Ensi vuonna juhlitaan Galileo Galileita, joka suuntasi valmistamansa näkölasin eli kaukoputken tähtitaivaalle 400 vuotta sitten. Galilei ei keksinyt kaukoputkea - eikä ylipäätään ole selvinnyt, kelle isyys kuuluisi.
Galilein putki kuitenkin näytti enemmän kuin muiden.


Galilein putki kuitenkin näytti enemmän kuin muiden.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2008

Yhdistyneet kansakunnat on julistanut ensi vuoden kansainväliseksi tähtitieteen vuodeksi. Silloin juhlitaan myös italialaista fyysikkoa ja tähtitieteilijää Galileo Galileita, joka suuntasi kaukoputkensa yötaivaalle 1609 ja näki sillä mullistavia asioita.

Kyse on siis tavallaan myös kaukoputken vuodesta. Kyllä sitä kannattaakin juhlia. Se on kuin tähtitieteilijän taikasauva, joka on vuosisatojen mittaan avannut näkymän yhä syvemmälle universumiin.

Galileita ja kaukoputkea muistetaan. Galilei ei kuitenkaan keksinyt kaukoputkea. Kuka siis keksi? Ja mikä on Galilein osuus näkölasin historiassa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Syntyi lasten leikeissä

Läpinäkyvien koverien ja kuperien pintojen suurentava ja pienentävä vaikutus tunnettiin jo antiikissa, mutta vasta 1200-luvun lopulla Venetsiassa ja Firenzessä pystyttiin valmistamaan varsinaisia linssejä. Ikääntyvät viisaat saivat vihdoinkin lukulasit.

1400-luvulla opittiin auttamaan koverilla linsseillä niitä, joita vaivasi likinäkö. Silmälasien tekijöiden verstailla oli siis sekä kuperia että koveria linssejä. Niistä saa monenlaisilla yhdistelmillä kaukoputken. Miksei kukaan tullut sattumalta keksineeksi sitä jo tuolloin?

Vastausta ei tiedetä, vaikka sattumaa tarjotaankin kaukoputken alkuperäksi. Tarina kertoo, että hollantilaisen Hans Lippersheyn silmälasiverstaassa leikkivät lapset huomasivat kirkontornin suurenevan, kun sitä katsoi kahden samaan linjaan osuneen linssin läpi.

Lippershey asensi linssit putken päihin. Ensimmäinen säilynyt dokumentti kaukoputkesta onkin Lippersheyn patenttihakemus "putkelle, jolla näkyy kauas". Se on vuodelta 1608.

Mutta myös kaksi muuta hollantilaista silmälasien tekijää, Jacob Metius ja Zacharias Jansen, ilmoittautuivat kaukoputken keksijöiksi. Siitäkin puhutaan, että firenzeläisellä Raffaello Gualterottilla olisi ollut jonkinlainen kaukoputki jo 1590.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Levisi nopeasti Eurooppaan

Huhut ihmeellisestä näkölasista levisivät Lippersheyn patenttihakemuksen jälkeen muualle Eurooppaan kulovalkean lailla. Keksintö oli mitä hyödyllisin: Kaukoputkella vihollisen laivat ja sotaleirit erottuivat kaukaa.

Itse laite seurasi huhuja. Heti 1608 Ranskan lähettiläs toimitti Hollannista kuninkaalleen Henrik IV:lle kaukoputken. Huhtikuussa 1609 kaukoputkia, joita nimitettiin hollantilaisiksi putkiksi eli perspektiiveiksi, lieriöiksi tai näkölaseiksi, sai jo ostaa. Toukokuussa niitä myytiin Italiassakin.

Aina ei tarvittu edes mallikappaletta. Kyse oli niin ilmeisestä keksinnöstä, että monet silmälasien tekijät ympäri Eurooppaa rakensivat kaukoputkia kuulopuheiden perusteella.

Tavallisen linssimestarin tekemä kaukoputki oli kuitenkin usein pettymys. Putkien suurennokset olivat nimittäin pieniä - enintään kolminkertaisia. Suuremmalla suurennoksella kuvasta tuli epäselvä kehnon optiikan takia. Kaukoputkeen ei riittänyt silmälasien linssien laatu.


Galilei teki paremman

Galileo Galileikin sai tiedon uudesta ihmeestä.

"Noin kymmenen kuukautta sitten sain kuullakseni huhun, jonka mukaan muuan hollantilainen on kehitellyt näkölasin, jota käyttäen jopa vallan kaukana katsojan silmästä sijaitsevat näkyvät kappaleet havaitaan niin selvästi kuin ne sijaitsisivat aivan lähellä", hän muistelee 1610 julkaistussa kirjassaan Sidereus Nuncius (Tähtien sanansaattaja).

