Lähikuvassa Iiris Hovatta. Työhönsä intohimoisesti suhtautuva Iiris Hovatta tutkii, miten perimä vaikuttaa paniikkihäiriön ja muiden ahdistuksen muotojen syntyyn.




Hikinoro alkaa valua ohimolta poskea pitkin. Vesilasia kurottava käsi vapisee niin, että juoma on läikkyä. Syke nousee sataanviiteenkymmeneen, vaikka seison paikallani. Samaan aikaan, kun alemmat aivoalueeni tuottavat pelon fyysisiä oireita, aivokuoreni pihtipoimu käsittelee mantelitumakkeesta tullutta viestiä ja ratkaisee, onko pelkosignaali vakavasti otettava. Pitäisikö sen perusteella toimia vai ei?

Väärä hälytys! Tumma varjo katossa ei ollutkaan tappajahämähäkki, ja hississä oli kuin olikin takaseinä - vaikkakin lasinen. Hetken viipynyt ahdistuksen tunne katoaa, ja elämä jatkuu entiseen tapaan.

Kaikilla ahdistus ei mene ohi, vaikka järki sanoo, ettei kaikkia hämähäkkejä, julkisia tilanteita, avoimia tiloja tai korkeita paikkoja tarvitse pelätä. Piinallisista ahdistuneisuuden muodoista kärsii vuosittain arviolta kuusi prosenttia suomalaisista. Tavallisimpia ovat paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.

- Ahdistuneisuus on normaalia, kun tilanne on pelottava. Vain silloin, kun tunne haittaa elämää ja työtä, puhutaan häiriöstä, selittää ahdistuksen geneettistä taustaa tutkiva dosentti Iiris Hovatta.

Hovatan johtama tutkimusryhmä on tunnistanut geenejä, joiden tietty muoto saattaa altistaa ahdistuneisuushäiriöille. Helsingin yliopiston molekyylineurologian tutkimusohjelmassa toimiva ryhmä julkaisi tuloksensa lokakuussa Biological Psychiatry -lehdessä.

- Löydöksemme ovat toistaiseksi tilastollisia yhteyksiä geenien ja häiriön välillä. Jotta voisimme varmasti sanoa, että tietty geeni altistaa sairaudelle, jonkin toisen ryhmän pitäisi toistaa tutkimuksemme, Hovatta täsmentää.

Hän korostaa, että vaikka geenien tunnistaminen auttaa ymmärtämään häiriön syitä, yksilön sairastumisriskiä ei voi ennustaa yksittäisistä geeneistä, koska kyse on monen geenin ja ympäristön yhteisvaikutuksesta.


Aivoihin muusikon sormin

Seinälle ruuvatulle suurelle valkotaululle on piirretty ympyröityjä kirjaimia, joista lähtee nuolia yhdistämään ne seuraavaan riviin. Kyseessä voisi olla hahmotelma firman uudesta organisaatiosta tai Idols-kisan valintaprosessista, mutta tuskinpa sellaisia pohditaan täällä Biomedicumin laboratoriossa. Piirros kuvaakin suuren hiirikokeen logistiikkaa.

Piirroksen pallerot tarkoittavat hiiriä, jotka palvelevat tiedettä Helsingin yliopiston koe-eläinyksikössä Ruskeasuolla. Siellä kasvatetaan tutkimuskäyttöön hiiriä, joista toiset on jalostettu pelokkaiksi ja toiset rohkeiksi. Ahdistuneisuuden tutkimus lähtee liikkeelle ikävimmästä osasta.

- Kukaan ei nauti eläinten tappamisesta, mutta se on pakko tehdä. Yritämme kuitenkin koko ajan minimoida hiirten käyttöä ja miettiä vaihtoehtoisia menetelmiä, Hovatta kertoo.

Jatko on eettisesti helpompaa mutta taidollisesti vaikeampaa. Pienten jyrsijöiden aivoista pitää nimittäin leikata talteen ne alueet, joista geenien toimimista tutkitaan. Preparointi vaatii nopeutta, tarkkuutta ja näppäriä sormia.

