Uudet rakennusmääräykset tiivistävät taloja, mutta terveyshaittoja on turha pelätä.

Teksti: Petri Forsell

Uudet rakennusmääräykset tiivistävät taloja, mutta terveyshaittoja on turha pelätä.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2012

Viimeksi kuluneen puolen vuosisadan aikana rakentamistavat ovat uudistuneet Suomessa monta kertaa. Käyttöön on otettu uusia materiaaleja ja tekniikoita yhä nopeammassa tahdissa.

Monet uudistukset ovat parantaneet rakennusten laatua, mutta joukkoon mahtuu myös epäonnistumisia. Esimerkiksi 1960-luvulla vedenkestävänä markkinoitu betoni jätti jälkeensä kalliit korjaustarpeet, kun betonin ominaisuudet osoittautuivat luultua huonommiksi.

Nykyisin rakentamisessa haetaan kiihkeästi keinoja, jotka pienentävät rakennusten hiilijalanjälkeä. Taloista tulee yhä tiiviimpiä, ja asuminen vaatii tietokoneiden ohjaamia lvi-laitteita.

Energiatehokkuuden korostamisen on ajoittain pelätty heikentävän asumismukavuutta ja -terveyttä. Sijoitammeko miljardeja asuntoihin, jotka osoittautuvat henkeä ahdistaviksi pulloiksi?

– Energiatehokkuus ja hyvä sisäilma eivät ole keskenään ristiriidassa, vakuuttaa diplomi-insinööri Jorma Säteri. Hän on Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja ja Metropolia-ammattikorkeakoulun lehtori.

– Energiatehokkuutta ja ilmanvaihtoa on tarkasteltava yhtä aikaa. Sisäilmaongelmista aiheutuu vuosittain kolmen miljardin euron kulut; enemmän kuin rakennusten lämmittäminen maksaa. Energiaa ei siis kannata säästää sisäilman terveellisyydestä tinkimällä.

Hidas vaihto pilaa ilmaa

Riittämätön ilmanvaihto vaivaa yli miljoonaa asuntoa. Ilmanvaihtoa pidetään riittämättömänä silloin, kun asunnon ilma ei vaihdu kokonaan kerran kahdessa tunnissa.

Yleisimpiä sisäilmaongelmia ovat kosteus- ja homehaitat. Homeille altistuu vuosittain arviolta 300 000 suomalaista, joista 20 000 sairastuu. Homeperäisiä ammattitauteja todetaan vuosittain 200–300.

Vaikka talossa ei ole hometta, se ei silti tarkoita, että sisäilma on kunnollista.

Jos ilma vaihtuu liian hitaasti, siihen kertyy haitallisia aineita: hiilidioksidia, radonia, rakennusmateriaaleista ja huonekaluista erittyviä kaasuja ja niin edelleen.

Radonin terveyshaitat on tunnettu vuosikymmeniä. Viime aikoina on alettu ymmärtää muiden epäpuhtauksien vaikutus. Professori Olli Seppänen ja eräät muut tutkijat ovat osoittaneet työtehon heikentyvän kymmeniä prosentteja, jos hengitysilma on huonoa.

Säteri kiittelee Suomen edistyksellisyyttä rakennusmateriaalien käytössä. Uudet liimat, lakat, maalit ja muut aineet erittävät vain vähän epäpuhtauksia sisäilmaan. Useilla työpaikoilla on otettu tavaksi tuulettaa uudet työtuolit, matot ja tilanjakajat ennen käyttöönottoa, jotta niiden huurut eivät pilaisi työpaikan ilmaa.

Kone tulee avuksi

Sisäilmaongelmat vaivaavat satojatuhansia, mutta mikä neuvoksi? Ikkunat selälleen ja syvähengittämään?

– Myytti ulkoilman puhtaudesta elää sitkeästi. Todellisuudessa ulkoilman pienhiukkaset ovat merkittävä terveyshaitta, ja niiden arvioidaan aiheuttavan Suomessa vuosittain 1 300 kuolemaa.

Säterin mukaan talot onkin syytä rakentaa niin, että niiden rakennusvaippa – seinät ja ikkunat liitoksineen – on mahdollisimman tiivis. Tällainen vaippa pitää ylimääräisen kosteuden, pienhiukkaset, siitepölyt ja muut ilman pilaajat pihan puolella.

Jotta umpioidussa talossa voisi asua, se tarvitsee tehokkaan ilmanvaihtojärjestelmän. Ulkoilma johdetaan suodatuksen jälkeen puhaltimen avulla sisätiloihin. Likainen ilma imetään keittiöstä sekä kylpy- ja vaatehuoneista poistokanaviin.

Huolellisuus maksaa vaivan

Muuttuvatko talot prosessorilla ohjatuiksi asumiskoneiksi, joissa eletään koneiden varassa kuin kalat akvaariossa?

Säterin mukaan pelko on turha. Rakentajilla on jo vuosikymmenien kokemus taloista, joissa koneet huolehtivat kosteuden poistamisesta ja ottavat talteen jäteveden ja -ilman lämmön.

– Rakentajilta vaaditaan toki huolellisuutta, kun eristeet paksunevat. Seinien sisään ei saa jäädä ilmasolia, joita pitkin lämpö karkaa. On myös oltava tarkkana, että kosteussulut pysyvät ehjinä. Jos niihin tulee rakennusaikana reikiä, asunnon ylipaine työntää kosteutta seinän sisään ja aiheuttaa homeongelmia.

Rakennusmääräysten tiukkeneminen vaatii myös materiaaleilta enemmän. Esimerkiksi ikkunat voivat olla niin tiiviitä, että sisätiloista johtuva lämpö ei enää estä niitä huurtumasta pakkasella. Säteri ei kuitenkaan usko, että jääraappaa tarvitaan tulevaisuudessakaan muualla kuin autoissa.

– Olen varma, että tällaiset ongelmat voidaan ratkaista tekniikkaa ja materiaaleja kehittämällä.

Ongelmia liioitellaan

Kaiken kaikkiaan Säteri pitää huolta energiansäästön kielteisistä vaikutuksista hieman ylimitoitettuna, vaikka pulmia voikin olla. Rakentamisessa on monia eri vaiheita, eikä yhteistoiminta ole aina saumatonta.

– Suunnittelu on laadukasta. Tilaajat tietävät asioista ja ovat sitoutuneita tavoitteisiin, mutta joskus raha- ja aikataulusyistä tavoitteista joustetaan. Rakennusvalvonta on ammattitaitoista, mutta voimavarat eivät useinkaan riitä prosessin tiukkaan valvontaan.

Korjausrakentajia Säteri varoittaa yli-innokkuudesta.

– Vanhoja taloja remontoitaessa olisi huolehdittava siitä, että ilmanvaihto on riittävä, vaikka se hieman heikentäisi energiatehokkuutta.

– Kaukolämpöön kytkettyyn taloon ei liioin kannata asentaa tuloilmakanaviin sähkölämmitystä, koska keskitetty lämmöntuotanto on kokonaisuuden kannalta edullisinta.

Säteri muistuttaa, että vanhatkin tekniikat, jopa painovoimainen ilmanvaihto, voidaan saada kohtalaisen toimiviksi.

– Ne eivät kuitenkaan sovellu ratkaisuksi tiiviisti rakennetuille kaupunkialueille.

Huolto nousee arvoonsa

Oli talo vanha ja korjattu tai upouusi, sen tekniikka on hallittava. Kiinteistön omistajan on tunnettava lvi-laitteiden toiminta, jotta niitä käytettäisiin ja huollettaisiin oikein.

Yleisiä virheitä ovat ainakin nämä: laitteistoa ei säädetä ja tasapainoteta aika ajoin, ilmastointikanavia ei puhdisteta eikä suodattimia vaihdeta.

Varsinkin julkisissa rakennuksissa – muun muassa useimmissa kouluissa ja päiväkodeissa – on myös tapana sammuttaa ilmanvaihtolaitteet yöksi. Sähköä säästyy, mutta aamuun mennessä ilmaan kertyy mikrobeja ja muita epäpuhtauksia jopa viisinkertaisesti päiväaikaan verrattuna.

Asiantuntijat suosittelevatkin ilmanvaihtolaitteiden säätämistä niin, että sisäilman laatu ei heikkene öisin. Tämä vaatii usein sekä suunnittelua että kokeiluja, ennen kuin paras ratkaisu löytyy.

Petri Forsell on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

3mrd €huonosta sisäilmasta lankeaa vuosittain isompi lasku kuin lämmittämisestä.