Suomen kielen vanhimmasta perint철sanastosta ei l철ydy mit채채n sellaista, mik채 viittaisi yhteiskunnan valtahierarkiaan tai julkiseen hallintoon. Niinp채 on odotuksenmukaista, ett채 mallia on otettu ja sanoja lainattu tarpeen mukaan muista kielist채. Esimerkiksi hallita, kuningas, ruhtinas ja valta on opittu germaanisilta naapureilta. Valta-sanasta on 1800-luvun puolimaissa johdettu valtio.

Euroopan valtakuntia ovat aiemmin johtaneet yleens채 kuninkaat tai keisarit. Keisari juontuu Rooman maailmanvallan p채채miehen Gaius Julius Caesarin lis채nimest채, joka siirtyi h채nen seuraajilleen ja sit채 tiet채 hallitsijan yleisnimeksi.

Muitakin arvonimi채 on k채ytetty. Etenkin uskonnollisessa kieless채 on ylimm채n vallan haltijaa nimitetty Herraksi. Sana on lainattu suomeen keskiajalla joko ruotsista tai alasaksasta sek채 hengellisess채 ett채 maallisessa merkityksess채.

Sis채lt철 jatkuu mainoksen j채lkeen

Maailman ensimm채inen valtionp채채mies, josta k채ytettiin nimityst채 presidentti, oli George Washington. H채n astui virkaansa Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa vuonna 1789. Nimitys ei sin채ns채 ollut uusi, vaan kysymys oli vanhan sanan uudesta k채ytt철tavasta. Sen pohjana oleva latinan praesidens tarkoittaa kirjaimellisesti edess채 istuvaa, esimerkiksi kokouksen puheenjohtajaa. 1800-luvulla, kun sanojen lainaamiseen suhtauduttiin Suomessa vastahakoisesti, sit채 yritettiin k채채nt채채 esi-istujaksi, p채채istujaksi tai esimieheksi.혻

Sis채lt철 jatkuu mainoksen alla

Uudenlaista valtiomuotoa, josta muissa kieliss채 k채ytettiin nimityst채 republik, nimitettiin 1800-luvun Suomessa vapaavallaksi, vapaavaltakunnaksi tai tasavaltakunnaksi. Vuonna 1836 tarjosi Elias L철nnrot lyhyemp채채 vaihtoehtoa tasavalta. Se sopi suomalaisten suuhun, sill채 muita samanmallisia yhdyssanoja oli k채yt철ss채 jo ennest채채n, esimerkiksi tasajako ja tasapaino.

Taustatukea tarjosivat murteet, joissa tasavalta viittasi my철s yht채l채isiin mahdollisuuksiin ja oikeuksiin, tosin hieman toisesta n채k철kulmasta. T채t채 havainnollistaa kaakkoissuomalainen sananlasku: 쒿asavalta tappelussa: ly철pi kuka kerki채채.

Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdess철 1/2012

Sis채lt철 jatkuu mainoksen alla