- Olen pärjännyt siinä hyvin. Olen lapsesta saakka soittanut eri instrumentteja, joten sormilla työskentely on ollut minulle tuttua. Ehkä tietyt motoriset aivoradat ovat sen vuoksi hyvin kehittyneet, Hovatta hymyilee.

Aivonäytteistä mitataan kaikkien geenien toimintaa samaan aikaan ja katsotaan, onko pelokkaiden ja rohkeiden hiirten välillä eroja.

- Jos pystymme katsomaan useita geenejä samaan aikaan, voimme ymmärtää paremmin, mitä aivoissa molekyylitasolla muuttuu, kun ihminen tai hiiri ahdistuu, Hovatta selittää. - Työmme avulla voidaan ehkä tulevaisuudessa kehittää täsmälääkkeitä ahdistuksen hoitoon.


Koko perhe musikaalinen

Espoon Iirislahdessa nuoruutensa asunut Hovatta kertoo olleensa lapsena lukutoukka ja kuvaa perhettään "perinteiseksi akateemiseksi perheeksi", jossa kannustettiin musiikin pariin. Iiris harjoitti sormiaan soittamalla pianoa ja huilua ja lauloi maineikkaassa Tapiolan kuorossa. Toinen perhettä yhdistänyt tekijä oli luonto.

- Vietin kesiäni Lempäälässä mökillä ja kävin Espoossa pienestä pitäen meripartiossa. Se oli hyvää vastapainoa klassiselle musiikille ja koulunkäynnille, Iiris muistelee.

Iiriksen vanhemmat antoivat jälkikasvulleen vapaat kädet, kun opiskelualan valinta tuli ajankohtaiseksi. Neljä lasta löysivätkin kukin omanlaisensa urat. Kuopus Talvikki on diplomi-insinööri ja tekee väitöskirjaa avaruusteknologiasta. Ville opiskeli ensin jazztrumpetistiksi mutta luki sitten itsensä ekonomiksi ja on nyt johtajana Nokialla. Vuokko puolestaan näyttelee ja laulaa.


Äidin esimerkki ei houkutellut

Perheen esikoisella Iiriksellä oli koulussa kahdessa aineessa aina kympit: musiikissa ja biologiassa. Hän ei kuitenkaan halunnut ammattimuusikoksi, joten hän haki opiskelemaan biologiaa.

- Minusta piti ensin tulla ekologi. Opiskelin kaksi ensimmäistä vuotta perusbiologiaa ja kävin kaikki eläin- ja kasvitieteen peruskurssit. Kun piti erikoistua, valitsin kuitenkin perinnöllisyystieteen, sillä 1990-luvun alussa tuntui, että ekologina olisi vaikeaa saada töitä. Silloin ei vielä puhuttu ilmastonmuutoksesta.

Iiriksen äiti Outi Hovatta on lääketieteen professori ja kansainvälisesti menestynyt kantasolututkija. Äidin esimerkki ei kuitenkaan vienyt Iiristä tutkimuslaboratorioon, sillä lastensa nuoruudessa Outi työskenteli espoolaisen Jorvin sairaalan synnytysosastolla ja sittemmin Väestöliiton lapsettomuusklinikalla.

- Kun äitini aloitti uudelleen tutkimustyön, olin jo itse tehnyt valintani. Uskon, että hänen esimerkkinsä oli kuitenkin syynä siihen, etten halunnut lääkäriksi: lapsena minusta tuntui, että äiti päivystää aina.


Palotien labrasta Saksaan

Tutkijan työn koukkuun Iiris Hovatta jäi kolmannen opiskeluvuotensa jälkeen, kun hän työskenteli kesän geenitutkija Leena Palotien laboratoriossa. Kokemus oli innostava: kukaan ei katsellut töissä kelloon, vaan kaikki olivat innostuneita - ja töissä jopa sunnuntai-iltapäivisin.

