Kambrikauden meriä hallitsivat pöyristyttävän monimuotoiset selkärangattomat. Koreilijoiden seassa luikki meidän selkärankaisten esimuoto: vaatimaton "sillifile".


Koreilijoiden seassa luikki meidän selkärankaisten esimuoto: vaatimaton "sillifile".




Kambrikauden matalat meret kihisivät elämää. Kauden alussa noin 540 miljoonaa vuotta sitten nimittäin käynnistyi "kambrin räjähdys" eli selkärangattomien eläinten ensimmäinen suuri monimuotoistuminen.

Meren pohjalla ryömi kuoriaan raahaten etanoiden ja simpukoiden isovanhempia. Siellä peuhasi monenmoisia niveljalkaisia eli nykyisten rapujen ja hyönteisten varhaisia sukulaisia nivelikkäine kitiinipanssareineen. Tuoreina tulokkaina koipiaan kokeilivat muun muassa siiramaiset trilobiitit, joista myöhemmin tuli pohjaeläinten valtaryhmä kymmeniksi miljooniksi vuosiksi.

Meressä oli uimareitakin, kuten meduusan kaltaisia polttiaiseläimiä sekä katkaravun kaukaisia sukulaisia.
Uiskentelipa siellä myös meidän selkärankaisten arkkivaari tai esiäiti: vaatimaton, kolmisenttisen sillifileen näkoinen Haikouichthys.


"Sillifileellä" kallo ja aivot

Jo pitkään on tiedetty että selkärankaisten suku ulottuu kauas 500 miljoonaan vuoden taakse. Sekä nykyeläinten geenien vertailu että muinaiseläinten fossiilit viittaavat siihen, että selkärankaiset erkanivat omaksi kehityslinjakseen jo kambrikauden alkaessa.

Erityisen vakuuttavaa näyttöä selkärankaisten ryhmän alusta esitettiin Nature-lehdessä vuonna 2003, kun tutkijat kuvailivat Kiinan varhaiskambrikautisesta Chengjiang-löytöpaikasta kaivetun upean HaikouIichthys-fossiilin.
Harvinaisen siististi kivettyneiden ruumiinosien perusteella ollaan aika varmoja siitä, että eläin kuuluu kallollisiin selkäjänteisiin. Nykyisin tätä ryhmää edustavat selkärankaiset eli kalat, sammakot, matelijat, linnut ja nisäkkäät, jälkimmäisten joukossa muun muassa me ihmiset.

Monet Haikouichthyksen piirteet paljastivat sen sukulaiseksemme. Sillä oli muihin aikalaisiinsa verrattuna edistyksellinen hermosto: alkeellinen selkäydin ja sen etupäässä aivojen kaltainen pullistuma. Pullistumaa ympäröi rustoinen kallo. Selkäydintä tukivat alkeelliset selkänikamat ja selkäjänne eli nestepaineen ryhdistämä tupellinen solukkosauva. Haikouichthyksellä oli silmät ja hajuaistin ja ehkä myös jonkinlainen korva.

Kallollisuus siis osoitti Haikouichthyksen selkärankaisten lähisukulaiseksi. Sen sijaan selkäjänne esiintyy ainakin jossain yksilönkehityksen vaiheessa selkärankaisten ohella sellaisilla otuksilla kuin meritähdet ja vaippaeläimet. Tätä joukkoa nimitetään paitsi selkäjänteisiksi myös jälkisuisiksi, sillä meitä yhdistää samanlainen yksilönkehitys, jonka seurauksena lopullinen suu kehittyy eri päähän kuin peräaukko. Selkäjänteisiä yhdistävät myös kaksikylkisymmetria, jaokkeellinen ruumiinrakenne ja ainakin sikiövaiheessa esiintyvät kiduskaaret.

Joskus selkäjänne muistuttaa meitä olemassaolostaan selkävaivoissa. Meillä selkärankaisilla selkäjänne korvautuu sikiönkehityksen aikana selkäytimellä ja -rangalla ja jää vain nikamien välilevyjen ainekseksi. Välilevyn pullistumassa selkäjänneperäinen aines tunkeutuu sitä ympäröivän tiukemman sidekudoksen läpi nikamavälistä.


Mutta leukoja ei vielä ollut

Aivan täysin Haikouichthys ei sentään vastannut varsinaisia selkärankaisia. Aistinelimet olivat vaatimattomammat, siltä puuttuivat leuat, ja parillisten, tukirangallisten evien sijasta sillä oli pariton, pehmeä selkä- ja pyrstöevä. Selkäjänteisten kriteerit se täytti hyvin. Sillä oli symmetriset vasen ja oikea kylki, jaokkeiset lihakset ja selvät kiduskaaret.

Kiduskaaret olivat yksi kiinalaisfossiilin kiinnostavimmista osista, sillä aiemmin tunnetuissa saman lajin kivettymissä niitä ei ollut säilynyt. Tämä löytö osoitti niiden kehittyneen jo kambrikauden alkupuolella. Ne toimivat syömävälineinä eläimillä, joilla ei vielä ollut leukoja. Kiduskaarten värekarvat ohjasivat vettä kaarien rakoihin, missä limakalvo keräsi vedestä ravinteita.


Kambrin lajit säilyivät pitkään

Haikouichthyksen löytöpaikan Chengjiangin fossiilit kerrostuivat suunnilleen 15 miljoonaa vuotta aikaisemmin kuin kuuluisa Burgess Shale Kanadassa. Jälkimmäinen sai mainetta muun muassa paleontologi Stephen Jay Gouldin suositun kirjan Ihmeellinen elämä (Art House 1991) ansiosta.

