Maailman suurin saari menettää jäätiköitään sellaista vauhtia, että ennusteet merenpinnan noususta on pantava uusiksi.


että ennusteet merenpinnan noususta on pantava uusiksi.



Jäätiköiden hupeneminen Grönlannissa ei sinänsä ole tavatonta. Sitä on tapahtunut iät ajat, sillä kesäisin jään pinnan lämpötila kipuaa sen verran korkeaksi, että jäätikköjäätäkin sulaa vedeksi. Jäämassat ovat kuitenkin pysyneet jotakuinkin entisellään, sillä talvien lumentulo on korvannut kesien hävikin. Nykyään näin tapahtuu enää saaren luoteisissa ja pohjoisissa kolkissa.

- Jäätiköiden kutistuminen on selvästi kiihtynyt kymmenen viime vuoden aikana, sanoo Kalifornian teknisen korkeakoulun, maineikkaan Caltechin, glasiologi Eric Rignot esitellessään vastikään valmistuneita, laajuudessaan uraauurtavia jäätikkökartoituksia Yhdysvaltain tiedeviikolla St. Louisissa.

- Vuonna 1996 Grönlannista katosi jäätikköjäätä 90 kuutiokilometriä, mutta viime vuonna hävikki oli peräti 224 kuutiokilometriä, Rignot täsmentää.

Kun ennätyslukema muutetaan vedeksi, hahmottuu paremmin, millaisista määristä puhutaan. Grönlannista poistuu joka päivä vettä 0,6 kuutiokilometriä. Se on 600 miljardia litraa, joka puolestaan vastaa suurin piirtein meidän suomalaisten kahden vuoden käyttöveden kulutusta.

Jäätiköt ottivat spurtin

Suurin syy jäätiköiden katoamiseen on se, että jäätiköt ovat kiihdyttäneet marssiaan mereen. Käytännöllisesti katsoen kaikki pohjoisen napapiirin eteläpuoliset jäätiköt liikkuvat jo useiden kilometrien vuosivauhtia. Rannikolle päästyään juoksun kuluttamat jäätiköt murtuvat jäälautoiksi ja -vuoriksi ja purjehtivat avomerelle. 

- Jäätikköjäätä sulaa nyt enemmän kuin koskaan ennen, mikä kerryttää vettä jäätiköiden halkeamiin. Kun vesi kulkeutuu peruskallioon asti, se muodostaa liukuradan, jota pitkin jään on hyvä viilettää, Rignot selittää jäätiköiden matkan¬teon vauhdittumista.

Jäätiköiden sulamista edistää puolestaan keskilämpötilan kohoaminen. Grönlannissa on nyt kolme astetta leppeämpää kuin neljännesvuosisata sitten. Tämä pidentää sulamiskautta ja laajentaa sulamisaluetta.

Kiiruhtajia tulossa lisää

Grönlannin jäätiköiden tilanne kiinnostaa - ja huolestuttaa - tutkijoita, sillä Grönlanti on Antarktiksen jälkeen maapallon mahtavin jäävarasto. Ilmaston lämmetessä sen hupeneminen voi huomattavasti muuttaa maailman merien pinnan korkeutta. Jos Grönlanti joskus sulaisi kokonaan, merenpinta nousisi peräti seitsemän metriä.

Ilmastomallit, joilla nykyään ennustetaan jäätiköiden käyttäytymistä, antavat vielä lohdullisen arvion: Grönlannin jäätiköiden pieneneminen kohottaa merenpintaa keskimäärin 0,2 millimetriä vuodessa. - Mallit eivät ikävä kyllä ota huo¬mioon jäätiköiden virtausnopeuksissa tapahtuvia muutoksia. Grönlannissa kuitenkin juuri ne ovat ratkaisevassa asemassa. Jääkadosta kaksi kolmasosaa selittyy jäätiköiden vauhdin lisääntymisellä, Rignot huomauttaa.

- Grönlannista jo nyt vähenevä jäämassa kohottaa merenpintaa vähintään puoli millimetriä vuodessa eli kaksi kertaa arvioitua enemmän, hän laskee. - Eikä kehitys tästä ainakaan hidastu. Lämpenemisen jatkuessa jäätiköt ottavat vauhtia entistä laajemmilla alueilla. Kiiruhtamisen ensi merkit näkyvät jo tähän asti vakailla Luoteis- ja Pohjois-Grönlannin jäätiköillä.

Rignotin - ja monen muunkin - mielestä meidän ei kannata tuudittautua vallitsevaan uskoon, jonka mukaan maailman jäätiköt hupenevat harmittoman hitaasti ja merenpinta nousee maltillisesti kolmisen millimetriä vuodessa ja puolisen metriä sadassa vuodessa. Todennäköisesti tapahtuu jotain aivan muuta, sillä ikuiseksi sanottu Etelämannerkin on kutistumassa (ks. Tiede 4/2005, s. 4).



 

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.