Sopisiko meillekin suora demokratia?
Suomessa kansa saa äänestää, kuka voittaa Idols-laulukilpailun tai putoaa Big Brother -talosta. Sveitsissä se päättää laeista ja muista merkittävistä linjanvedoista.
Eikö suora demokratia sopisi myös meille? Eivät kai sveitsiläiset ole sen fiksumpia kuin suomalaiset, yksi maailman koulutetuimmista kansoista?


Eikö suora demokratia sopisi myös meille? Eivät kai sveitsiläiset ole sen fiksumpia kuin suomalaiset, yksi maailman koulutetuimmista kansoista?


Julkaistu Tiede -lehdessä 13/2009

Votez oui!, Äänestäkää kyllä!, lukee suurin kirjaimin kadunvarren julisteessa. Votez non!, Äänestäkää ei!, vetoaa viereinen juliste. Tämä on arkipäiväinen näky sveitsiläisessä katukuvassa: maassa on jälleen kerran tulossa kansanäänestys, jossa kansalaiset pääsevät suoraan päättämään maansa asioista.

Olen Lausannessa, Sveitsin ranskankielisessä lounaisosassa. Matkustin tänne kysyäkseni paikallisilta tutkijoilta, miten ihmeessä heidän demokratiansa, joka on ainutlaatuinen maailmassa, voi toimia. Tähän tarjoutui erityisen hyvä tilaisuus, kun mielipidetutkimuksen maailmanjärjestön Waporin vuosittainen konferenssi pidettiin syyskuussa Lausannessa.


Kansa pitää eliitin kurissa

Sveitsissä kansalaiset voivat tehdä poliittisia aloitteita ja äänestää suoraan lakien hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Kansanäänestyksiä on muutama vuodessa. Niitä järjestetään niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisella tasolla. Viimeaikaisissa äänestyksissä aiheet ovat vaihdelleet kannabiksen laillistamisesta ulkomaalaisten väkiluvun rajoittamiseen ja EU-maiden työntekijöiden vapaasta liikkumisesta perustuslain uudistamiseen.

- Kyllä suora demokratia toimii, vakuuttaa Lausannen yliopiston politiikantutkija Dominique Joye konferenssin avajaisissa. - Koska kansanäänestyksiä on niin usein, äänestysprosentit jäävät yksittäisissä äänestyksissä 25-60 prosenttiin, mutta kokonaisuutena merkittävä osa kansalaisista osallistuu suoraan päätöksentekoon.
- Suora demokratia sitouttaa ihmiset yhteiskunnan toimintaan, ja sen avulla voidaan tehokkaasti valvoa eliittiä, kuvailee Geneven yliopiston politiikantutkimuksen professori Pascal Sciarini.

Toisaalta hän toteaa, että suora demokratia tekee poliittisesta kulttuurista ja päätöksenteosta varsin konservatiivista. Lähes aina kun poliittinen johto yrittää tehdä suuria muutoksia yhteiskunnan käytäntöihin, kansalaiset panevat hanttiin. Esimerkiksi jokin aika sitten hallitus alkoi valmistella maan hakeutumista  EU:n jäseneksi, mutta hanke tyssäsi kansanäänestykseen. Yleinen mielipide on siis yhteiskuntajärjestystä vakauttava ja ylläpitävä voima. Tosin joidenkin mielestä se on yhtä kuin kehityksen jarru.

- Ihme, että olemme edes YK:ssa, Sciarini naurahtaa.


Omamme Venäjän perua

Suomessa poliittinen meno on toinen. Pääministeri Matti Vanhanen on tullut tunnetuksi motostaan, jonka mukaan keskeneräisistä asioista ei pidä keskustella julkisesti. Samansuuntaiset  näkemykset ovat kaiken kaikkiaan varsin yleisiä päättäjien keskuudessa. Meillä sanotaan, että "johtajien pitää johtaa eikä piiloutua kansan selän taakse" tai että "suomalaisia johdetaan edestä".

Toisaalta Suomessa on vahvat perinteet kolmikantaisessa päätöksenteossa, jossa valtio ja työnantajien ja työntekijöiden edustajat päättävät yhdessä isoista asioista, kuten palkoista ja työvoimapoliittisista linjauksista. Lisäksi kansalaisjärjestöt ovat usein kiinteästi mukana lakien valmistelussa.

