Vuosisadan löytönä juhlituista esi-isiemme fossiileista on tulossa vuosisadan - tai ainakin vuosisadan alun - tiedesota. Arvostetut lajimme kehityshistorian tutkijat mittelevät lilliputtien paikasta sukupuussamme.


tai ainakin vuosisadan alun - tiedesota. Arvostetut lajimme kehityshistorian tutkijat
mittelevät lilliputtien paikasta sukupuussamme.



Kun Australian Uuden-Englannin yliopiston antropologit Peter Brown ja Michael Morwood lokakuussa 2004 kertoivat Nature-lehdessä löytäneensä Indonesian Floresinsaaresta uuden minikokoisen ihmislajin, maailma kohahti. Kukaan ei ollut osannut kuvitellakaan, että maapallolla oli muitakin kuin meitä vielä niin vastikään kuin 18 000 vuotta sitten. Muutamat tutkijat varoittivat hätiköidyistä päätelmistä, mutta jäivät odottavalle kannalle: kun saadaan lisää löytöjä, selviää, mitä ihmisiä nämä vain satasenttiset saarelaiset oikein olivat.

Toisin kävi. Nyt pikkuihmisten - tai hobittien, kuten heitä maailmalla kutsutaan J. R. R. Tolkienin pikkusankareiden innoittamina - jäännöksiä on yhdeksästä yksilöstä ja fossiilien ikähaarukka on laventunut 12 000-90 000 vuoteen, mutta evoluutiomme tutkijat ovat kaikkea muuta kuin yksituumaisia. Aina kun jokin tiedelehti julkaisee uuden tutkimusraportin, siitä syntyy kipakka sananvaihto.

Ei ainakaan erectus

Tänä vuonna kähinä alkoi toukokuussa, kun yksi varhaisista skeptikoista, Chicagon Field-museon johtaja, bioantropologi Robert Martin, murskasi Science-lehdessä Brownin ja Morwoodin alkuperäisen uumoilun, jonka mukaan floresinihminen, Homo floresiensis, olisi pystyihmisestä Homo erectuksesta satojen vuosituhansien kuluessa kääpiöitynyt laji (ks. Indonesian saaressa eli mini-ihmisiä, Tiede 8/2004, s. 7).

Martinin mukaan ajatus on kerta kaikkiaan mahdoton - olkoonkin, että syrjäinen Flores on kuuluisa niukkojen ravintovarojen ja vähäisten petojen pienentämistä eläinlajeista.

-  Oli laji mikä tahansa, kääpiöi¬tyminen noudattaa tiettyä sääntöä: jos ruumis kutistuu esimerkiksi puoleen, aivot pienenevät vain vähäsen, 15 prosenttia, Martin vakuuttaa. - Kun lähdetään kääpiöittämään erectusta, joudutaan etenemään suurin piirtein kotikissan painoiseen yksilöön, ennen kuin saadaan floresinihmisen aivot, joiden tilavuus on vain noin 400 kuutiosenttiä, Martin laskee.

Ennemmin sairas sapiens

Martinin mukaan ainoa järkeenkäypä selitys simpanssin aivoja vastaaville aivoille on se, että Floresin toistaiseksi ainokainen kallo kuuluu nykyihmiselle, joka kärsi mikrokefalias¬ta, pienipäisyyteen johtavasta aivojen kehityshäiriöstä.

- Nykyisin mikrokefaliaa sairastavien ihmisten aivot ovat noin 400 kuutiosenttiä, ja kehityshäiriötä tavataan Floresin kaltaisissa eristyneissä oloissa, Martin perustelee.

Martinin tulkinta kumoaa tulokset, jotka Floridan osavaltionyliopiston paleoantropologi Dean Falk esitti Science-lehdessä viime vuonna. Falkin mukaan floresinihmisen kallo ei ole tyypillinen, pitkänomainen mikrokefaalikon kallo.

- Falk tutki yhden ainoan kallon, vaikka kehityshäiriö voi muuttaa kallon luita tusinoin tavoin, Martin tyrmää.

