Kun atomiytimet halkeavat ydinreaktorissa, vapautuu valtavasti energiaa, mutta luonto ei anna sitä ilmaiseksi. Reaktorin käytetty uraanipolttoaine on voimalan jätteistä kaikkein vaarallisinta. Sen radioaktiivisuus on ylivoimaisesti suurin ja kestää pisimpään.

Ydinvoima tuo myös ydinjätteet
Tietopaketti kertoo, mitä niille Suomessa tehdään 
Asiantuntijana koosteessa Esko Ruokola, Säteilyturvakeskuksen johtava asiantuntija



mutta luonto ei anna sitä ilmaiseksi. Reaktorin käytetty uraanipolttoaine
on voimalan jätteistä kaikkein vaarallisinta. Sen radioaktiivisuus on
ylivoimaisesti suurin ja kestää pisimpään.



Polttoaine, uraani, on reaktorissa pieninä keraamisina nappeina. Napit on ladottu peräperää noin nelimetrisiksi sormen paksuisiksi polttoainesauvoiksi, joita peittää zirkoniumkuori. Sauvat taas on koottu yhteen ritilöillä, ja niitä nostellaan ja siirrellään 60-130 kappaleen nippuina.


Joka vuosi osa polttoainesauvoista, enintään kolmannes, poistetaan reaktorista ja vaihdetaan uusiin. Tuoreeseen polttoaineeseen voi tarttua työrukkasilla, mutta käytettyä on käsiteltävä kauko-ohjatusti säteilysuojan takaa; suojaksi tarvitaan joko metrin betoniseinä tai muutama metri vettä. Käytetty polttoaine tuottaa myös lämpöä, mikä hankaloittaa sen käsittelyä.


Suomen neljästä voimalasta polttoainejätettä kertyy vuosittain noin 70 tonnia. Kun voimalan käyttöikä on 50-60 vuotta ja mukaan lasketaan myös Olkiluodon rakenteilla oleva voimala, runsaasti säteilevää jätettä kertyy vuosien mittaan  noin 5 500 tonnin potti.


 Fissiosta hurjasti energiaa


Ydinvoimala on lämpövoimala, ei periaatteessa sen kummempi. Lämmön avulla tehdään vedestä höyryä, joka pyörittää turbiineja, jotka jauhavat sähköä, joka johdetaan teollisuuden voimaksi tai koteihin käyttämään pesukonetta ja televisiota.


Lämmön synnyttää uraanin isotooppi 235. Kun sen ydin fissioituu eli halkeaa kahdeksi kevyemmäksi atomiytimeksi, vapautuu samalla energiaa. Tämä atomiydinten sidosenergia on se, joka aamukahvisi keittää - ja jonka varassa on tällä haavaa peräti neljäsosa Suomen sähköntuotannosta.


Kuinka hurja ilmiö fissio on, siitä kertoo se, että keskikokoinen reaktori muuttaa ainetta energiaksi alle kilon vuodessa.


Mutta fissiolla on hintansa. Syntyvät uudet ytimet, kuten jodi, cesium ja teknetium, ovat radioktiivisia.


Uraaniytimen potkaisee halki nopeasti liikkuva neutroni, joita halkeamisissa syntyy aina uusia. Niiden ansiosta ketjureaktio jatkuu reaktorin sydämen polttainesauvoissa. Aina neutroni ei kuitenkaan halkaise uraania vaan jää joskus ytimen osaksi. Tämä reaktio, neutronikaappaus, synnyttää raskaita transuraaneja, kuten neptuniumia, plutoniumia, amerikiumia ja curiumia. Säteileviä nämäkin.


Kovaa vauhtia kiitävät neutronit osuvat väistämättä myös reaktorin paineastian seinämiin. Tällöin terässeinän neutraalit alkuaineet voivat muuttua radioaktiivisiksi. Kun reaktori on aikanaan työnsä tehnyt, neutronikaappausreaktioiden takia siitä itsestäänkin on tullut säteilevää jätettä.


