Helsingin yliopiston syöpäbiologian dosentti Akseli Hemminki tahtoi lääkäriksi, mutta päätyi lapsuuden mielikuviensa kreiseimpään hommaan, tutkijaksi. Nyt hän ei voi kuvitella elämäänsä ilman tutkimustyötään, joka sekin tähtää ihmisten hoitamiseen. Hän kehittää geeniterapiasta parannuskeinoa aikamme alati lisääntyvään vitsaukseen.


mutta päätyi lapsuuden mielikuviensa kreiseimpään hommaan, tutkijaksi.
Nyt hän ei voi kuvitella elämäänsä ilman tutkimustyötään, joka sekin tähtää
ihmisten hoitamiseen. Hän kehittää geeniterapiasta parannuskeinoa aikamme
alati lisääntyvään vitsaukseen.




Hyllyt ovat täynnä pahvilaatikoita, erivärisiä mappeja, lasipulloja, muovikanistereja ja pipettejä. Pöydillä on elektronisia kojeita, sentrifugeja ja tietokoneita. Tuolin selkänojalle joku on unohtanut valkoisen takkinsa. Suljetun oven takana on tila, jossa varoitusmerkeistä päätellen käsitellään radioaktiivisia ja biologisesti vaarallisia aineita

Hallitun kaaoksen keskellä häärää mustiin farkkuihin ja vihreään paitaan pukeutunut pitkä mies. Tumma tukka peittää korvia, ja pulisongit kurottavat kohti mustaa leukapartaa. Dosentti Akseli Hemminki esittelee laboratoriossaan tehtävää tutkimusta. Täällä kehitetään syöpälääkkeitä, joilla voitaisiin hoitaa pitkälle levinneitä, uusiutuvia syöpiä.

- Jos syöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä maksaan tai luustoon, siitä ei voi parantua. Nykyhoidoilla potilaat voivat elää pidempään kuin ennen, mutta minusta tähän ei pidä tyytyä. Tavoitteet pitäisi asettaa korkeammalle: ainakin osa potilaista pitäisi pystyä parantamaan, Hemminki sanoo.


Vanhempien työ varoitti

Kahdenkymmenen hengen tutkimusryhmää johtava Akseli Hemminki on kotinurkillaan Helsingin yliopiston Biomedicumissa Meilahdessa. Hän syntyi 33 vuotta sitten nurkan takana Naistenklinikassa, asui lapsuutensa kivenheiton päässä Tukholmankadulla ja väitteli kahdeksan vuotta sitten tohtoriksi laboratoriotaan vastapäätä Haartmaninkadulla. Välillä hän asui kolme vuotta ulkomailla, mutta kotipesä veti takaisin.

Hemmingin molemmat vanhemmat ovat tutkijalääkäreitä ja professoreja. Kari Hemminki on tutkinut syövän mekanismia ja Elina Hemminki kansanterveyttä. Ei siis mikään ihme, että Akselillekin mieluisimpia kouluaineita olivat fysiikka, kemia ja biologia.

- Nyt tuntuu, että lääketieteen tutkijanura oli minulle ennalta määrätty, mutta lapsena minusta tuntui päinvastaiselta. Vanhempani tekivät pitkää päivää ja olivat stressaantuneita. Ajattelin, että tutkijan työ on kreisiä hommaa, ja päätin, että siihen minä en ainakaan rupea, Hemminki muistelee.

Hän lähti kuitenkin opiskelemaan lääketiedettä, koska siinä yhdistyivät kaikki asiat, jotka häntä kiinnostivat.
- Oli myös ilmiselvää, miksi lääketiedettä opiskellaan: ihmisten hoitamiseksi. Tiesin halua¬vani lääkäriksi, mutta tutkijanuraan suhtauduin edelleen vastahakoisesti.


Julli marssi ryhmään

Opiskelu tempaisi mukaansa, ja opinnot etenivät joutuisasti. Kun Hemminki parin vuoden päästä alkoi suorittaa syventäviä opintoja, hän päätti tähdätä mahdollisimman korkealle. Mies marssi yli satahenkistä tutkimusryhmää johtaneen professori Albert de la Chapellen puheille - kahden sihteerin ohi.

