Gammasäteily on kosmoksen villeintä mutta vielä vähän tutkittua säteilyä. Syksyllä avaruuteen ampaisee Glast, jonka on tarkoitus selvittää, mistä gammasäteily ammentaa hirmuisen energiansa.


Syksyllä avaruuteen ampaisee Glast, jonka on tarkoitus selvittää, mistä
gammasäteily ammentaa hirmuisen energiansa.




Olen äimänkäkenä! Nasan Glast-satelliitin tulevaa näkymää simuloivassa videossa vilahtaa Kuu. Sekin siis hohkaa gammasäteitä.

Ymmärrän toki, että taivaankappaleet säteilevät monilla eri aallonpituuksilla, mutta miten ihmeessä viileän rauhallinen kiertolaisemme tuottaa gammasäteitä, jotka sisältävät miljoonia kertoja enemmän energiaa kuin näkyvä valo?

Olen aina olettanut, että gammasäteily liittyy pelkästään universumin hurjiin ilmiöihin. Myös Glast (Gamma-ray Large Area Space Telescope) keskittyy tutkimaan rajuja juttuja: mustia aukkoja, massiivisten tähtien räjähdyksiä ja lähes valon nopeutta kiitäviä kaasuvirtoja.

Pian huomaan, että Kuunkin gammasäteily liittyy universumin hurjuuteen.


Löytyi sata vuotta sitten

Ranskalaisen fyysikon ja kemistin Paul Villardin kerrotaan keksineen gammasäteet vuoden 1900 paikkeilla. Hän työskenteli Pariisissa samaan aikaan kuin radioaktiivisten reaktioiden pioneerit Marie ja Pierre Curie.

Tuolloin tutkijat etsivät innolla uusia aineita ja säteilyjä. Wilhelm Röntgen oli juuri keksinyt nimeään kantavat säteet, ja Ernest Rutherford oli huomannut, että uraanin radioaktiivisessa hajoamisessa syntyy alfa- ja beetasäteilyä.

Paul Villard hoksasi, että radioaktiivisessa hajoamisessa muodostuu myös kolmatta säteilyä. Se nimettiin alfan ja beetan jatkoksi gammaksi.


Paljastui valon sukulaiseksi

Aluksi uskottiin, että gammasäteily koostuu hiukkasista kuten alfa- ja beetasäteily. Vasta kymmenisen vuotta myöhemmin Rutherford osoitti, että se onkin sähkömagneettista säteilyä, samaa säteilyä kuin tavallinen valo.

Gammasäteiden aallonpituus on kuitenkin huomattavasti näkyvää valoa lyhyempi (pienempi kuin 0,01 nanometriä), ja se sisältää enemmän energiaa kuin mikään muu sähkömagneettisen säteilyn laji.

Siksi sitä - toisin kuin muita sähkömagneettisia säteilyjä - syntyy tavallisesti atomiydinten energiatilojen muutoksissa, esimerkiksi radioaktiivisten aineiden hajoamisessa ja fuusio- ja fissioreaktioissa. Lisäksi sitä kehittyy hiukkasten ja hiukkasten ja magneettikentän vuorovaikutuksissa.


Gammataivas muuttuu alati

Gammatähtitieteilijä näkee universumin täysin eri perspektiivistä kuin pidempiaaltoista säteilyä keräävä tutkija. Ja näkövinkkelin muutoshan aina kannattaa. Kokeillaanpa.

Kuvittele katsovasi taivaalle. Yhtäkkiä näet vain gammasäteilyä. Tuttujen tähtien ja galaksien luotettava loiste katoaa, ja yläpuolellasi välähtelee tavan takaa.

Linnunradan erotat yhä. Se säteilee, koska hurjaa vauhtia kiitävät kosmiset hiukkaset törmäilevät tähtienvälisten kaasupilvien atomeihin ja virittävät niiden ytimet. Kun viritystilat purkautuvat, syntyy gammasäteilyä.

