Ensi vuonna juhlitaan Galileo Galileita, joka suuntasi valmistamansa näkölasin eli kaukoputken tähtitaivaalle 400 vuotta sitten. Galilei ei keksinyt kaukoputkea - eikä ylipäätään ole selvinnyt, kelle isyys kuuluisi.
Galilein putki kuitenkin näytti enemmän kuin muiden.


Galilein putki kuitenkin näytti enemmän kuin muiden.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2008

Yhdistyneet kansakunnat on julistanut ensi vuoden kansainväliseksi tähtitieteen vuodeksi. Silloin juhlitaan myös italialaista fyysikkoa ja tähtitieteilijää Galileo Galileita, joka suuntasi kaukoputkensa yötaivaalle 1609 ja näki sillä mullistavia asioita.

Kyse on siis tavallaan myös kaukoputken vuodesta. Kyllä sitä kannattaakin juhlia. Se on kuin tähtitieteilijän taikasauva, joka on vuosisatojen mittaan avannut näkymän yhä syvemmälle universumiin.

Galileita ja kaukoputkea muistetaan. Galilei ei kuitenkaan keksinyt kaukoputkea. Kuka siis keksi? Ja mikä on Galilein osuus näkölasin historiassa?


Syntyi lasten leikeissä

Läpinäkyvien koverien ja kuperien pintojen suurentava ja pienentävä vaikutus tunnettiin jo antiikissa, mutta vasta 1200-luvun lopulla Venetsiassa ja Firenzessä pystyttiin valmistamaan varsinaisia linssejä. Ikääntyvät viisaat saivat vihdoinkin lukulasit.

1400-luvulla opittiin auttamaan koverilla linsseillä niitä, joita vaivasi likinäkö. Silmälasien tekijöiden verstailla oli siis sekä kuperia että koveria linssejä. Niistä saa monenlaisilla yhdistelmillä kaukoputken. Miksei kukaan tullut sattumalta keksineeksi sitä jo tuolloin?

Vastausta ei tiedetä, vaikka sattumaa tarjotaankin kaukoputken alkuperäksi. Tarina kertoo, että hollantilaisen Hans Lippersheyn silmälasiverstaassa leikkivät lapset huomasivat kirkontornin suurenevan, kun sitä katsoi kahden samaan linjaan osuneen linssin läpi.

Lippershey asensi linssit putken päihin. Ensimmäinen säilynyt dokumentti kaukoputkesta onkin Lippersheyn patenttihakemus "putkelle, jolla näkyy kauas". Se on vuodelta 1608.

Mutta myös kaksi muuta hollantilaista silmälasien tekijää, Jacob Metius ja Zacharias Jansen, ilmoittautuivat kaukoputken keksijöiksi. Siitäkin puhutaan, että firenzeläisellä Raffaello Gualterottilla olisi ollut jonkinlainen kaukoputki jo 1590.


Levisi nopeasti Eurooppaan

Huhut ihmeellisestä näkölasista levisivät Lippersheyn patenttihakemuksen jälkeen muualle Eurooppaan kulovalkean lailla. Keksintö oli mitä hyödyllisin: Kaukoputkella vihollisen laivat ja sotaleirit erottuivat kaukaa.

Itse laite seurasi huhuja. Heti 1608 Ranskan lähettiläs toimitti Hollannista kuninkaalleen Henrik IV:lle kaukoputken. Huhtikuussa 1609 kaukoputkia, joita nimitettiin hollantilaisiksi putkiksi eli perspektiiveiksi, lieriöiksi tai näkölaseiksi, sai jo ostaa. Toukokuussa niitä myytiin Italiassakin.

Aina ei tarvittu edes mallikappaletta. Kyse oli niin ilmeisestä keksinnöstä, että monet silmälasien tekijät ympäri Eurooppaa rakensivat kaukoputkia kuulopuheiden perusteella.

Tavallisen linssimestarin tekemä kaukoputki oli kuitenkin usein pettymys. Putkien suurennokset olivat nimittäin pieniä - enintään kolminkertaisia. Suuremmalla suurennoksella kuvasta tuli epäselvä kehnon optiikan takia. Kaukoputkeen ei riittänyt silmälasien linssien laatu.


Galilei teki paremman

Galileo Galileikin sai tiedon uudesta ihmeestä.

"Noin kymmenen kuukautta sitten sain kuullakseni huhun, jonka mukaan muuan hollantilainen on kehitellyt näkölasin, jota käyttäen jopa vallan kaukana katsojan silmästä sijaitsevat näkyvät kappaleet havaitaan niin selvästi kuin ne sijaitsisivat aivan lähellä", hän muistelee 1610 julkaistussa kirjassaan Sidereus Nuncius (Tähtien sanansaattaja).

Galilei rakensi oman kaukoputken ja esitteli sitä elokuussa 1609 Venetsiassa Pyhän Markuksen kirkon kellotornissa. Hänen punaisella kankaalla päällystetyn, 60 senttimetriä pitkän putkensa suurennos oli yhdeksänkertainen, huomattavasti parempi kuin kilpailijoiden kaukoputkien.

Näytöksen jälkeen ainakin osa aikalaisista ihaili Galileita kaukoputken keksijänä, eikä hän näytä juuri oikoneen väärinkäsitystä.

Ehkä yksi ihailijoista oli Venetsian herttua Leonardo Donat, jolle Galilei lahjoitti kaukoputkensa ja tulevat tieteelliset löytönsä. Vastapalvelukseksi hänen professuurinsa Padovan yliopistossa vakinaistettiin ja palkkansa tuplattiin.

Suuri palkka herätti myös pahaa verta. Galileita pidettiin jopa huijarina; olihan kaukoputkia muuallakin maailmassa. Pian pantiin kuitenkin merkille Galilein kaukoputkien mainio laatu: syksyllä 1609 hän rakensi 20- ja 30-kertaa suurentavia näkölaseja.


Ja näki muita enemmän

Galilei ei ollut edes ensimmäinen, joka suuntasi kaukoputken taivaalle. Jo vuodelta 1608 löytyy kirjoituksia, joissa kerrotaan kaukoputkilla näkyvän myös tähtiä, "joita niiden pienuuden ja näkökykymme rajoittuneisuuden takia ei nähdä tavanomaisella tavalla paljain silmin katselemalla."

Mutta Galilei, joka oli kehittänyt mitättömistä näkölaseista tieteellisen instrumentin, näki enemmän. Hän havainnoi taivasta  järjestelmällisesti ja halusi myös ymmärtää näkemänsä.

"Näin Kuun niin läheltä kuin se olisi ollut tuskin kahden Maan halkaisijan päässä. Tämän jälkeen havaitsin uskomatonta riemua tuntien toistuvasti sekä kiintotähtiä että kiertotähtiä", muistelee Galileo Galilei ensimmäisiä havaintojaan Sidereus Nunciuksessa.

Hän tutki myös Jupiterin kuita ja Venuksen vaiheita. Havaintojensa perusteella hän päätyi tukemaan Nikolaus Kopernikuksen näkemystä siitä, että maapallo kiertää Aurinkoa, eikä päinvastoin.

Galilein vaatimattomilla kaukoputkillaan tekemät havainnot vaikuttivat ratkaisevasti siihen, mitä ajatellemme itsestämme ja paikastamme maailmakaikkeudessa. Kaukoputki onkin todennäköisesti laite, joka on muokannut kuvaamme maailmasta enemmän kuin mikään muu tutkijoiden koje.


Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Aiheesta lisää: Galileo Galilei: Sidereus Nuncius. Suomeksi toimittanut Raimo Lehti. Ursa 1999
The Galileo Project: galileo.rice.edu/


Galilei teki merkittäviä havaintoja


1608 Kaukoputki leviää ympäri Eurooppaa.
1609 Galilei kuulee keksinnöstä.
Kesäkuu Rakentaa kaukoputken, jonka suurennos on kolminkertainen.
Elokuu Esittelee yhdeksän kertaa suurentavan kaukoputken Venetsian senaatille.
Syys-lokakuu Aloittaa havainnoinnin.
Marras-joulukuu Tekee sarjan Kuuhavaintoja.
1610 jatkaa järjestelmällistä taivaan tarkkailua.
Tammikuu Havaitsee Jupiterin neljä suurinta kuuta.
Helmikuu Kartoittaa tähtiä.
Maaliskuu Tutkielma Sidereus Nuncius ilmestyy.
Heinäkuu Havaitsee Saturnuksen oudot lisukkeet.
Joulukuu Vahvistaa Venuksen vaiheet ja päättelee Venuksen kiertävän Maan sijasta Aurinkoa, mikä on sopusoinnussa Kopernikuksen teorian kanssa.


Galileolla kolme aviotonta lasta

- Syntyi 15.2.1564 Pisassa; vanhin kuudesta tai seitsemästä lapsesta. Isä Vincenzo Galilei oli muusikko. Perhe kuului aatelistoon, muttei ollut rikas.

- 1570-luvulla perhe muutti Firenzeen.

- Ei avioitunut, mutta sai kaksi tytärtä ja pojan Venetsiassa tapaamansa Maria Gamban kanssa. Gamba asui Galilein talossa Padovassa. Tyttäret pantiin luostariin, ja poika seurasi isäänsä Firenzeen, kun Maria Gamba avioitui.

- Vuonna 1633 katolisen kirkon inkvisitio tuomitsi Galilein aurinkokeskeisistä ajatuksistaan kotiarestiin loppuiäkseen. Hän kuoli sokeana 1642. Ehkä auringonpilkkuhavainnot olivat vahingoittaneet hänen silmiään.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018