- Itse asiassa Falk käytti huonointa mahdollista vertailukohtaa. Floresin kallo on aikuisen yksilön, mutta Falk rinnasti sen kalloon, joka kuuluu jo kymmenvuotiaana kuolleelle lapselle. Se poika sairasti todella vaikeaa mikrokefaliaa, sillä hänen aivonsa olivat vain 260 kuutiosentin kokoiset. En ole nähnyt mitään vastaavaa, vaikka olen tutkinut yli sata mikrokefaalikon kalloa.

Eikä kritiikki loppunut tähänkään. - Kaiken huipuksi Falk käytti kallosta yli sata vuotta sitten tehtyä muovista museojäljennöstä!

Muut luut kertovat toista

Jos Floresissa asui pienipäisyyttä sairastanut nykyihminen, Martinin ajatuskulun mukaan siellä asui myös terveitä, joskin hyvin todennäköisesti tavallista pienikokoisempia nykyihmisiä. Martinin mielestä on mahdollista, ettei heidän jäännöksiään ole vielä edes löydetty. Kaikki Liang Buan kalkkikiviluolasta tähän mennessä kaivetut fossiilit saattavat kuulua sairaille yksilöille. Mikrokefalia on näet perinnöllinen ja kulkee suvussa.

Kuten arvata sopii, Martinin tulkinta kirvoitti tuoreeltaan kriittisiä kommentteja, joissa häntä moititaan yksisilmäisyydestä ja todisteiden vähättelystä.

- Martin tuijottaa liikaa kalloon, muotoilee Susan Larson, New Yorkin Stone Brook -yliopiston anatomi, jotka on itse perehtynyt Floresin fossiileihin. - Esimerkiksi olkaluu on omaamme verrattuna suora ja jäykkä, joten sen täytyy periytyä meitä primitiivisemmältä olennolta, Larson sanoo Science-lehdessä.




Luiden ohella floresinihmisen arvoitusta ratkotaan esinelöytöjen avulla. Alun perin kivityökaluja oli tarjolla vain jokunen, liian vähän kunnon tulkintojen tekoon. Nyt niitä on kasassa runsaasti - ja niiden tekijöistä on käynnissä lihava riita.

Ensimmäisissä uutisissa kiviesineitä luonnehdittiin "ällistyttävän edistyneiksi". Nyt vedetään takaisin. Canberran yliopiston arkeologi Adam Brumm katsoo kivikalujen todistavan, ettei floresinihminen ole ainakaan nykyihminen. - Floresista tunnetaan yli viisisataa työkalua.

Vanhimmat niistä ovat yli 700 000 vuoden ikäisiä, nuorimmat vain
12 000 vuotta vanhoja, mutta kaikki ne on tehty samalla tavoin, Brumm kertoo Nature-lehdessä.

- Floresinihminen näyttää omaksuneen kiventyöstön edeltäjiltään, joten he ovat viimeinen lenkki pitkässä perinteen ketjussa, Brumm päättelee.

James Phillips, Illinoisin yliopiston antropologian professori, torjuu ajatuksen Yhdysvaltain tieteenedistämisseuran uutispalvelun EurekAlertin haastattelussa.

- Tämä tekotapa on aina tulkittu nykyihmiselle ominaiseksi, ja niin pitää tehdä nytkin, Phillips perää. Hän pitää edelleen kaluja niin hyvinä, ettei ainakaan nyt tunnettu pienipäinen hobitti kyennyt tekemään niitä. Työstöön on tarvittu järeämmät aivot.

- Kun puhutaan henkisistä kyvyistä, ei kannata tuijottaa vain pääkopan kokoon, vastaa New Yorkin Stone Brook -yliopiston paleoantropologi Dean Falk Nature-lehdessä. - Floresinihmisen ohimo- ja otsalohkot ovat olleet niin kehittyneet, että sillä oli pienikokoisuudestaan huolimatta älyä.



Vertailukohta valittiin väärin

Teuku JacobRabien Soejonon









Eristyneisyyttä liioiteltu



Robert Eckhardt



Pieniä jo saapuessaan









Erkaantuikin apinaihmisestä



Debbie Argue



Tarvitaan lisää luita





Alan Thorne