Erot urheilun huipulla ovat kutistuneet niin pieniksi, että psyyke on ohittamassa fysiikan menestystekijänä



Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2008

Kaiken pitäisi olla kunnossa. Tekniikka on hioutunut, ja suoritus tulee automaattisesti. Fysiikka on huipussaan, ja alla ovat herkistävät treenit. Edessä on kilpailu, joka käydään vain kerran neljässä vuodessa: jokaisen urheilijan unelma on menestyä juuri olympialaisissa. Median huomio tai kotikatsomon odotukset ovat kuitenkin liikaa, ja suoritus jää alle omankin tason.

- Kyllä epäonnistumisia ja kantin pettämisiä sattuu muillekin kuin suomalaisille, jopa ruotsalaisille, lohduttaa urheilupsykologian tutkija, dosentti Niilo Konttinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta Kihusta.

Urheilijoita pyritään kuitenkin valmentamaan ulkoisten paineiden käsittelyyn. - Joissakin lajeissa se on jo arkipäivää, Konttinen tietää. Hän itse toimii useiden maajoukkuetason yksilöurheilijoiden, muun muassa ampujien, psykologisena valmentajana. Osa heistä tavoittelee menestystä myös Beijingin olympialaisissa.


Suomikin heräämässä psyyken tärkeyteen

Suurissa urheilumaissa psykologi alkaa kuulua jokaiseen valmennustiimiin, mutta Suomessa ammattimainen henkinen valmennus ei vielä ole kovin yleistä.

- On luonnollista, että pienten resurssien kanssa toimittaessa lähdetään liikkeelle perusasioista: fyysisestä kunnosta ja taitotekijöistä. Psykologinen valmennus tulee mukaan myöhemmin, Konttinen sanoo.

Vaikka ammattipsykologeja ei kentän laidalla näkyisikään, henkinen puoli on jossakin muodossa aina mukana päivittäisessä valmennustyössä. Valmentautuminen on oppimista, joka on psykologinen ilmiö. Viime vuosina on alettu puhua kokonaisvaltaisesta valmennuksesta, ja sen myötä henkisen kantin merkitys on korostunut.

- Fyysisen kehityksen rajat ovat alkaneet tulla vastaan, ja erot huipulla ovat niin pienet, että­ menestyksen ratkaisevat muut tekijät kuin lajitaito tai fyysinen suoritus. Psyykkinen puoli korostuu, mitä lähemmäs lajin absoluuttista huippua tullaan.

Tutkija ottaa esimerkiksi miesten sadan metrin olympiafinaalin. Siinä puhutaan sekunnin sadasosien eroista. Suoran kiihdytyksen jälkeen kirkkaimman mitalin saa kaulaansa se, jonka psyyke kestää parhaiten.


Rutiineilla paineet pois

Niilo Konttinen korostaa, että urheilupsykologi on nimenomaan psyykkisten taitojen opettaja, ei kaikkien mahdollisten ongelmien terapeutti. Valmennuksen päämääränä on antaa urheilijalle paras mahdollinen kilpailuvalmius.

Erilaisilla menetelmillä, esimerkiksi rentoutumisharjoituksilla ja mielikuvaharjoittelulla, urheilija pyrkii saavuttamaan tunnetilan, jossa hän pystyy viemään suorituksensa läpi aina samalla tavalla. Tavoitteena on, että rutiinit sulkevat pois ulkopuoliset paineet.

Olympialaisten kaltaiset kerran elämässä -kisat ovat henkisen valmennuksen kovin testi. Konttinen tietää, että osa urheilijoista pystyy käyttämään julkisuutta ja paineita positiivisena polttoaineena, mutta toisille ne voivat olla lamaannuttava kokemus.

- Ongelmana on, että urheilija alkaa valmistautua olympialaisiin, ei omaan huippusuoritukseensa. Silloin tulee helposti yliyrittämistä, ja keskittyminen hajoaa.

Kun psykologinen valmentautuminen menee nappiin, urheilijalla on rohkeutta heittäytyä kilpailutilanteeseen ja hakea omia rajojaan. - Huipputulos edellyttää huippusuoritusta. Se tulee erittäin harvoin varman päälle pelaamalla.


