentamistavat ovat uudistuneet Suomessa monta kertaa. Käyttöön on otettu uusia materiaaleja ja tekniikoita yhä nopeammassa tahdissa.

Monet uudistukset ovat parantaneet rakennusten laatua, mutta joukkoon mahtuu myös epäonnistumisia. Esimerkiksi 1960-luvulla vedenkestävänä markkinoitu betoni jätti jälkeensä kalliit korjaustarpeet, kun betonin ominaisuudet osoittautuivat luultua huonommiksi.

Nykyisin rakentamisessa haetaan kiihkeästi keinoja, jotka pienentävät rakennusten hiilijalanjälkeä. Taloista tulee yhä tiiviimpiä, ja asuminen vaatii tietokoneiden ohjaamia lvi-laitteita.

Energiatehokkuuden korostamisen on ajoittain pelätty heikentävän asumismukavuutta ja -terveyttä. Sijoitammeko miljardeja asuntoihin, jotka osoittautuvat henkeä ahdistaviksi pulloiksi?

– Energiatehokkuus ja hyvä sisäilma eivät ole keskenään ristiriidassa, vakuuttaa diplomi-insinööri Jorma Säteri. Hän on Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja ja Metropolia-ammattikorkeakoulun lehtori.

– Energiatehokkuutta ja ilmanvaihtoa on tarkasteltava yhtä aikaa. Sisäilmaongelmista aiheutuu vuosittain kolmen miljardin euron kulut; enemmän kuin rakennusten lämmittäminen maksaa. Energiaa ei siis kannata säästää sisäilman terveellisyydestä tinkimällä.

Hidas vaihto pilaa ilmaa

Riittämätön ilmanvaihto vaivaa yli miljoonaa asuntoa. Ilmanvaihtoa pidetään riittämättömänä silloin, kun asunnon ilma ei vaihdu kokonaan kerran kahdessa tunnissa.

Yleisimpiä sisäilmaongelmia ovat kosteus- ja homehaitat. Homeille altistuu vuosittain arviolta 300 000 suomalaista, joista 20 000 sairastuu. Homeperäisiä ammattitauteja todetaan vuosittain 200–300.

Vaikka talossa ei ole hometta, se ei silti tarkoita, että sisäilma on kunnollista.

Jos ilma vaihtuu liian hitaasti, siihen kertyy haitallisia aineita: hiilidioksidia, radonia, rakennusmateriaaleista ja huonekaluista erittyviä kaasuja ja niin edelleen.

Radonin terveyshaitat on tunnettu vuosikymmeniä. Viime aikoina on alettu ymmärtää muiden epäpuhtauksien vaikutus. Professori Olli Seppänen ja eräät muut tutkijat ovat osoittaneet työtehon heikentyvän kymmeniä prosentteja, jos hengitysilma on huonoa.

Säteri kiittelee Suomen edistyksellisyyttä rakennusmateriaalien käytössä. Uudet liimat, lakat, maalit ja muut aineet erittävät vain vähän epäpuhtauksia sisäilmaan. Useilla työpaikoilla on otettu tavaksi tuulettaa uudet työtuolit, matot ja tilanjakajat ennen käyttöönottoa, jotta niiden huurut eivät pilaisi työpaikan ilmaa.

Kone tulee avuksi

Sisäilmaongelmat vaivaavat satojatuhansia, mutta mikä neuvoksi? Ikkunat selälleen ja syvähengittämään?

– Myytti ulkoilman puhtaudesta elää sitkeästi. Todellisuudessa ulkoilman pienhiukkaset ovat merkittävä terveyshaitta, ja niiden arvioidaan aiheuttavan Suomessa vuosittain 1 300 kuolemaa.

Säterin mukaan talot onkin syytä rakentaa niin, että niiden rakennusvaippa – seinät ja ikkunat liitoksineen – on mahdollisimman tiivis. Tällainen vaippa pitää ylimääräisen kosteuden, pienhiukkaset, siitepölyt ja muut ilman pilaajat pihan puolella.

Jotta umpioidussa talossa voisi asua, se tarvitsee tehokkaan ilmanvaihtojärjestelmän. Ulkoilma johdetaan suodatuksen jälkeen puhaltimen avulla sisätiloihin. Likainen ilma imetään keittiöstä sekä kylpy- ja vaatehuoneista poistokanaviin.

Huolellisuus maksaa vaivan

Muuttuvatko talot prosessorilla ohjatuiksi asumiskoneiksi, joissa eletään koneiden varassa kuin kalat akvaariossa?

Säterin mukaan pelko on turha. Rakentajilla on jo vuosikymmenien kokemus taloista, joissa koneet huolehtivat kosteuden poistamisesta ja ottavat talteen jäteveden ja -ilman lämmön.

– Rakentajilta vaaditaan toki huolellisuutta, kun eristeet paksunevat. Seinien sisään ei saa jäädä ilmasolia, joita pitkin lämpö karkaa. On myös oltava tarkkana, että kosteussulut pysyvät ehjinä. Jos niihin tulee rakennusaikana reikiä, asunnon ylipaine työntää kosteutta seinän sisään ja aiheuttaa homeongelmia.

Rakennusmääräysten tiukkeneminen vaatii myös materiaaleilta enemmän. Esimerkiksi ikkunat voivat olla niin tiiviitä, että sisätiloista johtuva lämpö ei enää estä niitä huurtumasta pakkasella. Säteri ei kuitenkaan usko, että jääraappaa tarvitaan tulevaisuudessakaan muualla kuin autoissa.

– Olen varma, että tällaiset ongelmat voidaan ratkaista tekniikkaa ja materiaaleja kehittämällä.

Ongelmia liioitellaan

Kaiken kaikkiaan Säteri pitää huolta energiansäästön kielteisistä vaikutuksista hieman ylimitoitettuna, vaikka pulmia voikin olla. Rakentamisessa on monia eri vaiheita, eikä yhteistoiminta ole aina saumatonta.

– Suunnittelu on laadukasta. Tilaajat tietävät asioista ja ovat sitoutuneita tavoitteisiin, mutta joskus raha- ja aikataulusyistä tavoitteista joustetaan. Rakennusvalvonta on ammattitaitoista, mutta voimavarat eivät useinkaan riitä prosessin tiukkaan valvontaan.

Korjausrakentajia Säteri varoittaa yli-innokkuudesta.

– Vanhoja taloja remontoitaessa olisi huolehdittava siitä, että ilmanvaihto on riittävä, vaikka se hieman heikentäisi energiatehokkuutta.

– Kaukolämpöön kytkettyyn taloon ei liioin kannata asentaa tuloilmakanaviin sähkölämmitystä, koska keskitetty lämmöntuotanto on kokonaisuuden kannalta edullisinta.

Säteri muistuttaa, että vanhatkin tekniikat, jopa painovoimainen ilmanvaihto, voidaan saada kohtalaisen toimiviksi.

– Ne eivät kuitenkaan sovellu ratkaisuksi tiiviisti rakennetuille kaupunkialueille.

Huolto nousee arvoonsa

Oli talo vanha ja korjattu tai upouusi, sen tekniikka on hallittava. Kiinteistön omistajan on tunnettava lvi-laitteiden toiminta, jotta niitä käytettäisiin ja huollettaisiin oikein.

Yleisiä virheitä ovat ainakin nämä: laitteistoa ei säädetä ja tasapainoteta aika ajoin, ilmastointikanavia ei puhdisteta eikä suodattimia vaihdeta.

Varsinkin julkisissa rakennuksissa – muun muassa useimmissa kouluissa ja päiväkodeissa – on myös tapana sammuttaa ilmanvaihtolaitteet yöksi. Sähköä säästyy, mutta aamuun mennessä ilmaan kertyy mikrobeja ja muita epäpuhtauksia jopa viisinkertaisesti päiväaikaan verrattuna.

Asiantuntijat suosittelevatkin ilmanvaihtolaitteiden säätämistä niin, että sisäilman laatu ei heikkene öisin. Tämä vaatii usein sekä suunnittelua että kokeiluja, ennen kuin paras ratkaisu löytyy.

Petri Forsell on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

3mrd €huonosta sisäilmasta lankeaa vuosittain isompi lasku kuin lämmittämisestä. 

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.