Maito virtaa kunnolla vain, jos lehmä viettää terveellistä elämää. Sen varmistamisessa auttaa tietotekniikka.

Teksti: Kirsi Saarijärvi

Maito virtaa kunnolla vain, jos lehmä viettää terveellistä elämää. Sen varmistamisessa auttaa tietotekniikka.

Julkaistu Tiede -lehdessä 8/2010Terveyttä tarkkaillaanMaitomäärä ja utaretulehduksesta kielivä maidon solupitoisuus voidaan nykyisin mitata automaattisesti joka lypsykerralla, ja äkillinen muutos aiheuttaa hälytyksen. Jalkojen terveyttä seuraavat lypsyaseman lattian paineanturit, jotka havaitsevat ongelmat ja varoittavat jo silloin, kun silmä ei vielä erota ontumista. Utaretulehdukset ja jalkaongelmat johtavat puolet äpyleistä ennenaikaisesti teuraiksi, joten kyseessä on tärkeä henkivakuutus.

Elintapoja seurataanMaitoa ei heru, jollei lehmä syö ja lepää tarpeeksi, joten ennen pitkää liikkumista ja syömistä seuraavat gps-paikannin, asennonilmaisin ja rehupöytien vaakakupit. Lehmän elämä tallentuu lähes kokonaisuudessaan erilaisiin tietokantoihin, ja niiden avulla voi tulevaisuudessa arvioida lehmän epigeneettistä tilannetta: mitkä olot tai sairaudet ovat vaikuttaneet geenien säätelyyn ja sitä kautta tuotoskapasiteettiin.

Kohta mennään ihon alleTulevaisuudessa myös lehmien elimistön toimintaa valvotaan näyttöpäätteeltä. Tämän mahdollistaa nahan alle asennettava anturi, jonka viestit tallentuvat navetan tietokantaan. Ruumiinlämmön ja sykkeen muutokset laukaisevat hälytyksen, ennen kuin sairauden merkkejä näkyy ulospäin. Myös kiimantarkkailu helpottuu merkittävästi.Pötsiin nielaistava pH-anturi kertoo pötsin mikrobien toimintaympäristöstä. Liian hapan pötsineste neutraloidaan ennen ongelmien syntymistä funktionaalisen lisärehun avulla.

Annetaan robotin lypsääMitä useammin lehmä lypsetään, sitä enemmän se tuottaa maitoa. Lypsy kahdestikin päivässä on kuitenkin hoitajalle raskasta työtä, joten homman tekee monissa navetoissa nykyään robotti. Lehmä käy omin päin automaatilla keskimäärin kolmesti vuorokaudessa ja tuottaa näin kymmenisen prosenttia enemmän maitoa kuin kahdesti lypsettäessä.

Tulevaisuudessa ruokitaan lehmän geenejä

Lypsykarjanhoidosta tulee ympäristö-ystävällisempää, koska sama maitomäärä tuotetaan kohta vähemmin lehmin. Niiden geeneihin ei välttämättä tarvitse kajota suoraan. Myös täsmärehu ja täsmävalaistus toimivat.

Nykylehmät ovat puolet suurempia ja lypsävät moninkertaisesti enemmän kuin sadan vuoden takaiset siskonsa. Modernissa jalostuksessa huippuyksilöiden alkioita siirretään kasvamaan perimältään heikompien lajitoverien kohtuun, ja näin uudet lehmäpolvet saadaan koostumaan geeneiltään yhä paremmista yksilöistä.Kaikesta tästä huolimatta maidontuotossa on yhä parantamisen varaa. Useimmat lehmät eivät käytännössä lypsä niin paljon kuin niiden perimä periaatteessa sallisi. Kaksi kolmasosaa tuotantoeroista johtuu muusta kuin geenieroista. Ainakin osasyynä on epigeneettinen säätely: geenit ovat samat, mutta ympäristötekijöiden vaikutuksesta ne voivat olla aktiivisia tai sammuksissa. Tämä vaikuttaa esimerkiksi maitoa tuottavien solujen määrään ja tehokkuuteen. Epigeneettinen säätelytila eli geenien aktiivisuusaste voi myös periytyä jälkipolville. (Ks. Kärsitkö sadan vuoden takaisista oloista, Tiede 6/2006, s. 46–49, tai tiede.fi/arkisto)Lehmien geenien säätelytilaa opetellaankin vähitellen ohjelmoimaan niin, että jokainen yksilö pystyy tuottamaan maitoa mahdollisimman lähelle perinnöllisen kapasiteettinsa asettamaa rajaa.Tulevaisuudessa tarvittava maitomäärä saadaan siis suhteessa nykyistä pienemmällä lehmämäärällä. Tämä on tietysti tuottajalle entistä kannattavampaa, mutta samalla se on ekologinen parannus. Kun rehu muuttuu maidoksi nykyistä tehokkaammin, rehuntuotantoon tarvitaan vähemmän peltoa ja maata säästyy esimerkiksi suoraan ihmisravinnoksi kelpaavien kasvien viljelyyn.

