Suomenlahti kärsii sinilevistä melkein joka kesä. Pahin rehevöittäjä on Pietari, mutta oma rannikkomme on ongelmallinen hitaan virtauksen vuoksi.



Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2004


Voimakkaat sinileväkukinnot ovat vaivanneet Suomenlahtea vuodesta toiseen. Se on merkki rehevöitymisestä, joka on kotimeremme suurin ympäristöongelma.


• Rehevöityminen johtuu eri valtioista tulevista ravinnepäästöistä.


• Päästöjen vähentäminen parantaa tilannetta hyvin verkalleen, koska Suomenlahden vesi vaihtuu hitaasti.


• Vaikka Venäjä ja erityisesti Pietari on alueen suurin kuormittaja, virtauksien vuoksi Suomen rannikon tilanteeseen vaikuttavat myös Suomen omat päästöt.


Nämä perusasiat kerroimme tässä lehdessä jo kuusi vuotta sitten (ks. Suomenlahti kirkastuu vain yhteisvoimin, Tiede 2000 6/98, s. 54-59).


Nyt olemme saaneet sekä virtauksista että veden vaihtumisnopeudesta entistä tarkempia tuloksia. Ne vahvistavat edellä mainittuja käsityksiä.



Suomenlahden fosfori- ja typpikuormitus väheni selvästi 1990-luvun alkupuoliskolla, mutta sittemmin lasku on jatkunut loivempana.


Suomessa Helsingin seudun typpikuorma on pienentynyt tuntuvasti, koska jätevesi jälkisuodatetaan ja typen poistoa siitä on tehostettu. Myös fosforia tulee asutuksesta ja teollisuudesta entistä vähemmän. Tästä huolimatta Suomen ravinnekuormitus kasvoi 2000-luvun alussa hieman, koska sademäärien kasvu lisäsi hajakuormitusta ja luonnonhuuhtoumaa.


Määrällisesti eniten väheni Venäjän kuormitus ja suhteellisesti eniten Viron. Enemmän kuin vesiensuojelusta lasku johtui Neuvostoliiton hajoamisesta ja Venäjän 1990-luvun talouslamasta.


Myönteisiä vaikutuksia on jo nähty. 1990-luvun aikana Suomenlahden ulapan keväiset mikroskooppisten levien massat vähenivät. Veden kirkastumisesta kielii myös se, että ulkosaaristossa rakkolevän kasvusyvyys lisääntyi.



Suomenlahden ravinnetilannetta kuitenkin mutkistaa pohjasta vapautuva fosfori. Kolmenkymmenen vuoden seurannan perusteella se voimistaa erityisesti avomeren sinilevien kukintoja, etenkin loppukesästä Suomenlahden läntisellä ulapalla.


Rannikoilla fosforia on vähemmän. Esimerkiksi Kymijoki laimentaa edustansa fosforipitoisuuksia. Nevankin suulla on vähemmän fosforia kuin itäisen Suomenlahden keskiosassa, missä syvien vesikerrosten suuret fosforimäärät sekoittuvat pintakerrokseen.



Ravinnekuormituksen vaikutus riippuu siitä, mihin ja miten nopeasti ravinteet leviävät ja mille alueille ne päätyvät.


Suomenlahdella ei esiinny pysyviä "virtausputkia", koska näin pienessä ja matalassa meressä tuulet, merenpintaa kallistavat ilmanpaine-erot ja makea jokivesi muuntelevat juoksusuuntia kovasti. Tiettyjä trendejä kuitenkin havaitaan, kun meriveden liikkeitä tarkastellaan kuukausien tai vuosien jaksoissa.


Suomenlahden ja koko Itämeren virtausten ennustaminen perustuu malleihin, joissa lasketaan suolaisuuden, lämpötilan ja virtausten vaihteluita eri syvyyksissä. Laskuissa tarvitaan tietoja muun muassa säänvaihteluista, jokivirtaamista ja Tanskan salmien vedenkorkeudesta.



Mallitulosten mukaan Suomenlahteen tulee tavallisimmin vettä Viron rannikkoa pitkin ja vesi poistuu yleensä voimakkaana virtauksena 20-30 kilometrin etäisyydellä Suomen rannikosta. Tämä tilanne vallitsee 50-70 prosenttia ajasta.


Koska ulosvirtaus tapahtuu ulapalla, rannikkomme tuntumassa havaittujen suurten ravinnepitoisuuksien täytyy ainakin osittain tulla omista paikallisista lähteistämme.


Jokien ja pistekuormittajien ravinteet rehevöittävät kuitenkin vain rannikkovesiä. Suurta osaa saaristostamme vaivaa Suomenlahden yleinen ravinteikkuus. Tämä näkyy siinä, että merenpohja kärsii rehevöitymisen aiheuttamasta hapenpuutteesta niilläkin vesialueilla, joilla ei ole paikallista ravinnekuormitusta.



Selvittääksemme tarkemmin, miten nopeasti Suomenlahden vesi vaihtuu, tutkimme virtausmallilaskelmilla veden ikää. Vanhinta vesi on Suomenlahden kaakkoiskulmassa ja Suomen rannikolla ja nuorinta puolestaan Viron rannikolla. Tämä jakauma on helppo selittää edellä kuvatulla veden keskimääräisellä kiertoreitillä, missä Viro saa jatkuvasti tuoretta vettä ja meidän rannikkomme jää pääkierron laidalle.


Entä kauanko aikaa kuluu Suomenlahden nykyisten vesimassojen uusiutumiseen? Laskelmiemme mukaan noin viisi vuotta. Hitaimmin vesi vaihtuu Suomen rannikolla ja lahden kaakkoisosassa eli alueilla, joilla on eniten pientä pyörteilyä.


Näidenkin tulosten perusteella meidän rannikkomme on siis alttiimpi kuormituksen vaikutuksille kuin esimerkiksi etelänaapurimme rannikko.



Ympäristöministeriön rahoituksella on vastikään kahdessa hankkeessa selvitetty Suomenlahden kuormituksen vähentämistä.


Selvitysten mukaan pahin yksittäinen fosforipäästöjen lähde on Pietarin jätevesi, sekä puhdistettu että osittain puhdistamaton. Typpeä tulee liikaa myös muista asutuskeskuksista ja hajakuormituksena sekä ilman kautta. Sekä fosfori- että typpipäästöjä pitäisi vähentää:


• Koko Suomenlahden tilan parantamiseksi on yhä leikattava erityisesti Pietarin päästöjä ja ilman kautta leviävää typpikuormaa.


• Rannikoidemme herkkyyden takia Suomen on vähennettävä omia ravinnepäästöjään, kuten Itämeren suojeluohjelmassa esitetäänkin.


Ravinnekuormaa vähentämällä saadaan myös merenpohjan happitilanne paranemaan, sillä leväkasvun vähetessä pohjalle laskeutuu entistä vähemmän happea kuluttavaa orgaanista ainesta. Tällöin pohjasta myös nousee vähemmän rehevöittävää fosforia, sillä sen irtoaminen johtuu juuri happikadosta. Näin tämä niin sanotun sisäisen kuormituksen kierre saadaan kuriin.


Kai Myrberg ja Oleg Andrejev työskentelevät tutkijoina Merentutkimuslaitoksessa, Heikki Pitkänen Suomen Ympäristökeskuksessa ja Harri Kuosa Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018