Japaninmakaki keksi kylvyn 1963. Etelän eläinten pitää pakkasissa olla innovatiivisia ja ottaa vaarin myös vahingosta. Japaninmakakineito ymmärsi tämän, ja nyt kuumissa lähteissä pulikointi on niin suurta huvia, että maailman pohjoisimmille apinoille on pitänyt rakentaa oma kylpylä. Muuten ne tunkisivat ihmisten lämmittelylähteisiin.




Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2008



Lumi narskuu jaloissa. Tiheän havumetsän halki kiemurteleva polku kohoaa ylämäkeen kohti vuorenharjanteita. Korkeat nietokset reunustavat reittiä. Japanin Alpeilla on maaliskuun alussa vielä täysi talvi. Pakkanen puree poskia.

Kohennan reppua parempaan asentoon. Vielä pari kilometriä tarpomista. Polun päässä on maailman pohjoisimman apinalajin, japaninmakakien, kuuluisa kotiseutu, noin kilometrin korkeudella merenpinnasta sijaitseva Jigokudani Yaen-koenin luonnonpuisto. Se piilottelee vaikeapääsyisessä vuoristolaaksossa noin sata kilometriä
Naganosta koilliseen. Perille ei ole autotietä. Apinoiden luokse pääsee jalkaisin, suksin tai moottorikelkalla - ellei talvimyrsky satu kurittamaan kukkuloita. Silloin lunta sataa kymmeniä senttejä päivässä.

Naganon vuoriston japaninmakakeja kutsutaan lumiapinoiksi. Ne ovat apinamaailman selviytymisen sankareita, jotka joutuvat vuodesta toiseen sopeutumaan jyrkempiin lämpötilan ja sään vaihteluihin kuin yksikään kädellislaji ihmistä lukuun ottamatta. Ne sinnittelevät yhtä lailla yli 15 asteen pakkasissa kuin yli 30 asteen helteissä.

Äärioloissa on kehitettävä konstit, joilla pärjää. Japaninmakakit tekevät niin. Siitä pitäen kun niiden elintapojen tieteellinen tarkkailu 1970-luvulla toden teolla käynnistyi, tutkijat ovat useaan otteeseen joutuneet tarkistamaan käsityksiään apinoiden oppimiskyvystä ja taidosta siirtää oppimansa niin jälkeläisilleen kuin laumalleen.

Annetaan kuitenkin Toshio Hagiwaran ja Ichiro Tanakan kohta kertoa tarkemmin. Jigokudani Yaen-koenia johtava Hagiwara on työskennellyt luonnonpuistossa jo  23 vuotta. Yokkaichin yliopiston professori Tanaka puolestaan on tutkinut lumiapinoiden käyttäytymistä ja oppimista lähes yhtä kauan. Miehet ovat ilmoittaneet odottavansa minua luonnonpuiston portilla pienessä toimistossa.


Viime talvi oli vaikea

Nyt kinoksissa näkyvät ensimmäiset juoksujäljet, ja tuolla humahtaa hanki. Ruskeanharmaa turkki lunta viistäen japaninmakaki kapuaa rinnettä ja pysähtyy vähän väliä kuopimaan. Polulla kulkijasta se ei piittaa tippaakaan.

Ensituttavuuteni etsi todennäköisesti ruokaa syyskätköistään, Hagiwara arvelee myöhemmin. Japaninmakakit kaivavat syksyisin rinneniityiltä villivihannesten kitkeriä juurimukuloita. Ne eivät kuitenkaan tuolloin syö niitä, vaan oravien lailla peittävät ne maahan. Kevättalvella, kun ravinto on niukimmillaan, apinat kaivavat maultaan miedontuneet pakastevarastonsa esiin.

Viime talvena moni makupala jäi hangen alle rankan lumentulon takia.

- Lunta satoi helmikuussa niin, että hanget kohosivat metrien nietoksiksi. Olot olivat hyvin ankarat. Laumastamme kuusi nääntyi kylmään ja nälkään, vaikka me ruokimme niitä ohralla, soijapavuilla ja omenoilla. Tavallisina talvina makakeja kuolee vain pari, Hagiwara sanoo.