Kirsi Saarijärvi on filosofian tohtori ja agronomi, joka työskentelee kotieläintuotannon tutkijana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa MTT:ssä.

 

Moderni lypsylehmä

– Suurituottoinen valtarotu Holstein.– Syö vuorokaudessa runsaat 50 kiloa säilörehua ja noin 10 kiloa viljaa ja valkuaisrehuja ja juo runsaat 60 litraa vettä.– Tuottaa maitoa vuorokaudessa keskimäärin 30–40 litraa, parhaimmillaan jopa 80 litraa.– Valmistaa maidon utareessa, joka painaa tavallisesti noin 50 kiloa mutta voi painaa yli 100 kiloakin. Utareen koosta ei suoraan näe maitomäärää, sillä massasta valtaosa voi olla rasvaa ja sidekudosta.– Tuottaa yhden maitolitran päästettyään utareen läpi noin 500 litraa verta.

Maitorauhanen paremmaksi

Elintaso-ongelmia esiintyy naudoillakin: lehmävasikan ylipainoisuus haittaa maitorauhasen solujen kehitystä ja vähentää tulevaa maidontuottoa. Syynä lienee muutos solujen epigeneettisessä säätelyssä, johon tutkimusten mukaan vaikuttavat vasikan elinolot ja ravitsemus, ehkä myös jo alkio- ja sikiöaikaiset olot kohdussa.Lehmän kyvykkyys maidontuottajana ratkeaa lopullisesti ensimmäisen tiineyden aikana. Silloin kehittyvien solujen määrä ja tehokkuus määräävät kasvun rajat. Muista nisäkkäistä poiketen märehtijöiden maitorauhasen epiteelisolukko ei nimittäin enää juuri lisäänny maidontuottovaiheessa.Maitorauhasen kasvun ja maidontuotannon laukaisevat geenit tunnetaan jo. Tiedetään myös esimerkiksi, että maitoproteiinia tuottavat geenit käynnistyvät prolaktiini-hormonin vaikutuksesta. Tulevaisuudessa voidaan geenejä säätelemällä lisätä lehmän maidontuotantokapasiteettia lähemmäs perinnöllistä ylärajaa.

Täsmärehulla geenit vauhtiin

Vuosituhannen alussa havaittiin yllättäen, että syödyt ravintoaineet vaikuttavat geenien aktiivisuuteen. Syntyi uusi tieteenala, nutrigenomiikka, jolta odotetaan paljon seuraavien vuosikymmenten aikana. Siinä missä aiemmin tyydyttiin tarjoamaan lehmälle riittävästi mahdollisimman ravinteikasta rehua, kohta kysytäänkin, mitä geenejä rehuilla halutaan käynnistää ja mitä sammuttaa. Nykyisin pystytään jo osittain selvittämään, miten eri ravintoaineet vaikuttavat geenien aktiivisuuteen. Tulevaisuudessa opitaan tarjoamaan täsmällisemmin vasikan ja hiehon kehitystä tukevia ravintoaineita. Aikuisen lehmän maidontuotantoa ja mahdollisesti maidon koostumustakin pystytään ohjaamaan entistä paremmin.