- Siellä oli hirveän hauskaa, ja kun Leena kesän jälkeen kysyi, haluaisinko jäädä tekemään gradua ja väitöskirjaa, vastasin myöntävästi, Hovatta muistelee.

Seitsemän vuotta tutkittuaan Iiris väitteli skitsofrenian molekyyligenetiikasta ja päätti suunnata maailmalle. Geenikartoituksen laboratoriomenetelmät olivat kymmenen vuotta sitten hänen mukaansa yksinkertaisia, joten uusien haasteiden toivossa hän meni töihin saksalaiseen kehitysbiologian laboratorioon, Max Planck -instituuttiin, oppimaan neurobiologisia menetelmiä.

- Saksalainen tutkimuskulttuuri on edelleen aika hierarkkinen: ryhmänjohtaja päättää, mitä laboratoriossa tehdään, ja kaikki ovat Herr Professor Doktoreita. Parin vuoden jälkeen halusin mennä katsomaan, miten Yhdysvalloissa toimitaan.


San Diegosta löytyi vapaus

Yhdysvaltain länsirannikolla, San Diegossa, avautuikin aivan toisenlainen maailma: motivoiva, innovatiivinen ja vapaa. Hovatta pääsi vuonna 2001 post doc -tutkijaksi professori Carrolee Barlow’n laboratorioon Salk-instituuttiin.

Laboratorio oli maailman huippua geenien toiminnan hiiritutkimuksessa, ja Hovatta palasi psykiatristen sairauksien geneettisen taustan pariin. Barlow antoi post docilleen resurssit ja vapauden tutkia sitä, mikä tätä kiinnosti - jopa niin, että itsenäistyessään tutkimuksensa saattoi viedä mukanaan muualle.

Iiris Hovatta halusi välttää ennakko-oletukset mahdollisista ahdistuksensäätelygeeneistä. Hän ottikin tutkittavakseen kaikki hiiren aivoissa toimivat geenit ja löysi 20 ehdokasta.

- Olimme aika yllättyneitä tuloksista, sillä emme saaneet esille yhtään siihen asti tunnetuista ahdistuneisuutta säätelevistä geeneistä.

Tutkimus julkaistiin vuonna 2005 komeasti maailman arvostetuimpiin kuuluvassa tiedelehdessä Naturessa.

- Saimme tiedon artikkelin hyväksymisestä, kun olimme Carrolee Barlow’n kanssa seminaarissa Oxfordissa. Istuimme luentosalissa vierekkäin, kun Carroleen puhelin piippasi. Olimme niin innoissamme, että illalla tarjosimme lasit samppanjaa kaikille kokouksen osallistujille.


Nyt voi valita työkaverit

Neljä vuotta sitten Hovatta oli tärkeän päätöksen edessä. Hänen viisuminsa oli menossa umpeen, ja hänen oli lähdettävä Yhdysvalloista. Tutkimuksen jatko Suomessa oli kuitenkin epävarmaa, joten hän haki Ranskasta vakituista tutkijanvirkaa ja sai sen. Hän jäi kuitenkin miltei saman tien virkavapaalle ja päätti tulla Helsinkiin kokeilemaan siipiään oman ryhmän perustamisessa.

- Alku oli yllättävän hankala. Mietin, uskallanko lähteä liikkeelle hataralla rahoituspohjalla, ilman että itselläni oli Suomessa tutkimusvirkaa. Professorit Anu Wartiovaara ja Leena Palotie rohkaisivat minua ja kehottivat luottamaan siihen, että asiat järjestyvät.

Niin ne ovat tehneetkin: Hovatta johtaa nyt viiden hengen ryhmäänsä, ja marraskuussa on aloittamassa hänen ensimmäinen väitellyt post doc -tutkijansa. Eri säätiöiltä saatu rahoitus on taannut toiminnan.

Iiris Hovatalle oman ryhmän johtamisessa on hienointa se, että hän saa itse valita tutkimuskohteet ja työtoverit.