Elitistinen, ylhäältä alaspäin suuntautuva päätöksentekomalli vetää kuitenkin pidemmän korren. Monessa tutkimuksessa on todettu, että suomalainen poliittinen kulttuuri on vähemmän keskustelevaa kuin esimerkiksi ruotsalainen, sveitsiläisestä puhumattakaan.

Johtajakeskeinen päätöksentekokulttuurimme juontaa juurensa historiaamme Venäjän alaisuudessa. Sen perintöä ovat eliitin autoritaarisuus ja kansalaisten alamaisasenne. Asiaa edisti myös toisen maailmansodan jälkeinen jälleenrakennuskausi. Sen keskustelua ja erimielisyyttä karttanut konsensushenki elää yhä yhteiskunnassamme, vaikka kriisiajoista on kymmeniä vuosia.


Eikö kansa osaa tai ehdi?

Poliittisessa aktiivisuudessa nousee esiin klassinen muna vai kana -kysymys: ovatko kansalaiset luonnostaan tyhmiä ja apaattisia eivätkä siksi kykene tekemään päätöksiä, vai onko apaattisuus pikemmin seurausta siitä, että kansalaisille ei ole tarjolla poliittisen vaikuttamisen kanavia?

Osallistuvan demokratian puolustajat uskovat mieluummin jälkimmäiseen selitykseen. Eliitin ja eturyhmien varaan laskevat kallistuvat ensimmäiseen vaihtoehtoon.

Ei ole olemassa empiirisiä tutkimuksia, jotka osoittaisivat, että kansalaisten mielipiteen huomioon ottaminen johtaisi huonoihin saati haitallisiin päätöksiin. Nykyaikana myöskään asioiden selvittäminen kansalaisille ei ole ongelma, koska yleinen koulutustaso on korkea ja lukutaito käytännössä sata prosenttia.

Sveitsissä kansanäänestyksen alla äänestäjille lähetetään kotiin tietopaketti, jossa esitetään tiiviisti perusteita sekä kyllä- että ei-kannan puolesta. Suoran demokratian kannattajien mukaan kansalaiset kyllä pystyvät ymmärtämään elämäänsä koskettavista asioista olennaiset puolet, kunhan asiat kerrotaan reilusti ja selkeästi.
Suoran demokratian kriitikot taas toteavat, että vaikka tavallinen kansalainen ei aivan kykenemätön olisikaan, hänellä ei ole aikaa eikä kiinnostusta perehtyä kunnolla yhteiskunnallisiin asioihin. Siksi on parempi, että päätöksiä tekevät tehtävään valitut ja vihkiytyneet kansalaisten puolesta.

Suoran demokratian puolustajat vastaavat tähän, että Sveitsissäkin kansanäänestyksiä käytetään edustuksellisen demokratian rinnalla, ei sen korvaajana. Sveitsissäkin on asiantuntijoiden ja vaaleilla valittujen poliitikkojen eliitti, joka valmistelee lait ja muut päätökset ja myös vahvistaa ne, elleivät kansalaiset vaadi niitä äänestykseen.


Otetaan neuvoa-antavat

Suomessa valtakunnallisia kansanäänestyksiä on järjestetty vain kaksi: vuonna 1932 kieltolain lopettamisesta ja 1994 EU-jäsenyydestä. Seuraava voi tulla vastaan lähitulevaisuudessa. Kansalaisten enemmistö näet haluaisi kansanäänestyksen, jos Suomi aikoisi hakea Nato-jäsenyyttä. Suurimmat puolueet ovat periaatteessa myöntyneet kansanäänestykseen, mutta juuri nyt asia ei ole ajankohtainen.

Alueellisella ja paikallisella tasolla on järjestetty kymmeniä kansanäänestyksiä esimerkiksi kuntaliitoksista, mutta poliittinen eliittimme suhtautuu niihin hyvin nihkeästi. Toisaalta suomalaiset ottavat herkästi kantaa esimerkiksi maankäytön suunnitelmiin ja tekevät valituksia kaavaluonnoksista, jos katsovat niissä olevan huomautettavaa. Tämä osoittaa, että suora kansalaisvaikuttaminen ei ole suomalaisille aivan vierasta. Voisiko Sveitsin malli toimia Suomessa?