Lämmin lähtöalue tuntuu

Vaikka lumiapinat elävät nimensä mukaisesti marraskuusta huhtikuun alkupuolelle hankien keskellä ja kasvattavat pörheän, hyvin vilulta suojaavan talviturkin, ne eivät ole immuuneja kylmälle, sillä ne ovat alkuaan paljon lämpimämpien seutujen asukkeja; edelleen valtaosa japaninmakakeista elää Etelä-Japanin lauhoissa, jopa subtrooppisissa oloissa.

Naganon japaninmakakien uskotaan sopeutuneen kylmään ilmastoon asteittain. Vuosituhansien kuluessa ne ovat etsiytyneet yhä pohjoisemmille ja korkeammille seuduille ja sitä mukaa muuttaneet elintapojaan.

Olot näkyvät muun muassa jälkeläisten luvussa. Etelän serkuista poiketen naaras synnyttää täällä vain yhden poikasen vuodessa, sillä kahden tai kolmen jälkeläisen hoitaminen kuluttaisi liikaa voimia.

- Täällä lumiapinavauvat juovat äidinmaitoa peräti kaksi ja puoli vuotta. Muuten ne eivät selviäisi. Etelämpänä elävät lajitoverit lopettavat rintaruokinnan vuotta aiemmin, Tanaka selvittää ja kiittelee sitten uroksia vastuullisuudesta. - Ne osallistuvat hyvin tasapuolisesti poikasten hoitoon.


Paratiisi helvetin laaksossa

Laskeudun Tanakan kanssa jyrkkää rinnettä laaksoon, jossa sijaitsevat seudun nähtävyydet, kuumat lähteet. Alan ymmärtää, miksi Jigokudani Yean-koen tarkoittaa helvetin laaksoa. Kun katson lumen keskeltä nousevaa sankkaa höyrypilveä ja geysiriä, joka sihisten sinkauttaa suihkuja taivaalle, mieleeni tulee helvetin esikartano.

Japaninmakakeille tämä on kuitenkin paratiisi. Kuumat lähteet pitävät roudan loitolla, ja niiden ansiosta kivenkoloista yleensä löytyy siemeniä ja hyönteisiä myös talvella.

Tuolla makakiäiti opettaakin kahta pienokaistaan kääntelemään lohkareita. Tuolla taas loikoo suuri uros pitkin pituuttaan. Se ei hievahdakaan. Se on aivan selvästi varautunut viettämään mukavan lämpölevon läheiseen kylpylään kuumaa vettä johtavan putken päällä.

- Nuo tavat makakit ovat kehittäneet vasta tänne siirryttyään, Tanaka huomauttaa.

Yhtä lailla uusi taito on lumipallojen teko. Sen apinanuoriso on oppinut matkailijoilta ja metsänvartijoilta. Katselen, kuinka pikkuveijarit pyörittävät näppärin sormin pinon palloja viereensä. Sitten heitellään.


Kylvyt alkoivat vahingosta

Maailmankuuluja Jigokudanin japaninmakakeista on kuitenkin tehnyt yksi aivan erityinen harrastus. Luonnonpuisto on tiettävästi ainoa maapallon kolkka, jossa apinat kylpevät kuumissa lähteissä.

Kylpyjen ottaminen on varsin tuore keksintö. Japaninmakakien ei ollut koskaan nähty pulahtavan kylpemään, ennen kuin nuori naaras Mukubili vuonna 1963 kurotti liian innokkaasti vedessä kelluneita soijapapuja ja vahingossa putosi höyryävään lähteeseen

Kokemus oli mieluinen. Mukubili alkoi kylpeä säännöllisesti, ja ennen pitkää se sai monet muut nuoret makakit kokeilemaan samaa. Seuraavaksi joukkoon liittyivät niiden äidit. Nyt harrastus on koko lauman huvi.

- Urokset tosin välttävät kylpemistä. Ne loikovat mieluummin vesiputkien päällä. Kyllä niiden tekisi mieli, mutta se vähentäisi arvovaltaa. Paksu ja pörheä karvapeite on vakuuttavampi kuin uitettu turkki. Se saa ne näyttämään laihemmilta ja pienemmiltä, Tanaka hymähtää.