Syntyy rikas säteilykimara


Tuoreessa polttoaineessa on fissioituvaa uraani 235:tä vain 4 prosenttia, loput 96 prosenttia on uraanin isotooppia 238. Kun sauvat poistetaan reaktorista, fissiotuotteita on noin 3 prosenttia ja transuraaneja noin 1 prosentti. Loppu uraani on liki entisellään.


Käytetystä polttoaineesta lähtee kaikenlaista säteilyä: kevyitä beetahiukkasia eli elektroneja, raskaita alfahiukkasia ja tiukkaa, läpitunkevaa gammasäteilyä.


Radioaktiiviset isotoopit hajoavat ja muuttuvat muiksi, eräät sekunneissa, toiset miljardeissa vuosissa. Säteilykimara on rikas, ja sen hupenemiseen kuuluu monenlaisia, monivaiheisia reaktioita.


Polttoaineeseen syntyvät transuraanit, kuten plutonium, voivat vielä haljeta ja tuottaa energiaa. Käytetystä ydinpolttoaineesta on mahdollista ottaa plutonium talteen, yhdistää se uraaniin ja käyttää toistamiseen reaktorissa. Suomen polttoaineelle jälleenkäsittelyä (ks. s. 40) ei tehdä, koska se ei kannata, ja lisäksi meidän lakimme kieltää viemästä käytettyä polttoainetta maasta.


Jälleenkäsittely ei kuitenkaan poista jäteongelmaa: myös siitä jää runsasaktiivista jätettä, joka on varastoitava vuosituhansiksi.


 Jäähy helpottaa käsittelyä


Kuluneita polttoainesauvoja säilytetään ensin reaktorin kupeessa vesialtaissa, sitten ne siirretään voimalaitosalueella sijaitsevaan välivarastoon. Veden alla niput odottavat loppusäilytystä 20-50 vuotta.


Sauvojen radioaktiivisuus vähenee nopeasti: vuodessa se putoaa noin sadasosaansa. Monet kaasumaiset isotoopit ehtivät miltei säteillä säteilynsä loppuun. Samalla sauvat jäähtyvät. Vuoden varastoinnin jälkeen yhdellä tonnilla polttoainetta on lämpötehoa noin 10 kilowattia eli saman verran kuin saunan kiukaalla.


Kun 40 vuotta on kulunut, aktiivisuutta on jäljellä enää tuhannesosa. On otollinen hetki aloittaa loppusijoitus kallioperään.


Radioaktiivisuus vähenee omaan luonnolliseen tahtiinsa riippumatta siitä, onko ydinpolttoaine maan päällä vai sen uumenissa, mutta geologinen loppusijoitus pienentää onnettomuuden tai terrorismin riskiä. OECD-maiden ydinenergiajärjestö NEA (Nuclear Energy Agency) totesi 1995, että geologinen loppusijoitus on suositeltavin ydinjätehuollon strategia, koska se ottaa huomioon sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden. Ken kuluttaa, se siivotkoon ja maksakoon.


 Ydinjätteiden aktiivisuudet     


                                              MBq/kg
Runsasaktiivinen                yli 10 000
Keskiaktiivinen                    1-10 000
Vähäaktiivinen jäte              alle 1


Säteilyn aktiivisuuden yksikkö becquerel (Bq) tarkoittaa, että sekunnissa tapahtuu yksi radioaktiivinen hajoaminen. Se on vähän, ja siksi mitaksi otetaan käytännössä yleensä miljoona becquereliä (MBq). Taulukko kertoo aktiivisuudet yhtä ainekiloa kohti.


Polttoaineen aktiivisuus


                                                        MBq/kg
Reaktorista poistettaessa                        5 000 000 000
Kun vuosia on kulunut        1                    80 000 000
                                            100                3 000 000
                                            1 000             100 000
                                            10 000           30 000 
                                            100 000         3 000


Runsasaktiiviset polttoainesauvat siirtyvät keskiaktiivisten jätteiden kastiin noin 30 000 vuodessa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018