- Se on hirveän tärkeää. En halua tehdä yhteistyötä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa en koe olevani samalla viivalla. Tälläkin alalla on paljon arrogantteja ihmisiä - usein vanhempia herroja - mutta välttelen heitä tietoisesti.

- Yritän luoda ympärilleni mukavan työskentelyilmapiirin. Oveni on aina auki, ja minulta saa tulla aina kysymään. Tyhmiä kysymyksiä ei ole, ja parempi kysyä kuin mokata.


Luontoharrastus korvasi soiton

Työ haukkaa Iiris Hovatan elämästä valtaosan. Hän sanoo tekevänsä normaalisti kymmentuntisia päiviä, ja kiireaikoina töitä riittää viikonlopuiksikin. Kun käynnissä on useita projekteja, tutkimusasiat pyörivät päässä lähes koko ajan. Tutkimus vaatiikin omistautumista, mikä ei Hovatan mielestä onnistu "yhdeksästä viiteen" -mentaliteetilla.

- Jos tutkimukseen on liian kylmä asenne, tulokset eivät ole hyviä.

Hovatan omistautumista työlle helpottaa se, että myös hänen poikaystävänsä on neurotieteilijä ja ymmärtää tutkijan työn vaatimukset.

Tieteellinen pohdiskelu ei kuitenkaan täytä koko elämää, siitä kielivät Hovatan työhuoneen ikkunalaudalla olevat kävyt ja kivenmurikat. Ne muistuttavat Lempäälän mökistä, jossa Iiris irrottautuu arjesta.

- Pakkaan tavarat autoon lauantaiaamuna, ajan Lempäälään ja tulen sunnuntai-iltana takaisin. Tiirailen maalla lintuja ja seuraan luontoa - kameran linssin läpi ja ilman sitä.

Nuoruuden vakava musiikkiharrastus sen sijaan on saanut väistyä työkiireiden vuoksi. Opiskeluaikanaan Hovatta vaihtoi klassisen musiikin kevyempään ja alkoi soittaa saksofonia Oulunkylän Pop & jazz -opistossa. Vielä Saksassa työskennellessään hän soitti bändissä, mutta Kaliforniassa into lopahti.

- Puhallinsoittimet edellyttäisivät päivittäistä harjoittelua, jotta saundi pysyisi hyvänä. Sitä ei voi harrastaa niin, että soittaisi kerran kuussa, sillä se kuulostaa niin kauhealta, Hovatta nauraa.

Perfektionistin piirteitä. Sitäkö hyvältä geenitutkijalta edellytetään?

- Tutkijan pitää olla kunnianhimoinen mutta ei perfektionisti. Perfektionisti ei saisi projekteja loppuun, sillä harvoissa asioissa pystyy täydellisyyteen. Asiat pitää tehdä niin hyvin, että voi itse olla tyytyväinen. Luulen, että minulla taso on kuitenkin aika korkea.


Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Iiris Hovatta

Ikä:
37
Arvo: filosofian tohtori, lääketieteellisen molekyylibiologian dosentti ja akatemiatutkija
Yliopisto/tutkimuslaitos: Helsingin yliopisto, Kansanterveyslaitos
Laitos: lääketieteellisen genetiikan osasto, Biomedicum Helsinki, ja Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM
Tutkimusala: ahdistuneisuuden geneettinen tausta
Harrastukset: luonnon tarkkailu ja luontokuvaus, musiikki


Etappeja

1970
syntyy Espoossa.
1973 ensimuisto laboratoriosta, äidin työpaikalta.
1992 aloittaa opiskelijana Leena Palotien tutkimusryhmässä.
1994 saa ensimmäisen tieteellisen artikkelinsa julkaistuksi.
1998 väittelee Helsingissä.
2005 saa artikkelinsa julkaistuksi arvostetussa Nature-lehdessä.
2006 saa dosentin arvon.
2006 perustaa oman tutkimusryhmän.
2008 saa akatemiatutkijan viisivuotisen viran.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018