Aikaerosta huolimatta Chengjiangissa ja Burgess Shalessa on monia samoja niveljalkaisia ja nilviäisiä. Näyttää siltä, että monet kambrikauden lajit elivät pitkään. Ekosysteemit olivat vakaita, eivätkä lajit olleet kovin herkkiä kuolemaan sukupuuttoon.

Myös Burgess Shalesta on tunnistettu yksi selkäjänteinen: Pikaia, sekin sillifileen näköinen ja muutaman sentin mittainen uimari. Silläkin oli selkäydin ja selkäjänne sekä jaokkeinen lihaksisto.


Oudot selkärangattomat hallitsivat

Selkärankaisten yksitoikkoisen samankaltaiset prototyypit siis uiskentelivat kambrikauden vesissä samoihin aikoihin kun eriskummalliset selkärangattomat rehottivat suorastaan pöyristyttävän monimuotoisina.

Mikseivät selkärankaiset saaneet kummallisia ruumiinmuotoja ja uusia ekologisia rooleja? Ilmeisesti selkärangattomat vain olivat niin ylivoimaisia innovaattoreita. On hyvä muistaa, että vaikka selkärankaiset tuntuvat nykyisin "hallitsevan" suuren kokonsa ja aktiivisuutensa takia, selkärangattomat niveljalkaiset ovat yhä lajirikkain ryhmä. Selkärankaisia on kaikista eläinlajeista vain viisi prosenttia.

Kambrin alun meressä komeiltiin muodoilla muttei koolla. Sekä Burgess Shalen että Chengjiangin selkärangattomat olivat enimmäkseen pienikokoisia, muutaman senttimetrin mittaisia. Joitakin poikkeuksia sentään oli. Niveljalkaisiin kuulunut jättiläispeto Anomalocaris kasvoi jopa 60-senttiseksi.

Toisaalta suurimmalla osalla kambrikauden menestyjistä oli suojanaan kuori. Selkäjänteisillä oli alkeellinen sisäinen tukiranka, mutta ulkopuolelta ne olivat haavoittuvan pehmeitä. Uimareinakin ne olivat vielä kömpelöitä: siis helppoja saaliita. Vasta evien kovettumisen ja sivuevien kehittymisen myötä esimuodoistamme tuli ketteriä, kalamaisia polskijoita.


Massasukupuutto sekoitti pakan

Selkärankaiset alkoivat monimuotoistua vasta siluurikaudella kymmeniä miljoonia vuosia myöhemmin. Tilaa tuli, koska siluurikautta edeltänyt ordoviikkikausi päättyi maapallon toiseksi tuhoisampaan massasukupuuttoon, jossa satoja selkärangattomien heimoja kuoli kokonaan sukupuuttoon.

Kausien vaihteessa maapallon ilmasto muuttui lämpimämmäksi ja merissä tapahtui suuria muutoksia. Aiempien laajojen jäätiköiden sulaminen kohotti vedenpintaa. Syntyi paljon matalia laguuneja. Siluurikaudella meriin ilmestyivät myös ensimmäiset koralliriutat.

Sukupuuttojen ohella selkärankaisten tietä tasoitti se, että merenpinnan nousu ja koralliriutat loivat aivan uudenlaisia ympäristöjä. Lisäksi tietyt mutaatiot selkärankaisten perimässä mahdollistivat uudenlaisen kehityksen. Nykyeläinten geenivertailujen perusteella arvioidaan, että yksilönkehitykseen vaikuttava geeniperhe nimeltä Dlx kahdentui noihin aikoihin. Tämä monipuolisti hermostoa ja sai rustoisen tukirangan kehittymään luustoksi. Selkärankaisista tuli siluurikauden merien vikkeliä ja rotevia petoeläimiä.


Kalat saivat pedon leuat

Siluurikauden selkärankaisista teki varteenotettavia petoja myös se, että kaloille kehittyi tuolloin ensi kertaa puruleuat. Lisäksi kalat saivat jäykät sivuevät, joilla on hyvä ohjailla uintia.

Kalojen leuat kehittyivät suun lähellä olevasta kiduskaariparista, jota edempänä olleet kaaret hävisivät kokonaan. Leukojen taakse jääneiden viiden kiduskaaren tehtävät muuttuivat: niistä tuli pelkästään hengityselimiä.
Myöhempien, maalle siirtyvien selkärankaisten kiduskaarista kehittyi kurkun ja pään rakenteita.


Vanhoilla geeneillä uudenlaisia eläimiä

Selkärankaisten evoluutiossa muuntuivat siis hurjasti niin liikkumisvälineet, tukiranka kuin syömis- ja hengittämiselimetkin. Uusia rakenteita varten ei kuitenkaan välttämättä tarvittu uusia geenejä. Näin vihjaavat viimeaikaiset tutkimukset genomin muutosten vaikutuksesta ruumiinrakenteeseen.

Yksi esimerkki on Naturessa julkaistu tutkimus, jonka mukaan selkärankaisten kaikenlaisten evien kasvua ohjaavat aivan samat geenit, vaikka itse evät syntyisivät täysin eri soluryhmistä. Sama geeni vain käynnistyy eri kaloissa eri paikoissa. Esimerkiksi hain rintaeviä tuottavat geenit ohjaavat myös sen selkä- ja vatsaevien sekä nahkiaisen selkäevän kehitystä.

Parittomat selkä- ja vatsaevät ovat evoluution muinaisia keksintöjä, rintaevät tuoreempia. Ilmeisesti rintaevät saivat alkunsa, kun jo olemassa olevan eväkasvun geenit aktivoituivat uudessa paikassa. Näin evoluutio voi pikku säädöillä tuottaa nopeasti mutta vanhoin keinoin aivan uusiakin ruumiinrakenteita.


Suvi Viranta-Kovanen on paleontologi.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018