- En tiennyt, että minun olisi pitänyt sopia aika etukäteen. Koputin oveen, avasin sen ja päädyin keskelle palaveria. Albert, Lauri Aaltonen ja Päivi Peltomäki hämmästelivät, kuka on tämä nuori julli, joka ryntää sisään, Hemminki nauraa.

Nuori julli vakuutti professorin siitä, että vaikkei taitoa vielä olekaan, innostusta on sitäkin enemmän. Laboratoriotyö osoittautui hauskaksi ja jännittäväksi, ja molekyylien ja geenien maailman avautuminen oli vaikuttava kokemus.


Vauhtilähtö johti uupumukseen

Vaikuttava oli myös Hemmingin tutkijanuran alku. Periytyvän paksusuolensyövän geneettistä taustaa käsitellyt tutkimus sujui hyvin, ja tuloksia tuli nopeasti. Koska aihe oli juuri tuolloin hyvin ajankohtainen, tutkimus julkaistiin jo vajaan vuoden kuluttua alan parhaimmistoon kuuluvassa Nature Genetics -lehdessä. Artikkelin ensimmäinen kirjoittaja oli 21-vuotias Akseli Hemminki.

Tutkijanuralle oli helppo ryhtyä, kun valmiina oli kolmannes väitöskirjasta. Silti neljän vuoden puristuksesta tuli rankka.

Työn vaikeusastetta nostettiin onnistuneen alun jälkeen, ja tavoitteena oli löytää syövälle altistavan Peutz-Jeghersin oireyhtymän geeni. Kun paikantaminen onnistui, työ vaikeutui entisestään. Nyt piti selvittää, mikä perimän mutaatio taudin aiheuttaa. Sitä jahtasivat kymmenet tutkijat eri puolilla maailmaa.

- Se oli väitöskirjan raskain vaihe. Tein liikaa töitä, eikä homma enää huvittanut vaan alkoi ahdistaa. Jälkeenpäin ajatellen olin burnoutin partaalla, Hemminki sanoo.


Miksi veti takaisin

Väiteltyään Hemminki päätti pitää hengähdystauon tutkijan työstä. Hän meni Järvenpäähän terveyskeskuslääkäriksi. Hyppäys tutkijasta valkotakiksi oli iso askel - monella tapaa. Samalla kun Hemminki tutustui yleislääkärin työhön hän tutustui myös asenteisiin, jotka eivät tuntuneet omilta.

- Lääkärikunnassa on vahva  "näin tehdään, koska ylilääkäri niin sanoi" -asenne. Minä taas olen lapsesta asti kysynyt "miksi?". Olin varmaan rasittava alainen.

Kun Hemminki tunsi toipuvansa väitösvaiheen ylirasituksesta, hän halusi vielä katsoa tiedemaailman kortit ja samalla vaihtaa tutkimuskohdetta. Häntä kiinnosti vuosituhannen vaihteen kuuma ala, geeniterapia. Hän sai post doc -paikan Alabaman yliopistosta Birminghamista, ja samaan yliopistoon lähti tutkijaksi myös vaimo Anna Kanerva.

Hemminki ehti olla varsinainen post doc -tutkija vain vajaan vuoden. Kun naapurilaborato¬riosta vapautui ryhmänjohtajan paikka, Hemminki valittiin tehtävään.

Yhdysvaltain-aika oli tuottoisa - kolmessa vuodessa Hemminki julkaisi noin 30 tieteellistä artikkelia - mutta pariskunta päätti palata kotimaahan. - Ennätimme tutustua Amerikan elämäntyyliin ja tulimme siihen tulokseen, että Suomi on suomalaiselle hyvä paikka.


Virus vie geeniä tai iskee itse

Akseli Hemmingin työhuoneen seinällä on lukuisia kunniakirjoja, ja kaapin päällä seisoo palkintopatsaita. Viimeisin tunnustus tuli Kansainväliseltä nuorkauppakamarilta, joka nimesi hänet "nuoreksi menestyjäksi".

- Kun on pannut itsensä kokonaan likoon, on kiva, että se huomataan jollakin tavalla - kun ei tässä ammatissa rikastumaankaan pääse, Hemminki hymyilee. Hän toivoo, että "plakaatit ja pystit" tuovat myös tieteenalalle ja hänen tutkimusryhmälleen julkisuutta, uskottavuutta ja rahoitusta.

