Haitekpyykkäri pesee kylmällä vesitilkallaJa kohta pyykin jälkikäsittelyn hoitaa robotti

Tekniikka-palsta

Teksti: Kalevi Rantanen

Haitekpyykkäri pesee kylmällä vesitilkallaJa kohta pyykin jälkikäsittelyn hoitaa robotti

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2012

Kiinnostaako pyykkäys vähällä sähkön ja veden kulutuksella ja vielä niin, että vaatteet säilyvät hyvän näköisinä entistä pitempään? Entäpä jos robotti tekee kaiken?

Kalifornian Berkeleyn yliopiston videossa lupsakan oloinen humanoidirobotti viikkaa pyyheliinoja.

– Tuo robotti on kyllä miespuolinen, kommentoi vaimoni. – Niin hidas se on.

Myönnetään, että työ sujuu verkkaisesti, mutta robotti, joka pystyy korvaamaan edes miehen vaatehuollossa, on saavutus.

Berkeleyssä apulaisprofessori Peter Abbeelin työryhmän luomukset tarkkailevat ihmisen toimintaa ja kopioivat näkemäänsä. Kuvistakin ne pystyvät opettelemaan, miten käsitellä uusia esineitä ja materiaaleja.

Mitä me sitten roboteilla teemme? Jo nykyajan pesukoneen nähdessään vanhan ajan käsipyykkäri luulisi päässeensä taivaaseen. Ihminen kuitenkin tottuu hyvään nopeasti. Saatuaan koneet hän haluaa robotin tekemään jäljelle jääneet työt.

Vedentarve kymmenesosaan

Työnteon minimointi on siis ensimmäinen pyrkimys, mutta myös veden ja sähkön säästämiseksi ponnistellaan.

Veden tarve putoaa murto-osaan nykyisestä polymeeripallopuhdistuksessa, jota on kehittänyt tekstiilikemian professorin Stephen Burkinshawin ryhmä Leedsin yliopistossa Britanniassa.

Burkinshaw on pitkään tutkinut toista aihetta, tekstiilien värjäystä. Hän tuli ajatelleeksi, että lika on tavallaan väriä. Kun tiedetään, miten väri tarttuu kuituun, ehkä voidaan kehittää peseviä hiukkasia, jotka keräävät lian itseensä.

Tutkijat havaitsivat, että tehtävään sopii tuttu polymeeri, nailon. Kosteassa ympäristössä se imee likaa. Ominaisuus on vaatteissa harmillinen, mutta pesussa sen voi kääntää hyödyksi. Kun pesuveteen sekoittaa pieniä nailonjyviä, ne tarttuvat likahiukkasiin ja irrottavat ne tekstiilistä.

Jyväset tarvitsevat vain vähän vettä, noin kymmenesosan tavallisesta määrästä. Pesun jälkeen ne voi puhdistaa ja käyttää uudelleen satoja kertoja. Niitä voi myös uusiokäyttää teollisuudessa esimerkiksi autonosien raaka-aineina.

Sekä vaatehuoltorobotti että pesu nailonjyväsillä ovat vielä kehitysvaiheessa. Ensimmäiseksi saadaan todennäköisesti vähävetinen pesu. Ideaa kaupallistamaan on perustettu yritys, Xeros Ltd. – Tulemme pesulamarkkinoille vuonna 2012 ja toivomme, että saamme tekniikan valmiiksi kotipesua varten vuoteen 2014 mennessä, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Bill Westwater sähköpostihaastattelussa.

Kuusiasteinenkin puhdistaa

Paljon kiinnostavaa tekniikkaa on toki myynnissäkin.

Kun vettä on vielä pakko läträtä, yritetään välttää ainakin turhaa lämmittämistä. Farkkuvalmistaja Levi Strauss neuvoo pesemään housut kylmällä vedellä. Yhtiö on laskenut, että 501-mallin housujen elämänkaaressa vettä kuluu puuvillan viljelystä al­kaen yhteensä kolme kuutiota. Kuluttajat käyttävät tästä määrästä 1 300–1 400 litraa farkkujensa pesuun. Samalla kuluu energiaa, jonka säästämiseksi Levi ja kemianjätti Procter & Gamble levittävät yhdessä kylmäpesun ilosanomaa.

Pesukonevalmistajat ovat vastanneet tarpeeseen kehittämällä uusia pesutekniikoita. AEG sanoo, että yhtiön SuperEco-pesuohjelmassa riittää kuusiasteinen vesi. Nykyään koneet pesevät tavallisesti 30 tai 40 asteen lämpötiloissa, joihin verrattuna AEG lupaa 70–80 prosentin energiansäästöjä.

Tanskassa energiayhtiö Dong on arvioinut, että laskemalla lämpötilaa neljästäkymmenestä kahteenkymmeneen tai kuudestakymmenestä kolmeenkymmeneen päästään 60 prosentin energiansäästöön. Tyypillisessä neljän hengen perheessä jäisi käyttämättä noin sata kilowattituntia vuodessa. Suomalaisilla sähkön hinnoilla, 10–20 sentillä per kilowattitunti, säästyisi rahaa 10–20 euroa.

Kylmäpesuun mallia Japanista

Kylmäpesuohjelmien salaisuus on erityinen kylmäpesuaine, joita kemian teollisuus on kehittänyt jo useita. Se yrittää tosissaan saada länsimaiden pyykkääjät siirtymään kylmälle linjalle.

Japanilaiset ovat pesseet kylmällä vedellä perinteisestikin. Kemistit ovat joutuneet luomaan heitä varten matalan lämpötilan pesuaineita, mikä nyt auttaa teollisuutta muualla maailmassa.

Ennen kaikkea on parannettu entsyymejä, joita on ollut pesuaineissa jo vuosikymmeniä. Entsyymit ovat biologisia katalyyttejä eli kemiallisten reaktioiden nopeuttajia. Kukin entsyymi on erikoistunut tietyntyyppiseen likaan, jota se pilkkoo palasiksi pesuveteen. Uutta on entsyymien muokkaaminen niin, että ne toimivat myös viileässä vedessä.

Kuplat annostelemaan

Kemian lisäksi myös fysiikalla voi tehdä paljon. Eteläkorealainen Samsung on pannut kuplat töihin. Eco Bubble -pesuohjelmassa vesi ja pesuaine sekoitetaan ilman kanssa ennen annostelua koneen rumpuun. Syntyy vaahtoa, PowerFoamia, johon pesuaine on liuennut tasaisesti. Siksi kemikaaleja pääsee jokaiseen langanrakoon tarpeeksi muttei liikaa.

Samsung esittelee ruotsalaisen tutkimusyrityksen Swerea IVF:n mittauksia, joiden mukaan Eco Bubble kuluttaa 80 prosenttia vähemmän energiaa kuin tavallinen puuvillapesuohjelma.

Energia- ja ekotehokkuuden ohella uuden pyykkitekniikan suurin vetonaula on pestyjen tekstiilien hyväkuntoisuus. Samsung tarjoaa.pesurumpua, jossa on tavallista pienemmät, harvemmat, syvemmät ja loivareunaisemmat reiät. Yhtiön mukaan rakenne ehkäisee vaatteiden kulumista pesun ja linkouksen aikana.

Palstan pitäjä Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. 

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.