Potkua geeneihin myös valolla ja ilmastoinnilla

Energiansäästötavoitteista huolimatta navetassa ei kannata tinkiä valosta, koska lehmät ovat sille herkkiä. Se säätelee muun muassa maidontuotantokapasiteetin kehittymistä. Kuusitoista tuntia valossa ja kahdeksan tuntia pimeässä oleskelevien hiehojen utareisiin kehittyy enemmän maitoa tuottavaa epiteelisolukkoa kuin päinvastaisessa valorytmissä. Ummessa ollessaan eli poikimista edeltävällä lepojaksolla lehmä valmistautuu huipputuotokseen parhaiten lyhyen päivän oloissa, mutta poikimisen jälkeen pidennetty valojakso saa lehmät lypsämään enemmän ja rasvaisempaa maitoa kuin muuten. Säätelyä tahdittaa sisäeritys: pimeähormoni melatoniini ehkäisee maidontuotantoa ja prolaktiini tehostaa sitä. Hormonien eritystä ohjaavat geenit käynnistyvät ja sammuvat valorytmin mukaan. Myös ympäristön lämpötila ohjaa geenejä. Jos lehmä kärsii tiineysaikana liiasta kuumuudesta, jäähdyttäminen lisää sen maidontuotantoa poikimisen jälkeen merkittävästi. Vaikutus johtunee maitorauhasen epigeneettisestä säätelystä. Maitoproteiinin ja -rasvan eritystä säätelevät geenit nimittäin toimivat tehokkaimmin lehmillä, jotka eivät ole kärsineet lämpöstressistä.

Tuotantoikä pidemmäksi

Parhaan potentiaalin tuotoksen lisäämiseen voisi tarjota lehmän eliniän pidentäminen. Tuottoisimmat lypsykaudet ajoittuvat neljännen ja viidennen poikimisen jälkeen, mutta nykyisin yli 80 prosenttia lehmistä on tuohon ikään mennessä siirtynyt jo autuaammille laidunmaille. Sukupolvet halutaan lyhyiksi, jotta jalostuksen hyödyt leviäisivät nopeasti. Huipputuotoksen saavuttaminen on lehmälle myös äärimmäisen kovaa työtä: utaretulehdukset, jalkaongelmat ja hedelmällisyyden heikkeneminen johtavat helposti teurasauton rampille ennen aikojaan. Maidontuotannon loppumista ohjaavia geenejä tunnistetaan parhaillaan. Niiden harkittu säätely johtaisi pidempään ja tasaisempaan maidontuotantokauteen, mikä vähentäisi lehmän fyysisiä rasituksia ja jatkaisi sen tuottoisaa elämää.

Rehu sulavammaksi

Maidon tärkeintä raaka-ainetta on hyvälaatuinen säilörehu. Mitä enemmän lehmä syö, sitä enemmän se tuottaa. Syöntiä rajoittavat rehun liike pötsistä eteenpäin eli sulamattoman rehun osuus ja toisaalta lehmän pureskelu- ja nielemisnopeus. Pehmeä, irtonainen, lyhytkortinen ape on lehmälle helpointa syödä, mutta jos lehmältä kysytään, se valitsee helppouden sijaan toisinaan mieluummin laitumen. Laiduntaminen on lehmällä niin sanotusti verissä. Heinä sulaa sitä huonommin, mitä enemmän siinä on kortta ja tähkää. Tässä on otettu biotekniikka avuksi: kehitteillä on uusia lajikkeita, joiden korsi on sulavampaa ja lehtien osuus suurempi kuin nykyisissä lajikkeissa. Säilörehubisnes ei ole pikkujuttu, sillä yhden prosentin parannus rehun orgaanisen aineksen sulavuudessa vastaa vuotuiselta tuotosarvoltaan noin 14:ää miljoonaa euroa.

Maitoa koeputkesta?

Rehun ainesosien tie maidoksi tunnetaan teoriassa, mutta valmistusprosessissa on mukana niin monimutkainen koneisto lehmän genetiikkaa, fysiologiaa ja biokemiaa, ettei teoria edelleenkään muutu maidoksi ilman lehmää.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018