Geneettisesti muunneltuja kasveja on viljely vuosikymmen. Niitä kasvatetaan jo 21 maassa, ja viljelijöitä on 8,5 miljoonaa. Vastoin yleistä luuloa valtaosa viljelijöistä asuu köyhissä, kehittyvissä maissa.

Yhdysvaltain tiedeviikko 2006



Sisältö jatkuu mainoksen alla

Niitä kasvatetaan jo 21 maassa, ja viljelijöitä on 8,5 miljoonaa.
Vastoin yleistä luuloa valtaosa viljelijöistä asuu köyhissä, kehittyvissä maissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2006


Kun ensimmäiset gm-kasvien kaupalliset sadot 1995 korjattiin Yhdysvaltain pelloilta, kasvibioteknikot povasivat, että siirtogeeneillä parannelluista kasveista tulee maailman vähäväkisten pelastus. Ainakaan vielä gm-kasvit eivät tuota ruokaa maailman nälkäisille, mutta viljelyssä olevat teollisuuslajikkeet ovat löytäneet tiensä kehitysmaiden pelloille.

- Yhdeksän kymmenestä gm-viljelijästä asuu kehitysmaassa, sanoo Clive James, joka johtaa kansainvälistä bioteknisen maatalouden laitosta ISAAA:ta.

- Itse asiassa gm-kasvit ovat jo auttaneet 7,7 miljoonaa pientilallista ahdingosta, huomauttaa Graham Brookes, joka tutkii gm-tekniikan sosiaa¬lisia, taloudellisia ja ekologisia vaikutuksia brittiläisessä PG Economics -yrityksessä. - Gm-viljely ei vaadi ökytiloja, Kiinassa puuvillaa kasvatetaan alle hehtaarin viljelmillä, hän tähdentää.

Riisistä odotetaan suuria

Kumpikin tutkija on vakuuttunut, että gm-kasveista löytyy köyhien apu numero yksi. Millään muulla konstilla maailman ruoantuotantoa ei saada lisääntymään aliravitsemuksen kitkentään tarvittavaa parin prosentin vuosivauhtia.

Haaste on suuri, mutta paljon tehdään tutkimustakin. Gm-kasveja kehitetään 63 maassa, ja kohteiden lista on pitkä: 16 viljakasvia, 14 vihannesta, 16 hedelmäpuuta ja 11 muuta hyötykasvia.

Juuri nyt suurimmat toiveet kohdistuvat maailman tärkeimpään ravintokasviin riisiin. Hävitteitä sietävä gm-riisi saatiin viime vuonna pelloille Iranissa, ja Kiinassa viimeistellään kultaista riisiä, joka tuottaa jyviinsä A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia. Sitä kaivataan riisialueilla kipeästi, sillä joka vuosi yli miljoona lasta kuolee tai sokeutuu paljolti A-vitamiinin puutteesta johtuviin infektioihin.

Euroopassakin käynnistellään

Euroopassa gm-kasveihin on suhtauduttu kenties kielteisimmin koko maailmassa. Nyt pää näyttää olevan aukeamassa täälläkin. Viime vuonna gm-maissi sai EU:n laajuisen viljelyluvan, ja kaupallinen kasvatus alkoi Espanjan ja Saksan lisäksi Ranskassa, Portugalissa ja Tšekin tasavallassa.

Brookes ja James suhtautuvatkin tulevaisuuteen optimistisesti - eivätkä omien sanojensa mukaan pelkästä kohteliaisuudesta päärahoittajiaan, biotekniikkaan panostavia organisaatioita kohtaan. - Kiinnostus lisääntyy, kun ihmiset etsivät entistä laadukkaampaa ruokaa käypään hintaan.

Nähtäväksi jää, tuoko seuraava vuosikymmen gm-kasvit ruokapöytiin - vai alkaako "loputon sota", kuten gm-kriitikot ennustavat.



VILJELYALA ON LISÄÄNTYNYT YLI 50-KERTAISEKSI
Viime vuonna gm-peltoina oli 90 miljoonaa hehtaaria eli 5,6 % maailman peltoalasta. Luku ei tunnu päätä huimaavalta, mutta gm-tekniikan pioneerit pitävät sitä saavutuksena. Maatalouden maailmanhistoriassa monikaan uutuus ei ole levinnyt yhtä nopeasti.


1996, 1,7 miljonaa hehtaaria, 6 maata,
2000, 45 miljoonaa hehtaaria, 13 maata
2005, 90 miljoonaa hehtaaria, 21 maata
2010 arvio: 150 miljoonaa hehtaaria, 30 maata, 15 miljoonaa viljelijää
2015 arvio: 200 miljoonaa hehtaaria, 40 maata, 20 miljoonaa viljelijää


NÄIN GM-HEHTAARIT JAKAUTUVAT
Yhdysvallat 55,3 %
Muut teollisuusmaat 7,2 %
Argentiina 19 %
Brasilia 10,4 %
Muut kehittyvät maat 8,1 %


JA NÄIN JAKAUTUVAT VILJELIJÄT
Kiina 75,3 % / 6,4 miljoonaa
Intia 11,8 % / 1 miljoona
Muut kehittyvät maat 3,5 % / 300 000
Yhdysvallat 5,9 % / 500 000
Muut teollisuusmaat 3,5 % / 300 000


TÄLTÄ NÄYTTÄÄ GM-MAAILMA
Gm-pelloista valtaosa on vielä teollisuusmaissa, mutta viljely lisääntyy nyt nopeimmin kehitysmaissa. Viime vuonna tuotantoala kasvoi niissä 23 %, kun teollisuusmaat jäivät viiteen. Ennätysharppauksen tekivät mm. Intia, 160 %, Brasilia, 88 %, ja Paraguay, 50 %. Lähivuosina Kiinan odotetaan nousevan gm-kentän ykköstoimijoiden joukkoon.