Ehkä nuo hiukkaset, joita nimitetään kosmisiksi säteiksi, sinkoutuivat tähtienväliseen avaruuteen, kun massiivinen tähti räjähti supernovana. Samassa räjähdyksessä syntyi myös radioaktiivisia alkuaineita, jotka niin ikään näkyvät gammasilmin.

Siellä täällä on muitakin kirkkaita kohteita, esimerkiksi pulsareita, joiden vinhasti pyörivä magneettikenttä saa aineen lähettämään gammasäteilyä.


Kuu Aurinkoa kirkkaampi

Eikä unohdeta ihailla gammataivaalla möllöttävää Kuuta. Siihen osuu alati Linnunradan tasossa matkaavia kosmisia säteitä. Myös Auringossa tapahtuvista purkauksista syöksyy hiukkasia, jotka pommittavat Kuun pintaa virittäen sen atomiytimiä.

Näin kiertolaisemmekin gammasäteily liittyy universumin hurjuuteen. Sitä ei syntysi, jolleivät pommitukseen osallistuvat hiukkaset saisi vauhtia supernovissa tai muissa rajuissa räjähdyksissä.

Näet gammataivaalla myös Auringon flarepurkausten ytimiin, mutta itse Aurinko on vaikeampi nähdä. Näin kertovat muun muassa CGRO:n (Compton Gamma-Ray Observatory) havainnot: kun satelliitin Egret-kaukoputki viitisentoista vuotta sitten kuvasi gammakuun, se ei pystynyt erottamaan rauhallista Aurinkoa.

Hups! Unohdin aivan, ettet toki näe gammasilmilläsi Kuutakaan, etkä mitään muutakaan täältä maan päältä.


Havaittava avaruudesta

Taivaalta tuleva gammasäteily ei pääse ilmakehän läpi - onneksi, sillä se tappaisi meidät tuota pikaa. Gammailmaisimet on siis kuljetettava avaruuteen.

Ensi syksynä gammajahtiin lähtevässä Glast-satelliitissa on kahdenlaiset gammasilmät: gammapurkauksia monitoroiva ilmaisin ja kaukoputki, joka haravoi gammasäteilyn lähteitä. Niissäkin riittää vielä tutkittavaa.

1990-luvulla gammasäteilijöitä kartoittanut CGRO onnistui löytämään lähes kolmesataa lähdettä, mutta niistä yli sata on yhä identifioimatta. Glastin kaukoputki on 50 kertaa edeltäjäänsä herkempi, joten sen uskotaan suoriutuvan tunnistuksesta.

Moni nyt määrittämätön lähde osoittautuu epäilemättä joksikin tutuksi gammasäteilijäksi, mutta joukossa saattaa olla eksoottisia kohteita, joita ei vielä osata kuvitellakaan. Jännittävää.


Hiukkasfyysikotkin odottavat

Glastin on myös tarkoitus selvittää, miten hiukkaset kiihtyvät supernovaräjähdyksissä, pulsareissa ja kvasaareissa nopeuksiin, joista maassa työskentelevä hiukkasfyysikko voi vain unelmoida. Glast onkin hanke, joka kiinnostaa tähtitieteilijöiden lisäksi fyysikoita.

Glast kiinnostaa myös useita suomalaisia tutkijoita. Helmikuussa San Franciscossa pidettävään ensimmäiseen Glastia luotailevaan tiedekokoukseen osallistuvat ainakin Anne Lähteenmäki Teknillisen korkeakoulun Metsähovin radiotutkimusasemalta ja Elina Lindfors Turun yliopiston Tuorlan observatoriosta.


Palstan pitäjä Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hän kirjoitti maapalloa mahdollisesti uhkaavista gammapurkauksista tällä samalla palstalla numerossa 7/2006.


Gammatähtitiede vielä nuorta




























MILLOIN MIKÄ MITÄ
1961
1975-1982
1989-1998
1991-1999










Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018