Mikä sopii vammaisille, helpottaa myös muiden ihmisten elämää.

Teksti: Kalevi Rantanen

Mikä sopii vammaisille, helpottaa myös muiden ihmisten elämää.

Julkaistu Tiede -lehdessä 9/2010Aluksi kuntosali näyttää tavalliselta. Vain hiljaisuus yllättää. Punttien kolinaa ei kuulu, koska puntteja ei ole. Laitteet toimivat paineilmalla.Sitten paljastuu tärkein ero. Joku lopettaa treenaamisen ja lähtee kotiin pyörätuolilla. Tässä salissa se sujuu helposti.Kun futurologit etsivät niin sanottuja heikkoja signaaleja, kehityksen huomaamattomia ennusmerkkejä, listoista puuttuu yleensä kuntosalitekniikka. Sen sivuuttaminen tulevaisuuden tutkimuksessa on virhe. Jos tulee esteetön kuntosali, tulee myös esteetön maailma.

Kuntosali, joka ei syrjiYksi tulevaisuuden sanansaattajista on kokkolalainen Oy Hur Ab, joka kehittää ja myy kuntosalitekniikkaa. – Esteettömyyden huippua edustaa Easy Access -sarja, joka täyttää maailman tiukimman standardin eli brittiläisen IFIn vaatimukset, kertoo tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Ville Hietala. Easy Access tarkoittaa helppoa pääsyä. IFI eli Inclusive Fitness Initiative, vapaasti käännettynä ”jokaiselle mahdollisuus kuntoiluun”, on Britannian vammaisurheilujärjestön esteettömyysohjelma.Hur on edelläkävijä laitteissa, joita voi käyttää sekä pyörätuolikuntoilija että kuka tahansa, terveydentilasta riippumatta. Niin sanottu luonnollinen voimansiirto, joka kuuluu yrityksen erikoisosaamiseen, tekee laitteesta tarkan ja käyttäjäystävällisen. Vastus on aina oikea eli seuraa lihaksen voimantuottokäyrää. Kehittyneimmissä maissa suhtaudutaan yhä kielteisemmin kaikkeen syrjintään. Kuntosalia ei saa eristää portaiden taakse, ja muutenkin kaikkien on päästävä kuntoilemaan.– Toimitimme äsken Easy Access -laitteet suurelle kanadalaiselle yliopistolle, Hietala mainitsee esimerkkinä.Suomessa uutta tekniikkaa käyttää esimerkiksi turkulainen kuntoutus- ja hyvinvointikeskus Variaatio. Siellä toimiva fysioterapeutti Hanna Ahlqvist kuvailee lisää esteettömyyden etuja.Laitteissa on itsenäisesti säädettävä vipuvarsi jokaiselle raajalle ja liikerajoittimet. – Esimerkiksi toispuolihalvauksesta kuntoutuva voi harjoittaa jokaista raajaa yksilöllisesti, Alhqvist selittää. – Liikerajoitin taas estää kipua aiheuttavat, liian pitkälle menevät liikkeet.Kuntosali, joka sopii pyörätuolin käyttäjälle, sopii muillekin. – Meillä käy jonkin verran lähellä asuvia sekä myös asiakkaita lähialueen yrityksistä, Ahlqvist kertoo. – Myös he ovat antaneet myönteistä palautetta.