Parhaan jälkeen vielä parempaa

Psykologinen valmennus porautuu urheilun asemaan urheilijan elämässä ja hänen käsityksiinsä kilpailemisesta - voittamisesta ja häviämisestä. Menestyvälle kilpaurheilijalle on ominaista pyrkimys koko ajan parempaan. Nappiin menneen suorituksen jälkeen hän alkaa miettiä, miten seuraavassa kisassa voisi olla vielä parempi.

Konttisen mukaan huippu-urheilija voi saavuttaa huipputuloksia vain silloin, kun hän on asettanut itselleen selvät tavoitteet.

- Kokemukseni mukaan urheilukulttuureissa on tässä suhteessa eroja. Pohjois-Amerikassa vedetään täysillä loppuun asti eikä koskaan luovuteta. Suomessa sanotaan liian usein "tehdään parhaamme, ja katsotaan, mihin se riittää".

Kovan psyykeen omaava urheilija osaa myös hävitä. Silloin hän menee pukuhuoneen peilin eteen.

Psyykkisesti vahva urheilija




- tiedostaa omat vahvuutensa ja rajoituksensa
- asettaa realistiset, mutta haasteelliset tavoitteet
- on fyysisesti ja teknisesti kunnossa
- pystyy olemaan oma itsensä painetilanteissa
- huokuu itseluottamusta
- kantaa vastuun tekemisistään
- omaa sisäisen kipinän lajiinsa.

Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Eloa eletään ja syödään


Elokuu on aina ollut Saarijärven Paavolle ja hänen ammattitovereilleen totuuden hetki: silloin selviää lopullisesti, minkä verran syötävää ja laariin pantavaa pelloilta saadaan. Ikivanhasta omaperäisestä elää-verbistä johdettu elo merkitsee sekä elämää että viljasatoa. Merkityksen kahtalaisuus muistuttaa konkreettisesti, mistä elämän jatkuminen on ollut kiinni niinä aikoina, jolloin ei vielä ollut sosiaaliturvaa.


Suomen murteissa elo-sanalla on muitakin viljankorjuuseen tai elämiseen liittyviä merkityksiä. Joskus se on täsmentynyt merkitsemään puimatonta, joskus taas puitua viljaa. Joskus se tarkoittaa erityisesti valmistuvaa ruista. Useissa pohjalais- ja hämäläismurteissa elo merkitsee karjan rehua.

Elo voi edustaa muutakin kuin kasvikuntaa. Hämäläis- ja pohjalaismurteissa elo esiintyy kotieläinten yhteisnimityksenä. Myös saamen kielen vastaava sana eallu merkitsee poro- tai muuta karjaa. Kotieläimistä on saatu varmin elanto niillä seuduilla, joilla maanviljelyyn ei ole voitu tai haluttu turvata. Vermlannin metsäsuomalaismurteissa elo on saattanut tarkoittaa mitä tahansa ihmisten ruokaa. Elo tunnetaan myös yleisessä varallisuuden merkityksessä.

 Elo on ollut tavallinen sana jo suomen vanhassa kirjakielessä. Agricolalla se on merkinnyt viljasatoa tai muuta ravintoa, Jaakko Finnon virsikirjasta lähtien sitä on käytetty myös elämän merkityksessä.


Kuukauden nimenä elokuu on tullut kirjakieleen Hemminki Maskulaisen virsikirjassa vuonna 1630. Sana on ilmeisesti käännöslaina ruotsin vanhasta kuukauden nimestä skörd(e)månad, joka on ollut käytössä 1900-luvun alkuun asti.

Agricolan rukouskirjan kalenterissa on elokuun nimityksenä mätäkuu tai kylvökuu. Viimeksi mainittu on ollut ilmeisen epäonnistunut tilapäisratkaisu. Sen sijaan mätäkuu tunnetaan edelleen yleisesti, joskaan ei täsmällisenä kalenterikuukauden nimenä. Nimi paljastaa lämpimän ja kostean elokuun pahan puolen: silloin kallisarvoiset ruokavarat pilaantuvat ja mätänevät, jollei niitä osaa käsitellä asianmukaisella ammattitaidolla.



Kaisa Häkkinen
Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018