Talipunkki pesii ihossasi ja näyttää vastenmieliseltä, mutta älä tuomitse sitä pelkän ulkonäön perusteella.


TEKSTI:Petri Riikonen

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Talipunkki pesii ihossasi ja näyttää vastenmieliseltä,
mutta älä tuomitse sitä pelkän ulkonäön perusteella.

Julkaistu Tiede-lehdessä



Outo, ruma, inhottava - ehkä vaarallinen - jokin, josta pitää päästä eroon?

Ehkä olisit mieluummin tietämättä, että kasvojesi huokosissa asustaa hirviömäisen näköisiä talipunkkeja. Kammo on kuitenkin turhaa, sillä nämä alle puolen millin mittaiset, hoikat punkit ovat niin pieniä, että silmäsi eivät erota niitä eivätkä ihosi hermot aisti niiden liikkeitä. Ne eivät voi esimerkiksi kutittaa.

Kauhistus johtuneekin siitä, että tieto talipunkin olemassaolosta särkee yleisen harhan, jonka mukaan ihminen olisi kehossaan yksin.




Talipunkki syö rasvaa

Talipunkkeja on useimpien ihmisten kasvoissa ja päänahassa, ja punkkien yleisyys lisääntyy iän myötä. Ne elävät ihon karvatupissa ja talirauhasten käytävissä ja syövät talirauhasten öljyistä eritettä. Sitä syntyy, kun rauha-sen kypsät solut hajoavat ja vapauttavat sisältönsä.

Talipunkkien esiintyminen ei suoraan liittyne ihon terveyteen tai sairauteen, mutta tulehtuneessa ihossa punkit saat-tavat lisääntyä vilkkaasti, koska tulehduksen aikana hajoaa tavallista enem-män soluja ja punkeilla on runsaasti syötävää.


Ihminen on elinympäristö

Ihminen on mikroskooppisille otuksille kuin metsä sen eläimille: elävä elinympäristö.

Suurin osa ihmisen seuralaisista on harmittomia ja hyödyllisiä bakteereita, elimistön niin sanottua normaaliflooraa. Se kansoittaa muun muassa ihon ja limakalvojen pinnat ja auttaa torjumaan taudinaiheuttajaserkkujaan puolustamalla elintilaansa näitä vastaan. Talipunkit ovat nykykäsityksen mukaan yhtä vaarattomia.

Poikkeustilanteissa harmittomasta voi kuitenkin tulla harmillinen. Elimistön puolustusjärjestelmää heikentävien sairauksien aikana myös normaaliflooran bakteerit saattavat aiheuttaa tulehduksia. Entä talipunkki?

Turvottaako punkki nenän?

Talipunkit eivät pyyhi jalkojaan, joten ne voivat kuljettaa tulehdusta aiheuttavia bakteereita iholta karvatuppiin ja talirauhasten käytäviin. Terve iho pystyy kuitenkin yleensä vastustamaan tällaisia bakteerihyökkäyksiä.

Pitkään on epäilty, että talipunkit olisivat ainakin osatekijöitä ruusufinni-nimiseen tautitilaan. Siinä kasvoihin syntyy punoittavia läikkiä ja nenä voi turvota muhkuraiseksi. Tutkimuksissa on kuitenkin jäänyt epäselväksi, onko ruusufinnipotilailla tavallista enemmän punkkeja vai ei, ja jos onkin, aiheuttavatko nämä iho-oireita vai lisääntyvätkö punkit vain tavallista enemmän, koska suurentuneissa ihohuokosissa on niille paljon talia ravinnoksi.

Vakavassa immuunikadossa kuten aidsissa talipunkkien raportoidaan aiheuttavan ihotulehduksia, mutta puolustusjärjestelmän petettyä elimistö on tietenkin herkkä sellaisellekin, mille se ei yleensä ole.

Tekeekö punkki kaljuksi?

Viimeksi talipunkki herätti yleistä kiinnostusta 1990-luvun puolivälissä, jolloin kampaamoalalla levisi käsitys, että talipunkki voisi aiheuttaa hiusten ohenemista tai irtoamista. Hiustupen punkkien laskemista alettiin markkinoida, samoin aineita, joiden väitettiin vahvistavan hiuksia.

Ylilääkäri Matti Hannuksela kommentoi silloista pohdintaa Duodecim-lehdessä vuonna 1997. Hän huomauttaa, että vastaava kohu on toistunut 10-20 vuoden välein, kun uusi tutkijapolvi on innostunut talipunkista. Tutkimusten perusteella otus on yleensä harmiton mutta voi elimistön puolustusreaktioiden häiriintyessä lisääntyä niin paljon että aiheuttaa karvatupentulehduksia. "Tämä ötökkä ei kuitenkaan liene osallisena hiustenlähtöön", hän kirjoittaa. Siksi kaljuuntuville potilaille ei hänen mukaansa kannata määrätä punkkeja tuhoavaa lääkettä.

Hannuksela ehdottaa, että talipunkki saattaisi selittää osan herkkäihoisten aikuisten sitkeistä kasvo- tai päänahkaihottumista. Tästäkään ei kuitenkaan ole näyttöä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla