Näin on ainakin helppo kuvitella. Tuli mahdollistaa niin monta ruoan kypsennystapaa, että esivanhempamme tuskin tyytyivät tikunnokassa käristettyyn lihapalaan.

Gourmetravintolassa eteeni kannettiin nuotiotulen malliseksi muotoiltu upea jälkiruoka-annos, joka lasikuvun alla kylpi savussa. Nenään lehahti tuoksu jostakin hyvin kaukaa.

Savu lienee mausteista vanhin. Se syntyi ruokaan jo silloin, kun joku muinainen esi-isämme kypsensi ensimmäisen lihakimpaleensa nuotiossa.

Historioitsijat kiistelevät siitä, missä vaiheessa savustus muuttui säilömisestä maustamiseksi, mutta ainakin nykyään se on lähinnä maustamista. Liha, kala, juustot, hedelmät, vihannekset, tee, viski, olut, karamelli - savustettujen ruokien lista on loputon.

Vuosituhansien mittaan tuli ja savu ovat puhdistuneet. Muinainen tuli oli savuista tulta, jossa oli häkää, hiilidioksidia ja suuri määrä erilaisia savukaasuja. Nykytekniikalla loihdittu gourmetsavu taas on puhdasta savua, joka tuotetaan mahdollisimman alhaisessa lämpötilassa palavasta puusta.

Savussa nyt rikas bukee

Gourmetkokki minimoi palamisessa syntyvät haitalliset yhdisteet, erityisesti karsinogeenisiksi tiedetyt pah-yhdisteet eli polysykliset aromaattiset hiilivedyt, mutta tuottaa luomuksiinsa monipuolisen aromien kirjon. Se syntyy, kun puun aineosat, selluloosa, hemiselluloosa ja lignaani, alkavat hajota ja kaasuuntua kahdensadan asteen tietämillä.

Jos joku on maistavinaan savustetussa ruoassa makeutta, karamellia ja toffeeta, hän on aivan oikeassa. Selluloosa on glukoosisokereista muodostunut ketju. Kun selluloosan pitkät molekyylit alkavat pilkkoutua, vapautuu ensin sokereita, jotka edelleen sopivassa lämpötilassa karamelloituvat.

Savussa voi tuntua hedelmäisyyttä ja vaniljaa. Nämä tuoksut syntyvät erityisesti lignaanin hajotessa. Se nimittäin on vanilliinihapon polymeeri. Savussa aistii myös kirpeyttä, ja joskus savu voi olla hyvinkin hapanta. Tämä johtuu puusta höyrystyvistä pienimolekyylisistä hapoista, kuten muurahais- ja etikkahaposta.

Selluloosan, hemiselluloosan ja lignaanin osuudet vaihtelevat eri puulajeissa. Myös aineosien koostumuksessa voi olla eroja. Siksi jokaisen puulajin savulla on oma arominsa.

Kokkaus teki ihmisen

Useimmat tutkijat ajoittavat tulen ja keittotaidon keksimisen 250 000-500 000 vuoden taakse. Heidän mielestään se, että ihminen alkoi syödä kypsennettyä lihaa, on ollut tärkein niistä askelista, jotka erottivat ihmisen kehityspolun muista kädellisistä.

Harwardin yliopiston biologisen antropologian professori Richard Wrangham pistää paremmaksi. Viime kesänä ilmestyneessä kirjassaan Catching fire - How cooking made us human hän esittelee niin sanotun kokkaushypoteesin, jonka mukaan ruoan kypsentäminen tulella oli vieläkin olennaisempaa ihmisen kehityksessä kuin lihansyönti. Wranghamin mukaan juuri se erotti meidät eläimistä jo 1,5 miljoonaa vuotta sitten.

Kun ruoka kypsennettiin, sen pureksimiseen meni vähemmän aikaa, sen sulavuus parani ja ravintoaineet tulivat elimistössä tehokkaammin hyödynnetyiksi. Hampaatkin kestivät paremmin.

Se Homo erectus -heimo, joka keksi kypsentää ruokansa tulella, sai merkittävän kilpailuedun verrattuna niihin, jotka jäytivät ruoan raakana: energiatalous ja sitä myötä hengissä säilyminen ja lisääntymiskyky paranivat kertaheitolla. Sitä paitsi kypsentäminen teki ruoasta hyvää.

Kasveistakin tuli syötäviä

Todennäköisesti paistettu tai paahdettu liha oli ensimmäinen kypsennetty ateria, mutta tulen avulla monet kasvitkin saatiin syömäkelpoisiksi. Kypsennys parantaa kasvien sulavuutta ja voi poistaa niistä haitallisia, jopa myrkyllisiä yhdisteitä.

Keittotaito kehittyi vuosituhansien mittaan sitä mukaa kuin välineistö parani ja keittiö sai seinät tulen ympärille. Nykyään osaamme tulen ja muutaman kekseliään keittiövälineen avulla paistaa, grillata, keittää, hauduttaa, loimuttaa, savustaa, uppopaistaa, hiillostaa ja höyryttää ruokaamme ja luoda siihen monipuolisen kirjon erilaisia rakenteita, makuja ja tuoksuja.

Tulen käyttöönotto mahdollisti periaatteessa lähes kaikki meidän käyttämämme kypsennystekniikat - luolaihmisten ei missään nimessä tarvinnut rajoittua pelkästään käristämään lihapalaa tikunnokassa.

Pata hautui muhevaksi

Kypsennysmenetelmien ajoittaminen on paljolti arvailua, mutta jos esi-isillämme oli yhtään gastronomista kunnianhimoa - tai edes jonkinmoista halua tuottaa ruokaansa erilaisia makuja - nuotiolla sai syntymään sekä hellävaraisesti, etäällä liekeistä loimutettuja herkkuja että keskellä hiillosta, tuhannen asteen kuumuudessa hiillostettuja makupaloja. Grillin ja parilan edeltäjinä saattoivat toimia esimerkiksi tulisijan kuumat kivet.

 Aluksi ruokaa ilmeisesti haudutettiin savella tilkityssä maakuopassa tai eläinkulhoissa, kuten suuren kilpikonnan kuoressa tai eläimen mahalaukusta valmistetussa pussissa. Haudutusliemi pysyi kuumana paitsi tulen loimussa myös kuumennettujen kivenmurikoiden avulla; pudottamalla kiviä kuoppaan, kulhoon tai pussiin  saattoi esimerkiksi mehukkaan muhennoksen tai lihapadan hauduttaa jossakin 70-90 asteessa.

Kokkaus monipuolistui, kun keittoastiat keksittiin ja kun ne kehittyivät savikipoista pronssi-, rauta- ja  teräskattiloiksi - ja lopulta muovisiksi mikrokulhoiksi.

Vanha vietti elää

Tuli ei savun lisäksi anna ruoalle makua, mutta sen kuumuus saa aikaan lukuisia erilaisia reaktioita, joista tulee ruokaan makuja ja aromeja.

Esimerkiksi sokereiden karamelloitumisreaktioissa ja proteiinien, sokereiden ja rasvojen maillardreaktioissa syntyy tuhansien aromiyhdisteiden kirjo, jota ilman ruokavaliomme olisi valju. Mitä olisi maailma ilman grillipihviä, paahtoleipää, bolognesekastiketta, ranskanperunoita, suklaata, toffeeta, kahvia, olutta?

Mikroaaltouuneinemme ja induktioliesinemme meidän ei tarvitsisi enää lainkaan värkätä tulitikkujen ja kaasun, hiilen tai halkojen kanssa - ruoka kypsyy ravitsevaksi paljon helpommin ja lisäksi turvallisesti. Voisimme jo luopua tulesta ja savusta. Voisimme, mutta emme luovu.

Savusta on tullut salonkikelpoinen. Toisaalta jokin kumma vietti saa ainakin lihansyöjän vuosi vuoden perään vaeltamaan metsiin ja tuntureille, virittämään alkukantaisen nuotion, etsimään luonnosta oksan ja kärsivällisesti paistamaan sen nokassa makkaran, joka kärvähtää aina hiukan liian mustaksi. Riittiä muunnelmineen on  toistettu jo puolitoista miljoonaa vuotta. 

Mikä tekee savusaunasta erityisen?

Savusaunassa savu kiertää aina saunatilan kautta, kun taas modernissa puulämmitteisessä saunassa piippu johtaa sen suoraan ulos.

Menetys on suuri, sillä juuri savun tuoksu hivelee aisteja ja tekee saunomisesta pelkän peseytymisen sijasta puhdasta kulttuuria.

- Savusauna liittää meidät tuhansien vuosien kulttuuriperintöön ja juuriimme. Se on musta "kohtu", joka suo niin ruumiin kuin mielenkin rentoutuksen, rauhan ja uudestisyntymisen. Löylyn luonnissa - eli löylyveden hitaassa kaatamisessa yhteen paikkaan kerrallaan - tapahtuu maailman luominen, kiteyttää kansainvälisen savusaunaklubin puheenjohtaja Pentti Tuohimaa.
Kirsi Heikkinen

Julkaistu Tiede -lehdessä 1/2010

Pentti Tuohimaa Savusaunaseurasta puhuu Tekniikan päivillä aiheesta Savusaunan suunnittelu ja rakentaminen. Perjantaina 15.1. klo 10.30.

Anu Hopia on Turun yliopiston elintarvikekehityksen professori ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018