Tampereen yliopiston tiedotusopin emeritusprofessori Pertti Suhonen on tutkinut yleistä mielipidettä ja demokratiaa yli 40 vuotta. Vaikka kansanäänestys tuntuu puhtaaseen edustuksellisuuteen tottuneessa Suomessa varsin radikaalilta keinolta, Suhonen ei tyrmää ajatusta, vaan näkee kansanäänestyksissä mahdollisuuden kehittää demokratiaa.

- Kansanäänestyksiä demokratian yhtenä välineenä olisi mahdollista ja hyväkin lisätä. Kansahan joutuu omassa elämässään kantamaan suurten päätösten seuraukset, kun kansanedustajille seuraukset ovat lähinnä poliittisia, Suhonen toteaa. - Kannatan neuvoa-antavia kansanäänestyksiä. Lopullinen päätösvalta voisi jäädä eduskunnalle.

Suhonen huomauttaa, ettei eduskunnan enemmistö rohkenisi poiketa kansalaisten selvän enemmistön mielipiteestä kuin poikkeuksellisissa tilanteissa, ja sekin voisi kostautua seuraavissa vaaleissa.

- Jos kansanäänestys ei osoita selvää enemmistökantaa, yleistä mielipidettä, vaan äänet jakautuvat melko tasaisesti, on luontevaa antaa edustajille vapaus äänestää oman tai taustaryhmänsä mielipiteen mukaisesti. Tietysti voisi säätää jonkin määräenemmistön, jonka ylittyessä kansanäänestyksen tulos olisi sitova, Suhonen pohtii.


Äkkimuutos ei onnistu

Sveitsissä suoralla demokratialla on vuosisataiset perinteet. 700 vuotta sitten vuoristojen ympäröimä maa irrottautui Itävallan Habsburgien dynastiasta. Sen jälkeen se on Napoleonin valloitussotia lukuun ottamatta saanut kehittyä omissa oloissaan ja muokata ainutlaatuista demokratiaansa. 

Sveitsissä ei ole vuosisatoihin ollut hallitsijaa, joka olisi voinut väittää maata omakseen. Siellä ei ole edes varsinaista valtionpäämiestä, ja valtaa on viety niin alas kuin mahdollista.

"Käsittääkseni tuskin mikään muu maa on rakentanut näin monitasoista turvajärjestelmää vallan väärinkäyttöä vastaan kuin sveitsiläiset ovat tehneet. - - Mutta me olemme olleet onnekkaita, historia on antanut meille aikaa ja tilaa luoda ja kehittää tällaista poliittista ylellisyyttä", kuvaili Sveitsin demokratian kehittymistä maansa Suomen-suurlähettiläs Josef Bucher Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä viime vuonna.

Tämä antaa taustaa siihen, miksi Sveitsin mallia ei ainakaan kovin nopeasti voi soveltaa muualla, esimerkiksi Suomessa. Jokainen maa on erilainen, historia ja maantiede ovat jättäneet aina leimansa. Demokratia on jotain, mihin kasvetaan pitkän ajan kuluessa. Sitä ei peritä geeneissä, eikä se liioin ole tuontitavaraa.

Toisaalta voimme kysyä, ovatko sveitsiläiset kovinkaan erilaisia ihmisiä kuin suomalaiset. Demokratiamallimme on peräisin ajalta, jolloin suurin osa kansasta oli lukutaidottomia metsäläisiä. Viime vuosikymmeninä kansan koulutustaso on kuitenkin noussut kohisten, joten eivätkö suomalaiset voisi ottaa päätöksiä  enemmän omiin käsiinsä?


Juho Rahkonen on yhteiskuntatieteiden tohtori ja Taloustutkimus Oy:n tutkimuspäällikkö, jonka erikoisalana ovat poliittiset mielipidetutkimukset


Demokratiasta monta mallia


Demokratia tulee kreikan sanoista deˉmos, ´kansa´, ja kratos, ´valta´. Tuntuisi luontevalta ajatella, että Sveitsin systeemi se vasta oikeaa demokratiaa onkin, koska siellä valta on suoraan kansalla. Demokratiasta on kuitenkin olemassa monenlaisia versioita.

