Mikä sopii vammaisille, helpottaa myös muiden ihmisten elämää.

Teksti: Kalevi Rantanen

Mikä sopii vammaisille, helpottaa myös muiden ihmisten elämää.

Julkaistu Tiede -lehdessä 9/2010Aluksi kuntosali näyttää tavalliselta. Vain hiljaisuus yllättää. Punttien kolinaa ei kuulu, koska puntteja ei ole. Laitteet toimivat paineilmalla.Sitten paljastuu tärkein ero. Joku lopettaa treenaamisen ja lähtee kotiin pyörätuolilla. Tässä salissa se sujuu helposti.Kun futurologit etsivät niin sanottuja heikkoja signaaleja, kehityksen huomaamattomia ennusmerkkejä, listoista puuttuu yleensä kuntosalitekniikka. Sen sivuuttaminen tulevaisuuden tutkimuksessa on virhe. Jos tulee esteetön kuntosali, tulee myös esteetön maailma.

Kuntosali, joka ei syrjiYksi tulevaisuuden sanansaattajista on kokkolalainen Oy Hur Ab, joka kehittää ja myy kuntosalitekniikkaa. – Esteettömyyden huippua edustaa Easy Access -sarja, joka täyttää maailman tiukimman standardin eli brittiläisen IFIn vaatimukset, kertoo tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Ville Hietala. Easy Access tarkoittaa helppoa pääsyä. IFI eli Inclusive Fitness Initiative, vapaasti käännettynä ”jokaiselle mahdollisuus kuntoiluun”, on Britannian vammaisurheilujärjestön esteettömyysohjelma.Hur on edelläkävijä laitteissa, joita voi käyttää sekä pyörätuolikuntoilija että kuka tahansa, terveydentilasta riippumatta. Niin sanottu luonnollinen voimansiirto, joka kuuluu yrityksen erikoisosaamiseen, tekee laitteesta tarkan ja käyttäjäystävällisen. Vastus on aina oikea eli seuraa lihaksen voimantuottokäyrää. Kehittyneimmissä maissa suhtaudutaan yhä kielteisemmin kaikkeen syrjintään. Kuntosalia ei saa eristää portaiden taakse, ja muutenkin kaikkien on päästävä kuntoilemaan.– Toimitimme äsken Easy Access -laitteet suurelle kanadalaiselle yliopistolle, Hietala mainitsee esimerkkinä.Suomessa uutta tekniikkaa käyttää esimerkiksi turkulainen kuntoutus- ja hyvinvointikeskus Variaatio. Siellä toimiva fysioterapeutti Hanna Ahlqvist kuvailee lisää esteettömyyden etuja.Laitteissa on itsenäisesti säädettävä vipuvarsi jokaiselle raajalle ja liikerajoittimet. – Esimerkiksi toispuolihalvauksesta kuntoutuva voi harjoittaa jokaista raajaa yksilöllisesti, Alhqvist selittää. – Liikerajoitin taas estää kipua aiheuttavat, liian pitkälle menevät liikkeet.Kuntosali, joka sopii pyörätuolin käyttäjälle, sopii muillekin. – Meillä käy jonkin verran lähellä asuvia sekä myös asiakkaita lähialueen yrityksistä, Ahlqvist kertoo. – Myös he ovat antaneet myönteistä palautetta.