Hemmingin monitieteinen ryhmä tutkii vielä kehitteillä olevaa syövän geeniterapiaa. Siinä syöpäkudokseen viedään hoitogeenejä, joiden tuottamat proteiinit pystyvät myrkyttämään syöpäsoluja tai muuttamaan lääkkeiden esiasteita solumyrkyiksi. Ne voivat myös aktivoida immuunipuolustuksen tunnistamaan ja tappamaan syöpäsoluja tai estää syövälle elintärkeiden verisuonien kasvun.

Hemmingin ryhmä keskittyy geeniterapian ytimeen: geeninsiirtoon ja siinä tarvittaviin siirtogeenien kuljettimiin, vektoreihin.

- Muokkaamme kuljettimia adenoviruksesta, joka on tavallinen flunssavirus. Se on erittäin hyvä kuljetin, kun kohteena on syöpä, Hemminki sanoo ja valaisee adenon etuja: se on turvallinen, sen perimä tunnetaan hyvin, sitä on helppo muunnella, ja sitä voidaan vaivattomasti valmistaa suuriakin määriä.

Paitsi kuljettimeksi adenovirus sopii myös täsmäaseeksi syöpää vastaan. Tämä vielä melko uusi idea hyödyntää virusten luontaista kykyä tuhota solut, joissa ne jakautuvat.

- Muokkaamalla viruksen genomia voimme estää prosessin normaaleissa soluissa ja näin rajata sen ainoastaan syöpäsoluihin. Joka kerran virusten jakautuessa kasvaimeen vapautuu jopa 10 000 uutta täsmäasetta. Teoriassa prosessi jatkuu niin kauan kuin kasvaimessa on syöpäsoluja, ja verenkierron välityksellä virukset voivat etsiytyä myös etäpesäkkeisiin, Hemminki selittää.


Kymmenen vuoden päästä apteekeissa

Syövän geeniterapiahoidoilta odotetaan paljon. Niitä pidetään nykyisiä hoitoja tehokkaampina ja turvallisempina, sillä ne eivät vaurioita terveitä soluja samalla lailla kuin leikkaukset, solunsalpaajat ja sädehoidot.

Laboratoriotutkimuksista on kuitenkin pitkä tie lääkkeisiin, joilla hoidetaan potilaita. Entisestään tie piteni 2004, kun Euroopan unioni hyväksyi direktiivin, joka asetti kaikki kliiniset kokeet samalle viivalle. Nyt 10 hengen alustavaan potilastutkimukseen kohdistuvat samat vaatimukset kuin 3 000 ihmisen tutkimukseen, joka tähtää lääkkeen myyntilupaan.

- Kyse on rahasta. Uuden lääkkeen vieminen ensimmäisen vaiheen pieneen potilastutkimukseen maksaa arviolta jo miljoona euroa. Millään akateemisella tutkimusryhmällä ei ikinä tule olemaan tällaisia varoja.

Hemmingin ryhmä onkin hankkinut yhteistyökumppanikseen biotekniikkayhtiön Yhdysvalloista, missä lupapolitiikkakin on väljempi. Siellä lupa ensimmäisiin kliinisiin kokeisiin saatiin parissa kuukaudessa, mutta Suomessa hakemus on seilannut puolitoista vuotta tutkimusryhmän ja Lääkelaitoksen välillä.

- Maailmalla on kahden viime vuoden kuluessa tehty jo isojakin kliinisiä tutkimuksia. Ne osoittavat, että potilaat hyötyvät geeniterapiasta, Hemminki sanoo. Hän uskookin, että kymmenen vuoden kuluessa syöpää hoidetaan rutiininomaisesti geeniterapialla ja apteekeissa myydään geeniterapialääkkeitä.


Kliinikko näkee tarpeet

Tutkimustyönsä ohella Akseli Hemminki toimii erikoistuvana lääkärinä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin syöpätautien klinikassa. Hän sanoo tutkimuksen ja hoitotyön hyödyttävän ja motivoivan toisiaan.

- Ei tarvitse tehdä kovin pitkään töitä syöpäpotilaiden kanssa, kun havaitsee uusien hoitojen äärettömän suuren tarpeen. Saan potilailta ja heidän omaisiltaan viikoittain pyyntöjä osallistua uusien hoitojen kokeisiin, vaikka meillä ei ole sellaisia käynnissäkään.