Kanada 5,8 miljoonaa hehtaaria / rapsi, maissi, soijapapu.
Yhdysvallat 49,8 / soijapapu, maissi, puuvilla, rapsi, kurpitsa, papaija
Meksiko 0,1 / puuvilla, soijapapu
Honduras 0,05 / maissi
Kolumbia 0,05 / puuvilla
Brasilia 9,4 / soijapapu
Paraguay 1,6 / soijapapu
Uruguay 0,3 / soijapapu, maissi
Argentiina17,1 / soijapapu, maissi, puuvilla
Etelä-Afrikka 0,5 / maissi, soijapapu, puuvilla
Australia 0,3 / puuvilla
Filippiinit 0,1 / maissi
Kiina 3,3 / puuvilla, tomaatti, pippuri
Intia 1,3 / puuvilla
Iran 0,05 / riisi
Portugali 0,05 / maissi
Espanja 0,1 / maissi
Ranska 0,05 / maissi
Saksa 0,05 / maissi
Tšekin tasavalta 0,05 / maissi
Romania 0,! / soijapapu


GM-KASVIEN TOP 4
Jos peltoala on lisääntynyt joutuisasti, kasvivalikoima on laajentunut hitaasti. Gm-tuotanto on neljän teollisuuden tarpeisiin viljeltävän kasvin varassa.


Osuus gm-pelloista
soija 60 %
maissi 23,5 %
puuvilla 10,8 %
rapsi 5,1 %
muut: kurpitsa, papaija, peruna, pippuri, tomaatti, tupakka 0,6 %
Osuus kasvilajin pelloista maailmassa
soija 60 %
maissi 14,4 %
puuvilla 28 %
rapsi 17,6 %


MAATALOUSTULO ON KASVANUT
Kaikki gm-kasveja viljelevät maat ovat saaneet myös rahaa laariinsa. Näin ei näytä toteutuneen sekään epäily, että kansainväliset suuryritykset suistavat kalliilla siemenhinnoillaan kehitysmaat entistä pahempaan ahdinkoon.


Miljardeja dollareja
Soija  17,4
Maissi   2,5
Puuvilla   6,5
Rapsi   0,7
Muut   0,04
Yhteensä  27,1,
mikä vastaa viisinkertaista gm-kasvi¬kaupan nykyistä vuosiliikevaihtoa.


Hyötyjien top 5
Miljardeja dollareita
Yhdysvallat 10,7
Argentiina 10,1
Kiina 4,1
Brasilia 0,8
Kanada 0,8


Tulonlisää kertyy, koska
- sadot paranevat. Rikkakasvi- ja hyönteistuhot vähenevät, eivätkä kasvukauden aikaiset ruiskutukset vaurioita kasveja.
- energiaa säästyy. Polttoaineen kulutus vähenee, kun ruiskutuksia tehdään vain tarvit¬taessa.
- korjuu halpenee. Rikkakasvien ja tuholaisten huvetessa saadaan puhtaampia satoja.


YMPÄRISTÖ ON HYÖTYNYT
Ne, jotka veikkasivat, että gm-viljely voi olla luonnolle eduksi, näyttävät osuneen oikeaan. Maanviljelyn aiheuttama ympäristökuormitus on keventynyt gm-maissa.


Hävitteiden käyttö vähentynyt  Ekologinen jalanjäli keventynyt  Hiilipäästöt pienentyntt








































kasvi
% %
Soija 41,4 3,8 19,4 10,9 4,3
Puuvilla 102,0 29,2 39,1
0,3
Rapsi 4,8 9,7 20,7 0,8 0,3
Maissi 24,3 6,2 7,8
Kokonaismuutos 172,5 6,3 13,7 11,7 4,9

Kevennystä syntyy, koska
- mittavia maaperän myrkytyksiä ei tarvita.
-  kasvukauden aikaisten myrkytysten tarve vähenee.
-  gm-kasvimyrkyt hajoavat luonnossa tavallista nopeammin.


Päästöt pienenevät, koska
-  hiiltä ilmakehään vapauttavia mittavia maaperän muokkauksia ei tarvita, sill gm-kasveja kylvetään edellisen sadon kasvinjäännösten päälle.
-  polttoaineen kulutus laskee kyntötöiden ja ruiskutusten vähentyessä.
>> Autoina laskien päästöt vähentyisivät saman verran, jos ajokieltoon asetettaisiin vuodeksi 7,4 miljoonaa henkilöautoa, 2,5-kertaisesti Suomen koko autokanta.


KESKITYTTY KESTÄVYYTEEN
Ensimmäisen gm-sukupolven lajikkeet jalostettiin kestämään rikkakasvihävitteitä ja tuottamaan hyönteismyrkkyä tuholaisiaan vastaan.
MITÄ SEURAAVAKSI
2010 mennessä:
-  lisää hävitteitä sietäviä ja tuottavia kasveja
-  viruksia ja sienitauteja sietäviä kasveja
-  kuivuutta, kuumuutta ja suolaisuutta sietäviä kasveja. Kuivuuden sietoa pidetään kehitysmaiden elastuksena, sillä pahimmat nälänhädät saavat alkunsa kuivuudesta.
-  biopolttoaineiksi sopivia kasveja
- teollisuuskemikaalien käyttöä vähentäviä kasveja 2015 mennessä:
-  terveyttä edistäviä kasveja, joiden ravintoarvoa parantavat proteiinit, vitamiinit, flavonoidit, monityydyttymättömät rasvahapot ja kalaöljystä tuttu omega-3 2020 mennessä:
-  medisiinarikasveja, jotka tuottavat lääkkeitä ja syötäviä rokotteita

Sisältö jatkuu mainoksen alla