Galilei rakensi oman kaukoputken ja esitteli sitä elokuussa 1609 Venetsiassa Pyhän Markuksen kirkon kellotornissa. Hänen punaisella kankaalla päällystetyn, 60 senttimetriä pitkän putkensa suurennos oli yhdeksänkertainen, huomattavasti parempi kuin kilpailijoiden kaukoputkien.

Näytöksen jälkeen ainakin osa aikalaisista ihaili Galileita kaukoputken keksijänä, eikä hän näytä juuri oikoneen väärinkäsitystä.

Ehkä yksi ihailijoista oli Venetsian herttua Leonardo Donat, jolle Galilei lahjoitti kaukoputkensa ja tulevat tieteelliset löytönsä. Vastapalvelukseksi hänen professuurinsa Padovan yliopistossa vakinaistettiin ja palkkansa tuplattiin.

Suuri palkka herätti myös pahaa verta. Galileita pidettiin jopa huijarina; olihan kaukoputkia muuallakin maailmassa. Pian pantiin kuitenkin merkille Galilein kaukoputkien mainio laatu: syksyllä 1609 hän rakensi 20- ja 30-kertaa suurentavia näkölaseja.


Ja näki muita enemmän

Galilei ei ollut edes ensimmäinen, joka suuntasi kaukoputken taivaalle. Jo vuodelta 1608 löytyy kirjoituksia, joissa kerrotaan kaukoputkilla näkyvän myös tähtiä, "joita niiden pienuuden ja näkökykymme rajoittuneisuuden takia ei nähdä tavanomaisella tavalla paljain silmin katselemalla."

Mutta Galilei, joka oli kehittänyt mitättömistä näkölaseista tieteellisen instrumentin, näki enemmän. Hän havainnoi taivasta  järjestelmällisesti ja halusi myös ymmärtää näkemänsä.

"Näin Kuun niin läheltä kuin se olisi ollut tuskin kahden Maan halkaisijan päässä. Tämän jälkeen havaitsin uskomatonta riemua tuntien toistuvasti sekä kiintotähtiä että kiertotähtiä", muistelee Galileo Galilei ensimmäisiä havaintojaan Sidereus Nunciuksessa.

Hän tutki myös Jupiterin kuita ja Venuksen vaiheita. Havaintojensa perusteella hän päätyi tukemaan Nikolaus Kopernikuksen näkemystä siitä, että maapallo kiertää Aurinkoa, eikä päinvastoin.

Galilein vaatimattomilla kaukoputkillaan tekemät havainnot vaikuttivat ratkaisevasti siihen, mitä ajatellemme itsestämme ja paikastamme maailmakaikkeudessa. Kaukoputki onkin todennäköisesti laite, joka on muokannut kuvaamme maailmasta enemmän kuin mikään muu tutkijoiden koje.


Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Aiheesta lisää: Galileo Galilei: Sidereus Nuncius. Suomeksi toimittanut Raimo Lehti. Ursa 1999
The Galileo Project: galileo.rice.edu/


Galilei teki merkittäviä havaintoja


1608 Kaukoputki leviää ympäri Eurooppaa.
1609 Galilei kuulee keksinnöstä.
Kesäkuu Rakentaa kaukoputken, jonka suurennos on kolminkertainen.
Elokuu Esittelee yhdeksän kertaa suurentavan kaukoputken Venetsian senaatille.
Syys-lokakuu Aloittaa havainnoinnin.
Marras-joulukuu Tekee sarjan Kuuhavaintoja.
1610 jatkaa järjestelmällistä taivaan tarkkailua.
Tammikuu Havaitsee Jupiterin neljä suurinta kuuta.
Helmikuu Kartoittaa tähtiä.
Maaliskuu Tutkielma Sidereus Nuncius ilmestyy.
Heinäkuu Havaitsee Saturnuksen oudot lisukkeet.
Joulukuu Vahvistaa Venuksen vaiheet ja päättelee Venuksen kiertävän Maan sijasta Aurinkoa, mikä on sopusoinnussa Kopernikuksen teorian kanssa.


Galileolla kolme aviotonta lasta

- Syntyi 15.2.1564 Pisassa; vanhin kuudesta tai seitsemästä lapsesta. Isä Vincenzo Galilei oli muusikko. Perhe kuului aatelistoon, muttei ollut rikas.

- 1570-luvulla perhe muutti Firenzeen.

- Ei avioitunut, mutta sai kaksi tytärtä ja pojan Venetsiassa tapaamansa Maria Gamban kanssa. Gamba asui Galilein talossa Padovassa. Tyttäret pantiin luostariin, ja poika seurasi isäänsä Firenzeen, kun Maria Gamba avioitui.

- Vuonna 1633 katolisen kirkon inkvisitio tuomitsi Galilein aurinkokeskeisistä ajatuksistaan kotiarestiin loppuiäkseen. Hän kuoli sokeana 1642. Ehkä auringonpilkkuhavainnot olivat vahingoittaneet hänen silmiään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla