Mikä sopii vammaisille, helpottaa myös muiden ihmisten elämää.

Teksti: Kalevi Rantanen

Mikä sopii vammaisille, helpottaa myös muiden ihmisten elämää.

Julkaistu Tiede -lehdessä 9/2010Aluksi kuntosali näyttää tavalliselta. Vain hiljaisuus yllättää. Punttien kolinaa ei kuulu, koska puntteja ei ole. Laitteet toimivat paineilmalla.Sitten paljastuu tärkein ero. Joku lopettaa treenaamisen ja lähtee kotiin pyörätuolilla. Tässä salissa se sujuu helposti.Kun futurologit etsivät niin sanottuja heikkoja signaaleja, kehityksen huomaamattomia ennusmerkkejä, listoista puuttuu yleensä kuntosalitekniikka. Sen sivuuttaminen tulevaisuuden tutkimuksessa on virhe. Jos tulee esteetön kuntosali, tulee myös esteetön maailma.

Kuntosali, joka ei syrjiYksi tulevaisuuden sanansaattajista on kokkolalainen Oy Hur Ab, joka kehittää ja myy kuntosalitekniikkaa. – Esteettömyyden huippua edustaa Easy Access -sarja, joka täyttää maailman tiukimman standardin eli brittiläisen IFIn vaatimukset, kertoo tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Ville Hietala. Easy Access tarkoittaa helppoa pääsyä. IFI eli Inclusive Fitness Initiative, vapaasti käännettynä ”jokaiselle mahdollisuus kuntoiluun”, on Britannian vammaisurheilujärjestön esteettömyysohjelma.Hur on edelläkävijä laitteissa, joita voi käyttää sekä pyörätuolikuntoilija että kuka tahansa, terveydentilasta riippumatta. Niin sanottu luonnollinen voimansiirto, joka kuuluu yrityksen erikoisosaamiseen, tekee laitteesta tarkan ja käyttäjäystävällisen. Vastus on aina oikea eli seuraa lihaksen voimantuottokäyrää. Kehittyneimmissä maissa suhtaudutaan yhä kielteisemmin kaikkeen syrjintään. Kuntosalia ei saa eristää portaiden taakse, ja muutenkin kaikkien on päästävä kuntoilemaan.– Toimitimme äsken Easy Access -laitteet suurelle kanadalaiselle yliopistolle, Hietala mainitsee esimerkkinä.Suomessa uutta tekniikkaa käyttää esimerkiksi turkulainen kuntoutus- ja hyvinvointikeskus Variaatio. Siellä toimiva fysioterapeutti Hanna Ahlqvist kuvailee lisää esteettömyyden etuja.Laitteissa on itsenäisesti säädettävä vipuvarsi jokaiselle raajalle ja liikerajoittimet. – Esimerkiksi toispuolihalvauksesta kuntoutuva voi harjoittaa jokaista raajaa yksilöllisesti, Alhqvist selittää. – Liikerajoitin taas estää kipua aiheuttavat, liian pitkälle menevät liikkeet.Kuntosali, joka sopii pyörätuolin käyttäjälle, sopii muillekin. – Meillä käy jonkin verran lähellä asuvia sekä myös asiakkaita lähialueen yrityksistä, Ahlqvist kertoo. – Myös he ovat antaneet myönteistä palautetta.

Alas apinasuunnitteluMonessa paikassa esteettömyys on uutta, mutta ajatus on jo vanha. Yhdysvaltalainen arkkitehti, suunnittelija ja opettaja Ron L. Mace (1941–1998), jonka polio pakotti pyörätuoliin, kehitti viime vuosisadalla Universal Design -ajattelua jonka ydin on tuoda tekniikka kaikkien ulottuville. Kehitys kulkee hitaasti ja osin pakottamalla. – Esteetön suunnittelu on edistynyt Suomessa lähinnä lainsäädännön myötä, kertoo esteettömyysinsinööri Ari Kurppa Invalidiliitosta. – Vähitellen esteettömyyttä on alettu pitää ihmisoikeutena lainsäädännössä ja kansainvälisissä sopimuksissa.Kurppa kertoo, että vanha ajattelutapa nousee välillä esiin, etenkin taloudellisten taantumien aikana. Ruvetaan valittamaan kustannuksista, vaikka esteettömyys helpottaa kaikkien elämää. Koko elinkaarta ei vain aina ajatella.– Ihmiset havahtuvat miettimään esteettömyyttä tavallisesti silloin, kun omat vanhemmat ikääntyvät. Ehkä biologinen menneisyys vaikuttaa yhä. Tarkkailemalla asuntoja, autoja ja muuta tekniikkaa on helppo vakuuttua, että ihminen on kehittynyt apinasta. Liikkuminen portaissa, vääntäytyminen autoon tai pääsy vessaan vaatii usein simpanssin notkeutta. Perinteiset punttisalit näyttävät lähinnä gorillojen leikkikehiltä.