Alas apinasuunnitteluMonessa paikassa esteettömyys on uutta, mutta ajatus on jo vanha. Yhdysvaltalainen arkkitehti, suunnittelija ja opettaja Ron L. Mace (1941–1998), jonka polio pakotti pyörätuoliin, kehitti viime vuosisadalla Universal Design -ajattelua jonka ydin on tuoda tekniikka kaikkien ulottuville. Kehitys kulkee hitaasti ja osin pakottamalla. – Esteetön suunnittelu on edistynyt Suomessa lähinnä lainsäädännön myötä, kertoo esteettömyysinsinööri Ari Kurppa Invalidiliitosta. – Vähitellen esteettömyyttä on alettu pitää ihmisoikeutena lainsäädännössä ja kansainvälisissä sopimuksissa.Kurppa kertoo, että vanha ajattelutapa nousee välillä esiin, etenkin taloudellisten taantumien aikana. Ruvetaan valittamaan kustannuksista, vaikka esteettömyys helpottaa kaikkien elämää. Koko elinkaarta ei vain aina ajatella.– Ihmiset havahtuvat miettimään esteettömyyttä tavallisesti silloin, kun omat vanhemmat ikääntyvät. Ehkä biologinen menneisyys vaikuttaa yhä. Tarkkailemalla asuntoja, autoja ja muuta tekniikkaa on helppo vakuuttua, että ihminen on kehittynyt apinasta. Liikkuminen portaissa, vääntäytyminen autoon tai pääsy vessaan vaatii usein simpanssin notkeutta. Perinteiset punttisalit näyttävät lähinnä gorillojen leikkikehiltä.

Alapesu automaattiseksiVähitellen apinatyylistä on pakko luopua, jos ei muun niin inhimillisen mukavuudenhalun takia. Kuntosalin voi jättää väliinkin, mutta esimerkiksi vessassa on pakko käydä.Vessan, joka nyt tehdään vammaisille, haluavat huomenna muutkin. Nykytekniikalla kyetään valmistamaan huone, jossa hyllyt ja suihkut laskeutuvat ja nousevat ja hanat toimivat automaattisesti. Automaattinen suihku huolehtii alapesusta.Kaikkien ihmisten vaatimustaso kasvaa. Vessassakin halutaan viihtyä, ja automaattista alapesua vaativat tulevaisuudessa kaikki.

Tiet ja tietoverkot kaikilleEsteettömyys kysyy hienostunutta tekniikkaa. Toiselta puolen tekniikan kehitystasoa voi mitata esteettömyydellä.Sähköautot ja hybridit tuovat muun hyvän mukana esteettömyyttä. Tulee törmäyksenestoa, automaattista pysäköintiä ja muita parannuksia, jotka avaavat uusille ryhmille pääsyn moottoriliikenteeseen.Sama pätee tietoliikenteeseen. Kuurot pääsivät hyödyntämään puhelinta, kun kännykkään tuli tekstiviesti.Televisio-ohjelman teksti auttaa kuulovammaisia ja monia muitakin. Suomessa kotimaisten ohjelmien tekstitys on vasta tulossa. Muualla on jo kiinnostavia kokemuksia. Tukilinja-lehden mukaan Hollannissa havaittiin, että tekstityspalvelun käyttäjistä vain joka kuudes on kuulovammainen.

Tietotekniikkakin esteettömäksi!– Pyörätuolin käyttäjille internet on antanut uusia mahdollisuuksia, sanoo Ari Kurppa.Hän muistuttaa, että esteettömyyttä tarvitaan työpaikoillakin. Vammainen on myös työntekijä, ei vain kuluttaja. Tietotekniikan ansiosta hän voi esimerkiksi hoitaa osan tehtävistään etätyönä, jollei työpaikan esteitä heti saada poistetuksi.Tietotekniikka tuo myös ongelmia silloin, kun käyttäjien erilaisuus unohdetaan suunnittelussa. Käyttöliittymien visuaalistuminen on vaikeuttanut näkövammaisten elämää. Tilanne on taas parantunut esimerkiksi uusien ruudunlukuohjelmien ansiosta. Tietoverkon saavutettavuus tulee yhä tärkeämmäksi. – Virastot ovat yhä enemmän netissä, Kurppa muistuttaa. Asioiden hoito vanhaan tapaan vaikeutuu. Puhelimessa voi joutua jonottamaan tuntikausia. Silloin on tärkeää, että kaikki pystyvät käyttämään verkkopalvelua vaivattomasti.

Lisätietoa: www.esteeton.fi

Palstan pitäjä Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Esteettömyys

Ympäristön ja tekniikan sopivuus kaikenlaisille käyttäjille: hyväkuntoisten ja teräväaististen lisäksi esimerkiksi vammaisille ja vanhuksille.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.