Patikoimme makakien kylpyaltaalle. Se on rakennettu nimenomaan niitä varten. Äkisti herännyt kylpemisinnostus nimittäin ajoi lumiapinat törmäyskurssille ihmisten kanssa. Makakit alkoivat tunkeutua läheisen Kanbayashin kylpyläkylän onseneihin, majataloissa lomailevien vieraiden viihdykkeeksi tarkoitettuihin kuumiin lähteisiin. 

- Silloin päätettiin, että makakeille tehdään oma kylpylä, Tanaka muistaa.

Se tapahtui viime hetkellä. Japaninmakakit ovat maan kansanperinteessä ja taiteessa rakastettuja ja älykkäitä hahmoja, ilkikurisia ja viekkaita keppostelijoita mutta myös viisaita ongelmienratkojia. Elävässä elämässä japanilaiset eivät Hagiwaran ja Tanakan mielestä kuitenkaan ymmärrä niiden arvoa.


Pelloilla vapaata riistaa

Japaninmakakeilla menee hyvin Jigokudanin kaltaisissa luonnonpuistoissa, joissa ne ovat suojeltuja - kunhan käyttäytyvät kunnolla. Jos ne ilmaantuvat ihmisten kylpyaltaille, viljelymaille tai pihapiiriin, maanomistajalla on oikeus pyydystää tunkeilijat tai hälyttää viranomaiset ampumaan ne.

- Viime vuonna täällä Naganon maakunnassa tapettiin kymmenen lumiapinaa, muualla paljon enemmän, Hagiwara sanoo

Lumiapinoiden luontaiset viholliset, kuten sudet ja kotkat, ovat suurelta osin kadonneet, mutta vaaraksi on ilmaantunut ihminen. Suurin syy ihmisten ja makakien yhteentörmäyksiin on se, että lumiapinoiden luontaiset elinalueet, kukkuloiden, ylänköjen ja vuorten metsät, ovat viime vuosikymmeninä jyrkästi kutistuneet. Tämä ajaa apinat etsimään ravintoa riisipelloilta ja aitoista.

Jigokudanissa apinoiden kotimetsät eivät enää kutistu, mutta Etelä-Japanissa niitä yhä hakataan polttopuiksi ja raivataan asuinalueiksi. Mikä olisi suojelun kannalta tärkeintä?

- Pitää apinat poissa pelloilta, Hagiwara vastaa heti.  - Me käytämme täällä sähköaitoja, mutta etelässä tilanne on hankalampi. Makakeja on enemmän, ja viljelykset ovat laajempia. Eläimet tunkevat kaikkialle.


Elekieli kuin meillä

Kevättalvisena pakkaspäivänä Jigokudanin allasidylli näyttää kuitenkin täydelliseltä - ja varsin ihmismäiseltä. Altaan päädyssä lilluu kolmen rouvan seurue olostaan selvästi nauttien. Pari nuorta veijaria pulikoi ja kisailee keskellä allasta, siellä täällä istuu yksinäinen kylpijä.

Rouvakolmikon keskimmäinen, vuonna 1994 syntynyt ja jo keski-ikää lähestyvä Tomano on muiden huolenpidon kohteena. Se kuuluu Jigokudanin lauman matriarkkoihin. Sen tukkaa ja niskaa sukivat ja harjaavat huolellisesti tytär Tomano 00 ja tyttärentytär Tomano 05; luvut nimien perässä tarkoittavat syntymävuosia.

Tomano kallistaa päätään taaksepäin ja ummistaa raukeasti silmänsä - aivan kuten lämpimässä, poreilevassa vedessä päähierontaa saavan pitääkin.

- Kiinnostavinta lumiapinoissa ovat niiden ihmismäiset käytöstavat. Varsinkin silmien ja kasvojen elekieli on hyvin samanlainen kuin meillä. Moniin muihin apinoihin verrattuna kasvot ovat erittäin moni-ilmeiset, ja me tunnistamme luonnonpuiston yksilöt juuri niiden perusteella, Hagiwara sanoo.

