Ruoassa geenien muuntelu pelottaa, mutta lääkkeissä se hyväksytään. Joka kolmas uusi lääke tehdään geenitekniikalla.


oka kolmas uusi lääke tehdään geenitekniikalla.




Diabeetikko kaivaa insuliinikynän tottuneesti esiin ja pyöräyttää sen päässä olevasta nupista sopivan annoksen. Paita kohoaa hieman, kun hän pistää neulan vatsan ihoon. Napin painallus vapauttaa kynän säiliöstä insuliinin, jota hänen elimistönsä ei itse pysty tuottamaan.

Insuliinia ei voi ottaa pillereinä kuten tavallisia pienimolekyylisiä lääkkeitä, sillä se on proteiini ja pilkkoutuisi ruoansulatuksessa. Kaikki proteiineista tai niiden osista koostuvat lääkkeet täytyy pistää ihon alle, lihakseen tai laskimoon, joten neulasta ei pääse eroon.

Silti lääke on diabeetikon kannalta parantunut. Tämä johtuu valmistusmenetelmän mullistuksesta.

Monien elimistön omien, mutkikkaiden lääkeaineiden tavoin insuliinia ei osata tehdä synteettisesti, ja viime vuosikymmeniin asti se kerättiin sian tai naudan haimasta. Eläinvalmiste kuitenkin aiheuttaa allergioita, eikä sitä edes saada riittävästi.

Nyt nuo ongelmat ovat historiaa, sillä lääkeinsuliini valmistetaan bakteereissa tai hiivoissa, joihin on siirretty ihmisen insuliinin geeni.


Lisää tehoa, vähemmän haittoja

Jo lähes joka kymmenes lääke tuotetaan geenitekniikan avulla - uusista lääkkeistä jopa kolmannes.

Geenitekniikkaa käytetään myös entistä tehokkaampien ja turvallisempien rokotteiden valmistukseen.

Diabeteksen lisäksi bioteknisillä lääkkeillä hoidetaan esimerkiksi nivelreumaa, ms-tautia, tulehduksia ja syöpiä. Näistä monessa elimistöä vahingoittaa ylikierroksille yltynyt puolustusjärjestelmä, ja siksi useat lääkkeistä ovat hillintään erikoistuneita proteiineja, vasta-aineita.

Geenitekniikalla saadaan täsmälääkkeitä, jotka ovat monin tavoin aiempaa parempia. Niillä ei yleensä ole sellaisia haittavaikutuksia kuin synteettisesti valmistetuilla, elimistölle täysin vierailla aineilla. Niillä myös vältetään infektioiden ja allergioiden riskit, joita ihmisestä tai eläimistä kerättyihin aineisiin liittyy.


Nämä jo käytössä
































TAUTI GEENILÄÄKKEITÄ
anemia erytropoietiini
astma vasta-aineita
diabetes insuliini

hyytysmistekijöitä

rokote
kasvuhäiriöt kasvuhormoni

interferoneja
reumasairaudet
syövät
veritulpat

Soluista lääketehtaita

Moderni lääketehdas on siis mikroskooppinen: solu, joka lisääntyy miljardeiksi viljelytankissaan ja samalla valmistaa ihmisen insuliinia tai muuta haluttua proteiinia. Yleensä proteiini erittyy tankin kasvatusnesteeseen, josta sitä suodatetaan aika ajoin talteen.




Mikä geenilääke


Tässä nimitystä geenilääke käytetään vastaavassa merkityksessä kuin puhutaan geeniruoasta: se tuotetaan geeninsiirron avulla. Virallisempia nimityksiä ovat geenitekninen lääke ja biotekninen lääke.

Niitä valmistetaan eläin- ja kasvisoluissa tai mikrobeissa, joihin on siirretty lääkeproteiinin valmistusohjeena toimiva geeni. Lääkkeeseen näitä geenejä ei jää.
Kaikki lääkkeet, joiden valmistuksessa käytetään biotekniikkaa, eivät kuitenkaan ole geeninsiirron avulla tuotettuja lääkeproteiineja. Esimerkiksi tavalliset antibiootit eivät ole proteiineja, mutta niiden tuotantoa tehostetaan petraamalla niitä luonnostaan valmistavien mikrobien perimää geenitekniikalla.

Eri asia on sitten geenihoito eli geeniterapia, jolla tarkoitetaan hoitavien geenien siirtämistä potilaan elimistöön. Se on pääosin vasta kokeiluvaiheessa.











Lypsetään lääke maitorauhasista

Lääkeproteiineja ei aina synny halutulla teholla edes soluviljelmissä. Siksi lääkkeitä on alettu valmistaa myös "elävissä bioreaktoreissa", kuten lehmässä, siassa ja kanassa. Haluttu dna-pätkä voidaan injektoida suoraan hedelmöityneeseen munasoluun, mutta paljon tehokkaampi tapa on Dolly-lampaastakin tuttu tumansiirto: dna-pätkä ruiskutetaan aivan tavallisen solun tumaan, joka sitten siirretään munasoluun.




1. Ihmisen insuliinia tuottava dna-pätkä yhdistetään bakteerin pieneen rengasmaiseen dna-molekyyliin eli plasmidiin. Tähän käytetään leikkaavia ja liimaavia entsyymejä.
2. Saatu plasmidi siirretään kolibakteeriin, joka alkaa valmistaa ihmisen esi-insuliinia. Bakteereista käytetään tautia aiheuttamattomia versioita.
3. Bakteereita viljellään suurissa säiliöissä, fermentoreissa, joissa bakteerit jakaantuvat ja tuottavat runsaasti lääkeproteiinia.
4. Bakteerit tapetaan esimerkiksi lämpökäsittelyllä. Jäljelle jää esi-insuliini.
5. Esi-insuliini leikataan entsyymeillä insuliiniksi.
6. Solujäämät erotetaan liuoksesta linkoamalla. Insuliini kerätään ja kiteytetään. Kiteet liuotetaan nesteeseen ja pakataan myyntipakkauksiin.















