Jos universumin voimallisin energiapurkaus leimahtaisi Linnunradan tässä kolkassa, maapallo säteilyttyisi elinkelvottomaksi. Yöuniaan ei kannata kuitenkaan menettää, sillä viimeaikaisten tutkimustulosten mukaan galaksimme ei ole tuhoisimpiin gammapurkauksiin äityvää tyyppiä.


maapallo säteilyttyisi elinkelvottomaksi. Yöuniaan ei kannata kuitenkaan menettää, sillä viimeaikaisten tutkimustulosten mukaan galaksimme ei ole tuhoisimpiin
gammapurkauksiin äityvää tyyppiä.




Universumin kirkkaimmat säteilylähteet ovat gammapurkauksia. Niissä vapautuu muutamassa sekunnissa sata kertaa niin paljon energiaa kuin tavallinen tähti tuottaa koko elinaikanaan.

Jopa vastakkaisella puolella Linnunrataa sattuva purkaus säteilisi taivaallamme yhtä voimakkaasti kuin Aurinko. Emme tosin näkisi purkausta paljain silmin, sillä se ei hohtaisi näkyvää valoa vaan lyhytaaltoista gammasäteilyä.

Purkauksia on kahta lajia: lyhyt- ja pitkäkestoisia eli alle ja yli kaksi sekuntia kestäviä. Myös toistuvia lyhyitä purkauksia on havaittu. Varsinkin pitkäkestoisen purkauksen energiahyöky on tappavan voimakas tuhansien valovuosien päässä.

Kaikki havaitut pitkäkestoiset purkaukset ovat tapahtuneet Linnunradan ulkopuolella. Purkauksia alettiin kuitenkin pitää mahdollisena vaarana, kun niiden havaittiin syntyvän supernovissa, jotka ovat yleisiä kotigalaksissammekin.

Jos pitkäkestoinen gammapurkaus sattuisi Linnunradan sisällä muutaman tuhannen valovuoden päässä meistä, voimakas gammasäteily voisi tuhota maapallon elämän. Vähintään se hävittäisi ilmakehästä suojaavan otsonikerroksen, minkä jälkeen Auringon ultraviolettisäteily käristäisi meidät.

Kuulostaa huolestuttavalta, eikö?


Harvinaisempia kuin luultiin

Vaara saattaa kuitenkin olla nyt ohi. Näin väittää ainakin Ohion osavaltionyliopiston tutkija Krzysztof Stanek, joka työtovereineen on viime vuosina tarkentanut käsityksiä purkausten synnystä.

Päätin haastatella Stanekia ja selvittää, mihin hänen optimisminsa perustuu.

Gammapurkauksen on ajateltu voivan syntyä minkä tahansa massiivisen tähden leimahtaessa supernovaksi, mutta Stanek kumoaa tämän. - Minun ja muiden tutkimustulokset osoittavat, että gammapurkaus syntyy vasta, kun epätavallisen massiivinen tähti luhistuu supernovaräjähdyksessä, hän selittää. Silloin tähden magneettikentän napojen kohdilta sinkoutuu vastakkaisiin suuntiin valtavat gammasädesuihkut.

Tämä parantaa tulevaisuuden näkymiä jo hieman: vaaralliset purkaukset eivät siis voi olla yhtä yleisiä kuin tavalliset supernovat.

Mutta supermassiivisiakin tähtiä kuolee. Miten todennäköistä on, että silloin syntyvän gammapur¬kauksen säteilykiila osuu tänne ja käräyttää meidät?


Raudan runsaus pelastaa

Näyttää siltä, että pelastukseksemme koituu Linnunradan kypsä ikä. Mitä useampia tähtisukupolvia syntyy ja kuolee, sitä enemmän niihin kertyy heliumia raskaampia alkuaineita, joita tähtitieteilijät nimittävät metalleiksi. Stanekin mukaan metallit ja gammapurkaukset eivät sovi samaan galaksiin.

Viimeaikaisia gammapurkauksia tutkiessaan Stanekin ryhmä havaitsi, että ne välähtävät yleensä pienissä, epäsäännöllisen muotoisissa galakseissa, joissa on vähän raskaita alkuaineita.

- Tärkeää näyttää olevan nimenomaan raskaiden alkuaineiden puute, Stanek korostaa. - Galaksin muoto on puutteen seuraus: vähämetallinen galaksi on yleensä pieni, ja pienimassaiset galaksit ovat usein epäsäännöllisin muotoisia.

Toinen vaatimus pitkäkestoisen gammapurkauksen muodostumiselle on vilkas tähtien synty.

- Gammapurkauksia tuottavat massiiviset tähdet ovat lyhytikäisiä. Ne elävät vain muutamia miljoonia vuosia. Siksi galaksissa, jossa sellaisia tapahtuu, on muodostuttava jatkuvasti runsaasti tähtiä.

Linnunrata on suuri, säännöllisen muotoinen galaksi, ja siinä on raskaita aineita suhteellisen paljon. Siinä ei myöskään enää synny kovin vilkkaasti uusia tähtiä.

Tämän perusteella on erittäin epätodennäköistä, että vaarallinen gammapurkaus tapahtuisi omassa galaksissamme.


Naapureissa voi posahtaa

Voimme siis nukkua rauhassa. Vielä minua kuitenkin kiinnostavat Linnunrataa ympäröivät pienet naapurigalaksit, jotka pikkuhiljaa vajoavat sen syleilyyn. Lähimmät naapurit kiertävät Linnunrataa sen laitoja liippoen. Voisiko niissä räjähtää gammapurkaus?

- Kyllä, molemmissa Magellanin pilvissä voisi sattua gammapurkaus, Stanek arvioi. - Tutkimuksemme mukaan Pienessä Magellanin pilvessä ehkä hieman todennäköisemmin, sillä siinä on vähemmän raskaita aineita kuin Suuressa Magellanin pilvessä.

Magellanin pilviin on noin 150 000 valovuotta. Niissä räjähtävän gammapurkauksen jälkihehku, jossa on näkyvää valoa, erottuisi täältä saakka paljain silmin. - Se ei kuitenkaan uhkaisi terveyttämme, Stanek vakuuttaa.

Stanek ei odota muissa Linnunradan pienissä seuralaisgalakseissa välähtelevän gammapurkauksia, sillä niissä ei ole tarpeeksi kaasua vilkkaalle tähtien synnylle.


Välähdyksistä vaaraa?
































1967 


1973


1980

1993
1997
1998
2001
2003
2005
2006

Mahdoton ennustaa

Entä kaukaisemmat naapurimme? Linnunrata ja Magellanin pilvet kuuluvat noin 30 galaksin joukkoon, jota nimitetään paikalliseksi galaksiryhmäksi. Porukan suurin on suunnilleen Linnunradan kokoinen Andromedan galaksi.

- Andromedassa on melko runsaasti raskaita aineita, joten se on epätodennäköinen isäntä gammapurkaukselle, Stanek pohtii. - Toisessa paikallisen ryhmän galaksissa M33:ssa on vähemmän metalleja, joten siinä saattaa räjähtää.

Me "raskassarjalaisten" asukit olemme siis todennäköisesti turvassa, mutta muuten on mahdotonta ennustaa, missä seuraavaksi leiskahtaa.

- Gammapurkauksia välähtää vain yksi vuodessa gigaparsekin kokoisella alueella. Mikä tahansa tällä alueella oleva vähämetallinen galaksi saattaa isännöidä seuraava purkausta.



Aiheesta lisää englanniksi: http://imagine.gsfc.nasa.gov/docs/science/know_l1/bursts.html



Palstan pitäjä Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018