Elekielissämme on kuitenkin myös eroa. Tomano ja kumppanit katsoa tapittavat tiiviisti ohitseni. Kun katseemme vahingossa kohtaavat, vilkaisemme jokainen kiireesti sivuun. Useimpien apinoiden tavoin japaninmakakit tulkitsevat katsekontaktin haasteeksi ja vihamielisyydeksi, vaikka eivät muuten aggressiivisia eläimiä olekaan. Itse asiassa ne ovat erittäin sosiaalisia ja sovittelevia.


Naaraat määräävät laumassa

Japaninmakakien laumoissa - kuten apinoiden yhteisöissä yleensäkin - vallitsee tarkka arvojärjestys. Se perustuu ikään, voimiin, perittyyn arvoon ja perhesuhteisiin. Kiintymys ja arvostus kerrotaan ilmein, elein ja kosketuksin. Hyvin tärkeä tapa osoittaa kunnioitusta tai ystävyyttä on sukia toisen turkkia ja nyppiä siitä syöpäläisiä. Tähän japaninmakakit saattavat käyttää tunteja joka päivä.

- Tätäkin perustaitoa voidaan kehittää, Tanaka huomauttaa. - Tarkkailin erästä naarasta, joka nyppimisen sijaan alkoi noukkia luteen munia etusormensa kynnellä ja sitten siirsi taitonsa sisarilleen, tyttärilleen ja tyttärentyttärilleen.

Yleensäkin taidot näyttävät siirtyvän ensin naaraalta toiselle. Vaikka japaninmakakien laumaa johtaa ja puolustaa parhaissa voimissaan oleva uros apunaan muutama nuorukainen, joukon todellinen arvojärjestys määräytyy naaraiden mukaan. Ne näet viettävät syntymälaumassaan koko elämänsä, kun useimmat urokset jättävät sen saavuttaessaan sukukypsyyden neljä-viisivuotiaina.

Tomanon kaltaisten korkea-arvoisten naaraiden tyttäret perivät usein emonsa aseman laumassa, ja toisinaan johtajauroskin saa paikkansa emonsa ansiosta.

Naaraat päättävät myös sen, kuka niiden kanssa pääsee parittelemaan. Perusteinaan ne käyttävät urosten asemaa ja sitä, kuinka kauan on kulunut edellisestä parittelusta. Jos aikaa on vierähtänyt alle viisi vuotta, urosten mahdollisuudet ovat huonot. Ikävä uroksille, mutta strategia auttaa torjumaan sisäsiittoisuutta.


Kevät vetää metsiin

Jigokudanin suurlaumaan kuuluu parisataa makakia. Kun iltapäivä etenee, lasken niitä kuuman lähteen liepeiltä toistasataa. Huonoksi kääntyvä sää vetää ne lähemmäksi lämpöä. Toinen houkutin on usko siihen, että tänäkin iltana metsänvartijat heittävät hankeen monta kourallista soijapapuja.

Lumiapinat viihtyvät kylpylässään läpi talven. Kevään edetessä ja päivien lämmetessä niiden into ottaa kuumia kylpyjä vähenee ja ne vaeltavat kauemmas luonnonpuiston metsiin. Kaikkiruokaisten eläinten polunvarsille alkaa silloin ilmestyä hedelmiä, marjoja, siemeniä, versoja ja kukkia, ja pian on tarjolla rapuja ja linnunmunia.

Myös uusien jälkeläisten odotus on jo alkanut. Poikaset syntyvät vajaan puolen vuoden kantoajan jälkeen huhtikuun ja heinäkuun välillä, parhaimpaan ja lämpimimpään aikaan.

Vielä nyt laakson yli pyyhältää kuitenkin raju tuulenpyörre. Se muistuttaa tylysti, että kevääseen on sittenkin pitkä matka. Pilvistä vihmoo teräviä rakeita, sitten suuria hiutaleita. Pyry yltyy ja peittää rinteet harmaanvalkeaan verhoon.

Emot hakeutuvat vieri viereen ja kyyristyvät pienokaistensa ylle. Nämä vilkuilevat turkin suojista leikkikenttäänsä, joka äkisti muuttui extreme-kisan näyttämöksi. Taas otetaan lumiapinasta mittaa.


Hannu Pesonen on ulkomaanaiheisiin erikoistunut vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hän vieraili Jigokudani Yaen-koenin luonnonpuistossa viime maaliskuussa.