- Noin 500 eaa. Kiinassa hoidetaan paiseita homeisella soijamaidolla, "ensimmäisellä antibiootilla".
- 1700- ja 1800-luvun taitteessa mikrobien merkitys taudeissa alkaa selvitä muun muassa englantilaisen Edward Jennerin isorokkotutkimuksen siivittämänä.
- 1800-luvun jälkipuoliskolla ranskalainen Louis Pasteur kehittää pastöroinnin eli mikrobien hävittämisen kuumentamalla sekä rokotteet, joissa käytetään heikennettyjä taudinaiheuttajia. Myös perinnöllisyystiede saa alkunsa, kun itävaltalainen Gregor Mendel selvittää periytymisen lait kuuluisilla risteytyskokeillaan.
- 1900-luvun taitteessa löytyvät virukset.
- 1928 englantilainen Alexander Fleming keksii, että homekasvusto tuottaa ainetta, joka tappaa bakteereita. Penisilliiniä opitaan kuitenkin valmistamaan tehokkaasti vasta toisen maailmansodan paineessa.
- 1953 yhdysvaltalainen James Watson ja brittiläinen Francis Crick ratkaisevat dna:n rakenteen.
- 1970-luvulla räätälöidään ensimmäinen yhdistelmä-dna-molekyyli. Tämän jälkeen vierasta dna:ta opitaan siirtämään mikrobien, kasvien ja eläinten perimään. Vasta-aineita onnistutaan valmistamaan yhdistämällä hiiren ja ihmisen soluja.
- 1975 syntyy ensimmäinen geneettisesti muunneltu hiiri. Poisto- ja siirtogeenisillä hiirillä aletaan tutkia ihmisen sairauksia.
- 1982 alkaa muuntogeenisten mikrobien käyttö lääketehtaina, kun bakteerit valjastetaan tuottamaan ihmisen insuliinia. Lääkkeitä ja rokotteita aletaan saada myös nisäkässoluviljelmistä.
- 1980-luvun puolivälissä syntyvät ensimmäiset siirtogeeniset tuotantoeläimet. Eläimet saadaan valmistamaan myös ihmisen lääkeproteiineja.
- 1990-luvun alussa tehdään maailman ensimmäinen ihmisen geenihoito.
- 1995 tehdään Suomen ensimmäinen ihmisen geenihoito.
- 2000 ihmisen koko perimän emäsjärjestys saadaan kartoitetuksi.
- 2007 vuohen lypsämä ihmisen antitrombiini saa myyntiluvan.


Myös kasvit valjastetaan

Diabetes yleistyy jatkuvasti, ja insuliinia tarvitaan jo nyt enemmän kuin sitä pystytään tuottamaan. Kasvit voivat ehkä ratkaista ongelman. Ohdakemaisessa saflorissa tuotetun insuliinin arvellaan tulevan markkinoille vuonna 2010. Näin se olisi ensimmäinen siirtogeenisestä kasvista saatava lääke.

Kasveissa suunnitellaan valmistettavan muitakin lääkkeitä, kuten kolesterolilääkkeeksi tarkoitettua apolipoproteiinia. Muuntogeeninen tupakka on puolestaan saatu tuottamaan erästä hiv-vasta-ainetta.

Siirtogeeniset lääkekasvit herättänevät vastaavia kysymyksiä kuin geneettisesti muunnellut ravintokasvit. Ne eivät välttämättä pysy laboratorioissa ja tuotantolaitoksissa, toisin kuin soluviljelmät ja eläimet.


Hoitoa muutenkin kuin lääkkein

Biotekniikka on siis vauhdikkaasti lunastamassa lupauksiaan ainakin terveydenhoidossa, eikä lääkkeiden tuotanto ole ainoa tapa.

Sairauksien toteaminen on suuresti helpottunut ihmisen perimän kartoituksen ja mikrobien geneettisten tunnistusmenetelmien takia. Esimerkiksi sars-epidemian aiheuttanut virus tunnistettiin geeniteknisesti. Joidenkin perinnöllisten sairauksien puhkeamista pystytään jo ehkäisemään geenitestien ansiosta. Lääketutkijat saavat bioteknisin menetelmin nopeasti seulotuksi lupaavimmat lääkkeiden vaikutuskohdat ja lääke-ehdokkaat.
Geenihoidoilla voitaneen tulevaisuudessa parantaa monia sellaisiakin sairauksia, joita ei vielä osata hoitaa. Näissä hoidoissa potilaaseen siirretään geeni, joka korvaa viallisen.

Ihmisen kantasoluja käytetään rutiininomaisesti jo esimerkiksi luuydinsiirroissa, ja uudenlaisia hoitoja kehitetään muun muassa aivojen rappeumasairauksiin. Syöpärokotteiksikin ihmisen soluja pyritään muokkaamaan.

Myös ihmisen varaosien ja kudossiirteiden käyttö lisääntyy jatkuvasti, ja jälleen tarvitaan eläinystävien apua. Parhaillaan tutkitaan, voisiko siirrännäisiä kasvattaa esimerkiksi siassa.


Asiantuntijoina toimivat Lääkelaitoksen osastopäällikkö ja professori Pekka Kurki sekä Helsingin yliopiston kehitysbiologian dosentti Kirsi Sainio.


 



 



 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018