Hait ovat selviytyneet suurista sukupuutoista ja monista ilmastonmuutoksista. Nyt ne ovat kohdanneet elämänsä vaarallisimman vihollisen: ihmisen, joka kalastaa meriä tyhjiksi.



Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2008



Niin kauan kuin maapallon merissä riitti tonni- ja miekkakalaa, hait saivat olla aika lailla rauhassa. Nyt arvokalat ovat käymässä vähiin, ja niinpä haitkin kelpaavat kaupalliseen pyyntiin. Saalismääristä tosin liikkuu enemmän valistuneita arvauksia kuin täsmällistä tietoa.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön Faon tilastot kertovat, että meristä nousee tätä nykyä haita puolen miljoonan tonnin vuosivauhtia, eli saalis on jotakuinkin 26 miljoonaa yksilöä. Tämä ei kuitenkaan ole totuus. Faon tilastot näet sisältävät vain raportoidun pyynnin. Luvuista puuttuvat esimerkiksi maailman suurimman haiden kuluttajan Kiinan saaliit, sillä se pitää ne omana tietonaan.

Virallisia tilastoja kaunistaa myös se, että haita pyydetään paljon pelkkien evien takia. Näitä hain arvokkaimpia osia kerättäessä kaloja ei välttämättä luokitella perinteiseen tapaan saaliiksi, sillä evien leikkaamisen jälkeen eläimet usein paiskataan mereen kuolemaan. Tätä puolta selvittäneiden tutkimusten mukaan maailmanmarkkinoilla liikkuu niin valtavasti haineviä, että vuosipyynnin täytyy olla vähintään kaksi miljoonaa tonnia, mikä merkitsee yli 70:tä miljoonaa yksilöä.


Kato vaikea korjata

- Ihmiset ajattelevat, että hait ovat mahdottoman nopeita ja vahvoja petoja, joille kalastus ei ole mikään ongelma. On se, vaikka niitä ei edes pyydettäisi, tähdensi Kaliforniassa sijaitsevan Merien suojelu-instituutin haiekspertti Lance Morgan avatessaan haiseminaarin Yhdysvaltain tiedeviikolla Bostonissa helmikuussa. - Nykyistä teknistä, teollista kalastusta haitkaan eivät pääse pakoon. Joka vuosi miljoonat pintavesien uimarit sotkeutuvat ajosiimoihin ja sukeltelijat uivat pahaa aavistamatta trooleihin ja pystyverkkoihin.

- Meret tyhjenevät haista joka puolella, säesti Julia Baum, Scripps-instituutin meriekologi, joka on viisi viime vuotta kartoittanut haiden määriä eri puolilla maailmaa. - Monet avomerien lajit ovat huvenneet puoleen sitten 1970-luvun, ja vielä huonompi on tilanne rannikoiden lajeilla. Niistä useat ovat menettäneet kannastaan 95 prosenttia.

Hävikit ovat hälyttäviä, sillä jo paljon pienempi kato riittää horjuttamaan populaatioita pahoin. Hait ovat pitkäikäisiä kaloja, jotka tulevat sukukypsiksi myöhään ja tuottavat vähän ja harvakseltaan jälkeläisiä. Etenkin isot lajit alkavat lisääntyä vasta 13-15 vuoden iässä, jotkin tätäkin myöhemmin, ja naaraat kantavat vuoden tai kaksi ja saavat kerrallaan vain kymmenkunta poikasta, joista niistäkin osa menehtyy ensimmäisen elinvuoden aikana.

- Tämä ei ole mikään pieni ongelma. Tällä syntyvyydellä haavoittuneen populaation toipuminen voi viedä vuosikymmeniä, mahdollisesti vuosisatoja, arvioi Australian James Cook -yliopiston Colin Simpfendorfer.


Koko meriluonto kärsii

Tutkijoiden huolta lisää se, että haiden elintavoista tiedetään olemattoman vähän, vaikka ne ovat uineet maailman merissä satoja miljoonia vuosia. Nykymenolla monet lajit ennättävät hävitä, ennen kuin niiden merkitys merien ekosysteemille ja monimuotoisuudelle on selvitetty. Jos sitä ei tiedetä, ei katoamisen vaikutuksiakaan voida kuin aavistella.

Yhdestä asiasta haitutkijat uskaltavat ilman tarkempaa tietoakin panna päänsä pantiksi: seurauksitta häviäminen ei mene, sillä hait ovat merissä ravintoketjun huipulla. Kun niiden kannat romahtavat, myös alempana kaikki muuttuu.

Tästä on saatu esimakua muun muassa Karibianmeren koralliriutalla, missä liikakalastus laukaisi dominoefektin. Kun hait katosivat, pienet lihansyöjät, kuten hammasahvenet, runsastuivat ja napsivat suihinsa kasvinsyöjäkalat. Kun ne hävisivät, levät pääsivät valtaamaan riutan, mikä taas tiesi menoa riuttojen rakentajille, korallipolyypeille.


Ryhmämatkailu antaa toivoa

Mielikuvissamme hait ovat merten nomadeja, jotka ylhäisessä yksinäisyydessään väsymättä partioivat ulapoilla ja uivat uskomattomia matkoja. Totta on, että jotkin yksilöt niin tekevät. Sinihain tiedetään taivaltaneen 9 000 kilometriä Tasmaniasta Afrikkaan, piikkihain 6 000 kilometriä Yhdysvalloista Japaniin ja valkohain tehneen häkellyttävän 20 000 kilometrin reissun  Etelä-Afrikasta Australiaan ja takaisin. Bostonissa esitellyn uusimman tiedon valossa tällaiset kaukomatkat eivät kuitenkaan kuulu haiden tavalliseen arkeen.

Stanfordin yliopiston Salvador Jorgensenin satelliittiseurantojen mukaan esimerkiksi Kalifornian valkohait muuttavat laumoina ja aina samoja teitä tietyille talvehtimisalueille Havaijin ympäristöön. Jorgensenin kollega Peter Klimley Davisin yliopistosta on saanut täsmälleen samanlaisia tuloksia Meksikonlahden vasarahaista, jotka suuntaavat Galápagossaarille.

Jos muut rannikoiden lajit ovat yhtä säntillisiä tavoiltaan, niitä voidaan vielä auttaa, kumpikin tutkija arvioi. Kun haiden reitit ja oleskelupaikat tunnetaan, suojelualueet voidaan määrittää tarkasti.


Eväpanna kiireellisin

- Haiden turvaksi tarvitaan myös globaalit pyyntirajoitukset, Julia Baum kiirehti lisäämään. Hän muistutti, etteivät hait ole joka paikan eläjiä. Ne asuttavat vain 30:tä prosenttia maailman merialueista. Saaristojen lisäksi ne viihtyvät merten keskiselänteiden liepeillä ja ulapoilla enimmillään puolentoista kilometrin syvyydessä. - Juuri tästä syystä kaikki lajit ovat nykyisen tehokalastuksen ulottuvilla.

Kaikkein kiireellisin toimi niin Baumin kuin hänen kollegoidensa mielestä on kuitenkin eväpanna, joka velvoittaisi kalastajat tuomaan hait maihin kokonaisina.

Tätä nykyä Yhdysvallat, EU-maat ja kymmenen muuta valtiota ovat kieltäneet eväkalastuksen omilla aluevesillään, mutta tutkijoiden mukaan sulku on aivan liian vaatimaton, sillä Aasiassa haineväkeiton kysyntä kasvaa vuosi vuodelta. Keittoa lusikoivat jo kymmenet, kenties sadat miljoonat ihmiset. Talouskasvu on tehnyt ikivanhasta eliitin etuudesta elintasoherkun, jota jokainen tarjoaa banketeissaan ja bisnestapaamisissaan heti kun varaa on.


Aika kutisti jättiläiset

Nykyisten haiden uskotaan kehittyneen esimuodosta, joka säästyi 65 miljoonan vuoden takaisesta suuresta sukupuutosta, vaikka kukaan ei tiedäkään, mikä tämä esimuoto oli. Joka tapauksessa megalodon oli yksi sen seuraajista ja nykyisten haiden edeltäjistä. Me voinemme olla vain kiitollisia siitä, että megalodonin kaltaiset jättiläiset katosivat. Nykyihmisen kauhu valkohai ei ole oikein peto eikä mikään esimuotojensa rinnalla, mutta sekin hirvittää.

Hurjia hävikkejä


Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN arvioi, että jo kolmannes hailajeista, yli 120 lajia, on vaarassa kadota. Suurimpia menetyksiä ovat kokeneet uljaimmat isot lajit.


Katoprosentteja Atlantilla

Piikkihai 95
Jättiläishai 90
Vasarahai 89
Sinihai 87
Kettuhai 80

Meksikonlahdella
Valkopilkka 99
Silkkihai 90
Sumuhai 79

Tyynellämerellä
Merienkeli 88
Sinihai 87

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018