Mielipidetutkijat Rosalee Clawson ja Zoe Oxley esittelevät ja vertailevat tuoreessa opuksessaan Public Opinion. Democratic Ideals, Democratic Practise kolmea demokratian mallia.

- Elitistinen demokratia on kauimpana kansasta. Sen mukaan parhaaseen tulokseen päästään, kun vaaleilla valitut edustajat päättävät asioista eivätkä kansalaiset sekaannu päätöksentekoon muuten kuin äänestäjän roolissa.

- Pluralistinen demokratia on sukua elitistiselle demokratialle. Sen mukaan demokratiaa toteuttavat parhaiten erilaiset eturyhmät, jotka välittävät kansan tahdon päätöksentekoon.

- Partisipatorinen demokratia painottaa nimensä mukaisesti kansalaisten aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Osallistumista on monenlaista, puolueiden jäsenyydestä ja kansalaisten kuulemisesta suoraan demokratiaan.

Näiden kolmen mallin rinnalle voidaan nykyisin lisätä vielä neljäs malli. Sen mukaan modernissa demokraattisessa yhteiskunnassa on suuri asioita seuraava ja hyvin toimeen tuleva enemmistö, keskiluokka, joka kykenisi ottamaan paljon nykyistä enemmän valtaa ja vastuuta yhteiskunnallisista asioista.

- Kriittisen massan demokratia - kuten olen mallin nimennyt - on elitistisen ja partisipatorisen demokratian sovellus. Se ei ole niin idealistinen kuin partisipatorinen malli, sillä se ottaa huomioon sen ikävän tosiasian, että vapaassa yhteiskunnassa kaikki eivät kuitenkaan halua osallistua asioiden hoitoon, vaan päätökset jäävät kriittiselle massalle, esimerkiksi 25-60 prosentille, joka äänestää Sveitsin kansanäänestyksissä. Se on jo aivan riittävä määrä tuomaan esiin kansan syvien rivien näkemykset.


Suora demokratia  tuottaa jopa onnea


Sveitsin hallintojärjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa. Maalla ei ole valtionpäämiestä, ja kansa voi haastaa hallintokoneiston päätökset. Perustuslain muutokset ja muut tärkeät valtakunnalliset asiat tulevat automaattisesti kansanäänestykseen, muista laeista se järjestetään aina kun jokin puolue, kansalaisjärjestö tai yksityinen kansalainen kerää 50 000 allekirjoitusta parlamentin valmistelemaa lakia vastaan.
Sveitsiläisten omalaatuinen demokratia heijastuu yhteiskuntaan monin tavoin. Se näkyy jopa kansalaisten hyvinvoinnissa, kuten Suomen ja Sveitsin vertailu osoittaa.


Erottava tekijä     SUOMI  /  SVEITSI  
                                                                            
Perustuslaki   

Suomi: Valtaa käyttävät vaaleilla valitut kansanedustajat ja hallitus kansan puolesta. 

Sveitsi: Vaaleilla valittu parlamentti ja hallitus hoitavat päätöksentekoa, mutta viimeinen sana on kansalla.

Kieli 

Suomi: Kansalaiset ja päättäjät ovat erilliset, toisensa pois sulkevat kategoriat. 

Sveitsi: Kansalaiset ovat suvereeneja päättäjiä.

Osallistuminen 

Suomi: Ylhäältä alaspäin: eliitti kontrolloi kansalaisten osallistumista, julkinen keskustelu ilman päätäntävaltaa. 

Sveitsi: Alhaalta ylöspäin: kansalaiset kontrolloivat niin omaa osallistumistaan kuin eliitin toimintaa.

Onnellisuus 

Suomi: Poliittisella osallistumisella ei ole yhteyttä kansalaisten kokemaan onnellisuuteen. 

Sveitsi: Poliittisella osallistumisella on selvä ja myönteinen yhteys onnellisuuteen.

Tietämys

Suomi:
 Kansalaisten tieto politiikasta ja yhteiskunnasta on suhteellisen vähäistä. 

Sveitsi: Kansalaisilla on keskimäärin hyvät tiedot politiikasta ja yhteiskunnasta.


Lähde: Rolf Büchin artikkeli Reflections on the Social Production of Incompetent Citizens, teoksessa Direct Democracy in Europe. Developments and Prospects. VS Werlag für Sozialwissenschaften (2007)

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018