Kliinikon ja tutkijan työn yhdistämisessä on myös pulmansa. - En saa tutkijana mitään anteeksi sen vuoksi, että työskentelen myös klinikassa. Kilpailen rahoituksesta ammattitutkijoiden kanssa. Klinikassa taas en saa mitään armoa sen vuoksi, että teen tutkimusta. Minua syynätään jopa tarkemmin kuin muita sairaalalääkäreitä.

Näissä oloissa päivät venyvät pitkiksi. Hemmingin virallinen työpäivä kuluu syöpäklinikassa, iltapäivät, illat ja joskus myös viikonloput menevät tutkimusryhmän johtamiseen. Vuosilomatkin hän on ottanut tieteen palvelukseen.

- Jos haluaisin pitää muun elämäni erillään työstäni, tilanne olisi ongelmallinen. Olen kuitenkin päättänyt kauan aikaa sitten, että elämäntehtäväni on samalla työ ja harrastus. Jos teen jotakin, teen sitä koko sielullani.


Tutkimus kuitenkin voittaa

Hemmingin viisivuotinen erikoistumisjakso päättyy puolen vuoden kuluttua. Silloin hänen on valittava kliinikon ja tutkijan työn välillä. Tällä kertaa valinta ei ole vaikea. Hemminki on sen jo tehnyt. Hän sanoo, ettei pysty kuvittelemaan elämää ilman tutkimustyötä.

Jos hän saisi laatia itselleen täydellisen tulevaisuuden, hän tekisi tutkimusta ja hoitaisi parina päivänä viikossa potilaita lääkkeillä, joita tutkimus on tuottanut. Skenaario voisi toteutua, jos Helsinkiin perustettaisiin uuden teknologian hoitojen keskus, jossa kehitettäisiin lääkkeitä, tehtäisiin kliinisiä tutkimuksia ja hoidettaisiin potilaita.  - Saattaa olla, että tavoitetta on lähdettävä toteuttamaan ulkomaille, Hemminki aprikoi.


Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



Akseli Hemminki


Ikä: 33
Arvo: syöpäbiologian dosentti, lääketieteen tohtori
Yliopisto: Helsingin yliopisto
Laitos: Syövän geeniterapia -tutkimusryhmä, Haartman Instituutti ja Syöpäklinikka, Hus
Tutkimusala: geeniterapia
Harrastukset: basson soitto.



Alias Akseli Kettu


Tutun näköinen mies? Hän on suoraa rokkia soittavan The Tamarillos -yhtyeen basisti Akseli Kettu.

- Mikään ei rentouta yhtä paljon kuin se, että pääsee soittamaan hyvää musiikkia hyvien kaverien kanssa bassovahvistin mahdollisimman kovalla. Siinä on alkukantaista voimaa, kun elimistö resonoi basson ja rummun tahdissa.

Akseli Hemmingin soittoharrastus alkoi neljä vuotta sitten, kun opiskelukaveri kysyi vitsinä, tulisiko Hemminki paikkaamaan bändistä lähtenyttä basistia. Hemminki otti haasteen vastaan, alkoi harjoitella opettajan johdolla ja oli seitsemän kuukauden kuluttua keikalla.

- Basson soitossa on paljon samaa kuin tutkimusryhmän vetämisessä. Ahkeruus on äärimmäisen tärkeää, samoin pitkäjänteisyys ja ryhmätyökyky myös, Hemminki esittelee.
- Kaiken, mitä teen, pyrin tekemään hyvin, en puolihuolimattomasti. Asioiden tulee mennä eteenpäin, ja koko ajan pitää tavoitella parempaa.



Etappeja


1973 syntyy Helsingissä.
1991 valmistuu ylioppilaaksi Suomalaisesta Yhteiskoulusta, aloittaa lääketieteen opinnot ja suorittaa asepalveluksen.
1994 julkaisee ensimmäisen tieteellisen artikkelinsa arvostetussa Nature Genetics -lehdessä.
1998 väittelee lääketieteen tohtoriksi.
1999 valmistuu lääkäriksi.
2000 lähtee Yhdysvaltoihin Alabaman yliopistoon post doc -tutkijaksi.
2002 palaa Suomeen ja soittaa ensimmäisen keikkansa basistina.
2003 aloittaa erikoistumisen syöpätauteihin.
2005 Artturi-poika syntyy.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018