Jos haluat katsomaan


Jigokudani Yaen-koenin luonnonpuisto on syrjäisen sijaintinsa takia tutkijoiden ja luontokuvaajien suosiossa. Turistejakin näkyy, mutta yleensä vähemmän kuin apinoita.

- Matkaan kuluu Osakan tai Tokion lentokentältä käytännössä lähes koko päivä, kuusi-kahdeksan tuntia. Reitti vie pikajunalla Naganoon ja paikallisjunalla Yudanakan kylpyläkylään. Sieltä matka jatkuu paikallisbussilla ylemmäs Kanbayashin kylpylöille, mistä onkin enää noin puolen tunnin jalkapatikka luonnonpuiston portille.

- Varsinkin talvella useimmat vierailijat yöpyvät Yudanakassa ja lähtevät aamulla lopputaipaleelle. Toinen vaihtoehto on jatkaa suoraan Jigokudani Yaen-koeniin ja yöpyä majatalossa puiston portin kupeessa. Puurakennus on vanha ja vetoinen - huuru nousi suusta, kun laskeuduin tatamilattialle levitetylle futonille - mutta tunnelma ja ruoka ovat erinomaiset. Majatalolla on oma kuuma lähde, johon saattaa ilmaantua karvaisia vieraita kylpykavereiksi.

- Jos lumiapinoita haluaa nähdä aikaisin aamutouhuissaan, majatalo on paras vaihtoehto. Sen etuna on myös se, ettei apinapäivänsä jälkeen tarvitse iltahämärässä harhailla alas autioita rinteitä Kanbayashiin.

- Mukaan normaalit suomalaiset talviretkivarusteet, hyvät vaelluskengät ja sadeviitta. Ja kannattaa mielessään hyväksyä etukäteen se, etteivät apinat tule laaksoon joka päivä. Joskus ne pysyttelevät kauempana vuoristossa - omista syistään.


Lisää luonnonpuistosta: www.jigokudani-yaenkoen.co.jp


Lumiapina kuuluu suureen sukuun


Japaninmakaki, Macaca fuscata, japaniksi nihon zaru, on yksi maailman 22 makakilajista. Euroopan ainoat apinat, Gibraltarissa puolikesyinä elävät makakit, ovat niiden serkkuja.

- Japaninmakaki on maailman pohjoisin apinalaji. Pohjoisimmat yhteisöt sijaitsevat Japanin pääsaaren Honshun luoteiskolkassa Shimokitan niemimaalla. Toisen merkittävän populaation muodostavat tämän artikkelin tähdet, Naganon maakunnan lumiapinat, ja kolmas löytyy Koshiman saaren rannikolta. Eteläisimmällä kotiseudulla Yakushimassa vallitsee subtrooppinen ilmasto.

- Japaninmakakeja on arviolta 40 000-50 000. Uhanalaiseksi on luokiteltu eteläisin alalaji, Yakushiman saaressa elävä Macaca fuscata yakui. Juuri etelässä apinoita ahdistellaan rajuimmin.

- Japaninmakakit elävät luonnossa noin 30-vuotiaiksi, eläintarhoissa keski-ikä on lähes kymmenen vuotta korkeampi.

- Japaninmakaki on keskikokoinen, tukevarakenteinen apina. Kahdella jalalla seisten sillä on pituutta 70-120 senttiä. Keskipaino on 12 kiloa, mutta isoimmat yksilöt voivat painaa yli 20 kiloa. Urokset ovat selvästi naaraita kookkaampia.

- Japaninmakakit ovat erittäin sopeutumiskykyisiä. Vuonna 1972 Yhdysvaltain helteiseen Texasiin viety lauma on viihtynyt niin hyvin, että suojelualueilta karanneista makakeista on tullut maanvaiva.

- Japaninmakakeja oli hiljattain tarkoitus tuoda Suomeenkin. Korkeasaaren eläintarha arvioi niiden sopeutuvan hyvin täkäläiseen talveen ja suunnitteli korvaavansa niillä afrikanvaippapaviaaninsa. Lopetettavaksi määrätyn paviaanilauman kohtalosta nousi kuitenkin kansanliikkeeksi paisunut kohu, ja Korkeasaari perui aikeensa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018