Tietoverkot eivät pysäytä muuttoa maalta kaupunkiin. Työ ei nimittäin siirry toimistosta vain kotiin vaan joka paikkaan.

Juuri nyt -sarja



Tietoverkot eivät pysäytä muuttoa maalta kaupunkiin. Työ ei nimittäin siirry toimistosta vain kotiin vaan joka paikkaan.


Aurinko porottaa rantakahvilaan, mutta aurinkovarjon alla miniläppäriä näkee lukea. Nettitunnukset sain kahvin mukana, taskussa on känny.

Merinäköala inspiroi enemmän kuin bensa-asema työhuoneen ikkunasta, ja vältän kuuden kilometrin työmatkan. Jutun tekemiseen en tarvitse kuin laajakaistan ja puhelimen. Miksi suurin osa toimistotyöstä tehdään kuitenkin yhä toimistossa?


Hypekäyrää ylös, alas - ja ylös

Tietoyhteiskunnasta alettiin puhua 1980-luvulla. Yksi sen lupauksista oli, ettei maaseutu tyhjenisi, kun työtä voi tehdä paikasta riippumatta.

Kun internet sitten 1990-luvulla tuli, maaltapako kiihtyi. Luova luokka ei halunnutkaan asua punaisessa tuvassa perunamaan vieressä, vaikka sieltä pääsisikin verkkoon.

Mutta voi olla niinkin, että etätyö kävi turhan korkealla niin sanotulla hypekäyrällä. Moniin teknologioihin liittyy ensin aivan yliviritettyjä odotuksia, joita media lietsoo.

Kun odotukset eivät heti toteudu, kärsimätön media unohtaa innovaation ja alkaa hypettää jotain muuta. Tekniikka kuitenkin vähitellen saa jalansijaa ja alkaa levitä.

Esimerkiksi toimittajan työtä on pystynyt kunnolla tekemään etänä vasta parin vuoden ajan. Sähköpostit ja kännykät kulkivat toki jo 1990-luvullakin, jos piti vaikka lähettää juttu ulkomailta kotitoimitukseen.


Mutta vasta viime vuosina myös työpaikan tietojärjestelmiin on päässyt helposti mistä tahansa. Ja vielä vähän aikaa sitten etätöihin olisi pitänyt ottaa mukaan pino tiedelehtiä. Nyt kaikkien tärkeiden tiedelehtien arkistoja voi selata online.

Tietoyhteiskuntaa tutkimut Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkimusprofessori Seppo Sirkemaa on samaa mieltä.

- Aikoinaan, kun etätyötä alettiin hypettää, teknologia perustui lähinnä modeemeihin, eikä kiinteähintaisia laajakaistaliittymiä, saatikka mokkulatyyppisiä liikkuvia laajakaistaisia ja kiinteähintaisia nettiliityntöjä, ollut olemassakaan.

Muutama vuosi sitten Sirkemaa ja professori Reima Suomi tekivät tutkimusta langattomasta laajakaistasta matkailijoiden käytössä. Kohteena oli kotimaisia hotelliketjuja, lentoyhtiöitä ja laivaoperaattoreita.

Siihen aikaan oli tarjolla vain melko kalliita Sonera HomeRun -ratkaisuja. Nettiyhteyden tarjoamista itse, ainakaan ilmaiseksi, ei nähty kilpailutekijänä.
- Nykyään esimerkiksi monessa hotelliketjussa on ilmainen wlan tarjolla, Sirkemaa muistuttaa.


Ei maalle vaan tien päälle

Etätyö on yleistynyt ja tulee yleistymään. Se vain ei ole toteutunut siinä muodossa kuin joskus ajateltiin. Se ei mullistanut aluerakennetta eikä tyhjentänyt toimistotaloja.

- Utopioiden sijaan etätyö tukee muuta työssäkäyntiä: ollaan joustavammin töissä muutamana päivänä viikossa, ja voidaan työskennellä tehokkaasti myös vaikka hotelleissa ja ajoneuvoissa, Sirkemaa kertoo.

Etätyön piti utopioissa vähentää liikkumisen tarvetta ja liikenteen ympäristöhaittoja. Ja parhaimmillaan työntekijä voi tietysti viivyttää aamulla lähtöä töihin, kunnes aamuruuhka on ohi, ja joinakin päivinä olla lähtemättä töihin ollenkaan.

Mutta yhtä lailla mökille tai asiakastapaamiseen tulee ehkä lähdettyä useammin, kun töitä voi tehdä liikkeelläkin.
Työn suhteen on Sirkemaan mukaan käymässä samalla tavalla kuin opetuksessa. Verkko-opetus lähinnä tukee perinteistä ihmisten tapaamiseen perustuvaa kanssakäymistä.

- Oikeastaan molemmat tukevat toisiaan; verkon ja tekniikan hyödyntäminen edellyttää yhteyden toisessa päässä olevan ihmisen tuntemista, hänen ajattelutapansa ja työrytmiinsä sopeutumista.


Helpompaa tuttujen kesken

Kuulostaa tutulta. Yksi nettiuutisryhmämme jäsenistä työskentelee kotonaan Kemissä. Hän on kuitenkin toimitukselle tuttu, eikä välimatka aiheuta ongelmia, kun asetelmaan on tottunut.

Moni väittää, että etätyö sopii yksinäisiin työvaiheisiin mutta vuorovaikutus ja ryhmätyö edellyttäisivät kohtaamista kasvokkain. Omat kokemukset viittaisivat siihen, että tämä on puolitotuus.

Tiimityö onnistuu loistavasti myös verkon yli, mutta parhaiten sellaisten ihmisten kesken, jotka ovat tutustuneet toisiinsa myös reaa¬limaailmassa.


Nuoret ovat taas edellä

Sirkemaa oli elokuussa järjestämässä Poriin kansainvälistä konferenssia, johon osallistui etätyön tutkimuksen huippuja. Mitkä ovat trendejä tutkimusmaailmassa?

- Sosiaalinen media moninaisine sovelluksineen ja työntekoalustat. Puhutaan myös työstä, jota tehdään ennen ja jälkeen "normaalien" työpäivien. Tätä ainakin itse teen varsin paljon aamuisin ja iltaisin.

Sirkemaa ei usko mihinkään "tappajasovellukseen", joka mullistaisi etätyön.
- Välillä vouhotetaan Facebookista, Twitterista ja niin edelleen. Eri sovelluksista pitää kuitenkin löytää niiden hyödyllisimmät piirteet.

Asennetasolla nuoriso on vanhempia aika paljon edellä, Sirkemaa väittää.

- Uusia teknologioita, sovelluksia ja viestintätapoja käytetään hyvin ennakkoluulottomasti, monta viestintäkanavaa samaan aikaan -periaatteella.

Ja aikuisten työpaikoilla keskustellaan Facebookin kieltämisestä! Tuleekohan meille keski-ikäisille sopeutumisvaikeuksia töissä, kun kaikkialla käytettävissä olevaan viestintätekniikkaan kasvanut nuoriso nousee esimiestehtäviin?