Alapesu automaattiseksiVähitellen apinatyylistä on pakko luopua, jos ei muun niin inhimillisen mukavuudenhalun takia. Kuntosalin voi jättää väliinkin, mutta esimerkiksi vessassa on pakko käydä.Vessan, joka nyt tehdään vammaisille, haluavat huomenna muutkin. Nykytekniikalla kyetään valmistamaan huone, jossa hyllyt ja suihkut laskeutuvat ja nousevat ja hanat toimivat automaattisesti. Automaattinen suihku huolehtii alapesusta.Kaikkien ihmisten vaatimustaso kasvaa. Vessassakin halutaan viihtyä, ja automaattista alapesua vaativat tulevaisuudessa kaikki.

Tiet ja tietoverkot kaikilleEsteettömyys kysyy hienostunutta tekniikkaa. Toiselta puolen tekniikan kehitystasoa voi mitata esteettömyydellä.Sähköautot ja hybridit tuovat muun hyvän mukana esteettömyyttä. Tulee törmäyksenestoa, automaattista pysäköintiä ja muita parannuksia, jotka avaavat uusille ryhmille pääsyn moottoriliikenteeseen.Sama pätee tietoliikenteeseen. Kuurot pääsivät hyödyntämään puhelinta, kun kännykkään tuli tekstiviesti.Televisio-ohjelman teksti auttaa kuulovammaisia ja monia muitakin. Suomessa kotimaisten ohjelmien tekstitys on vasta tulossa. Muualla on jo kiinnostavia kokemuksia. Tukilinja-lehden mukaan Hollannissa havaittiin, että tekstityspalvelun käyttäjistä vain joka kuudes on kuulovammainen.

Tietotekniikkakin esteettömäksi!– Pyörätuolin käyttäjille internet on antanut uusia mahdollisuuksia, sanoo Ari Kurppa.Hän muistuttaa, että esteettömyyttä tarvitaan työpaikoillakin. Vammainen on myös työntekijä, ei vain kuluttaja. Tietotekniikan ansiosta hän voi esimerkiksi hoitaa osan tehtävistään etätyönä, jollei työpaikan esteitä heti saada poistetuksi.Tietotekniikka tuo myös ongelmia silloin, kun käyttäjien erilaisuus unohdetaan suunnittelussa. Käyttöliittymien visuaalistuminen on vaikeuttanut näkövammaisten elämää. Tilanne on taas parantunut esimerkiksi uusien ruudunlukuohjelmien ansiosta. Tietoverkon saavutettavuus tulee yhä tärkeämmäksi. – Virastot ovat yhä enemmän netissä, Kurppa muistuttaa. Asioiden hoito vanhaan tapaan vaikeutuu. Puhelimessa voi joutua jonottamaan tuntikausia. Silloin on tärkeää, että kaikki pystyvät käyttämään verkkopalvelua vaivattomasti.

Lisätietoa: www.esteeton.fi

Palstan pitäjä Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Esteettömyys

Ympäristön ja tekniikan sopivuus kaikenlaisille käyttäjille: hyväkuntoisten ja teräväaististen lisäksi esimerkiksi vammaisille ja vanhuksille.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5250
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Lucid unet näen ehkä vähän samantyyppisenä kuin hypnoosin, niiden avulla voinee käsitellä asioita jotka eivät tule suoraan tietoisuuteen ja vaikuttaa siihen miten tietyt piirteet itsessään kokee. Mulla ne kuulu tiettyyn elämänvaiheeseen, olisinko ollut joku 25vuotias tjsp. Painajaisia oli, aika rajujakin jotka toistui samanlaisena lukuisia kertoja, pomppasin unissani sängyssä istumaan ja huusin ja uni vaan jatku ja jatku, näin päällekkäin unta ja todellisuutta. Kesti pitkään ennenkö uni lakkasi...
Lue kommentti