Alas apinasuunnitteluMonessa paikassa esteettömyys on uutta, mutta ajatus on jo vanha. Yhdysvaltalainen arkkitehti, suunnittelija ja opettaja Ron L. Mace (1941–1998), jonka polio pakotti pyörätuoliin, kehitti viime vuosisadalla Universal Design -ajattelua jonka ydin on tuoda tekniikka kaikkien ulottuville. Kehitys kulkee hitaasti ja osin pakottamalla. – Esteetön suunnittelu on edistynyt Suomessa lähinnä lainsäädännön myötä, kertoo esteettömyysinsinööri Ari Kurppa Invalidiliitosta. – Vähitellen esteettömyyttä on alettu pitää ihmisoikeutena lainsäädännössä ja kansainvälisissä sopimuksissa.Kurppa kertoo, että vanha ajattelutapa nousee välillä esiin, etenkin taloudellisten taantumien aikana. Ruvetaan valittamaan kustannuksista, vaikka esteettömyys helpottaa kaikkien elämää. Koko elinkaarta ei vain aina ajatella.– Ihmiset havahtuvat miettimään esteettömyyttä tavallisesti silloin, kun omat vanhemmat ikääntyvät. Ehkä biologinen menneisyys vaikuttaa yhä. Tarkkailemalla asuntoja, autoja ja muuta tekniikkaa on helppo vakuuttua, että ihminen on kehittynyt apinasta. Liikkuminen portaissa, vääntäytyminen autoon tai pääsy vessaan vaatii usein simpanssin notkeutta. Perinteiset punttisalit näyttävät lähinnä gorillojen leikkikehiltä.

Alapesu automaattiseksiVähitellen apinatyylistä on pakko luopua, jos ei muun niin inhimillisen mukavuudenhalun takia. Kuntosalin voi jättää väliinkin, mutta esimerkiksi vessassa on pakko käydä.Vessan, joka nyt tehdään vammaisille, haluavat huomenna muutkin. Nykytekniikalla kyetään valmistamaan huone, jossa hyllyt ja suihkut laskeutuvat ja nousevat ja hanat toimivat automaattisesti. Automaattinen suihku huolehtii alapesusta.Kaikkien ihmisten vaatimustaso kasvaa. Vessassakin halutaan viihtyä, ja automaattista alapesua vaativat tulevaisuudessa kaikki.

Tiet ja tietoverkot kaikilleEsteettömyys kysyy hienostunutta tekniikkaa. Toiselta puolen tekniikan kehitystasoa voi mitata esteettömyydellä.Sähköautot ja hybridit tuovat muun hyvän mukana esteettömyyttä. Tulee törmäyksenestoa, automaattista pysäköintiä ja muita parannuksia, jotka avaavat uusille ryhmille pääsyn moottoriliikenteeseen.Sama pätee tietoliikenteeseen. Kuurot pääsivät hyödyntämään puhelinta, kun kännykkään tuli tekstiviesti.Televisio-ohjelman teksti auttaa kuulovammaisia ja monia muitakin. Suomessa kotimaisten ohjelmien tekstitys on vasta tulossa. Muualla on jo kiinnostavia kokemuksia. Tukilinja-lehden mukaan Hollannissa havaittiin, että tekstityspalvelun käyttäjistä vain joka kuudes on kuulovammainen.

Tietotekniikkakin esteettömäksi!– Pyörätuolin käyttäjille internet on antanut uusia mahdollisuuksia, sanoo Ari Kurppa.Hän muistuttaa, että esteettömyyttä tarvitaan työpaikoillakin. Vammainen on myös työntekijä, ei vain kuluttaja. Tietotekniikan ansiosta hän voi esimerkiksi hoitaa osan tehtävistään etätyönä, jollei työpaikan esteitä heti saada poistetuksi.Tietotekniikka tuo myös ongelmia silloin, kun käyttäjien erilaisuus unohdetaan suunnittelussa. Käyttöliittymien visuaalistuminen on vaikeuttanut näkövammaisten elämää. Tilanne on taas parantunut esimerkiksi uusien ruudunlukuohjelmien ansiosta. Tietoverkon saavutettavuus tulee yhä tärkeämmäksi. – Virastot ovat yhä enemmän netissä, Kurppa muistuttaa. Asioiden hoito vanhaan tapaan vaikeutuu. Puhelimessa voi joutua jonottamaan tuntikausia. Silloin on tärkeää, että kaikki pystyvät käyttämään verkkopalvelua vaivattomasti.

Lisätietoa: www.esteeton.fi

Palstan pitäjä Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Esteettömyys

Ympäristön ja tekniikan sopivuus kaikenlaisille käyttäjille: hyväkuntoisten ja teräväaististen lisäksi esimerkiksi vammaisille ja vanhuksille.

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.