Ehkä asumme kohta hampputalossa ja syömme hamppuruokaa. Pukeudumme hamppuun, ja ajamme hamppuautolla, johon tankataan hamppuetanolia. Ikivanha viljelykasvi tarjoaa ratkaisun moneen nykyajan ongelmaan. Puuttuu vain suomalaisen hampun menestystarina.
 

Teksti: Kalevi Rantanen

Ehkä asumme kohta hampputalossa ja syömme hamppuruokaa. Pukeudumme hamppuun, ja ajamme hamppuautolla, johon tankataan hamppuetanolia. Ikivanha viljelykasvi tarjoaa ratkaisun moneen nykyajan ongelmaan. Puuttuu vain suomalaisen hampun menestystarina.

Julkaistu Tiede -lehdessä 8/2010Hampusta voi rakentaa jopa olutvaraston. Itä-Englannissa, pienen Southwoldin kaupungin vieressä, sijaitsee Adnamsin panimon varasto. Hamppubetoniseinät pitävät loitolla helteet ja pakkaset niin hyvin, että jäähdytyslaitteita ei tarvita. Olut pysyy aina oikeaoppisen kylmänä.Materiaali on saanut parhaan mahdollisen tunnustuksen. Hamppu toimii varmasti, jos britti uskoo oluensa sen huomaan.Hamppubetoni, kauppanimeltään Hemcrete, on komposiitti eli yhdistelmämateriaali, jota valmistetaan liimaamalla hamppukuituja toisiinsa kalkilla. Hemcrete eristää, hengittää, pitää vettä ja on paloturvallinen. Purettu elementti voidaan kierrättää lannoitteeksi.Bathin yliopisto kehittää näitä uusia hamppukomposiitteja. Hankkeen vetäjän, professori Pete Walkerin mukaan nopeakasvuinen hamppu säästää myös ympäristöä. Se hotkii hiilidioksidia enemmän kuin komposiitin valmistuksessa vapautuu, ja näin hampputalosta tulee hiilinegatiivinen.

Savosta salaattiinHamppua ruokakäyttöön kehittää Suomessa Tohtori Hamppu, neurokemisti James Callaway. Hän on pitkään tutkinut Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa hamppusiemenöljyn terveysvaikutuksia. Hän on myös jalostanut kotimaisen öljyhamppulajikkeen, Finolan.– Hampun siemen on pohjoisen riisi ja soijapapu, Callaway sanoo.Hamppuöljyä käytetään salaateissa ja vihannesten, perunan tai riisin kanssa. Sitä voi lisätä marinadeihin, kastikkeisiin ja keittoihin. Valkosipuliin sekoitettuna siitä saa levitettä leivälle. Hamppuruokaa tulee koko ajan lisää ja, mikä parasta, se on terveellistä. Siemen sisältää runsaasti omega3-, 6- ja 9-rasvahappoja. Alustavissa tutkimuksissa on havaittu myös, että hamppuöljy voi lievittää yleisen ihosairauden, atooppisen ihottuman oireita.

Kasvaa puhtaastiJos hampputuotteet ovat terveellisiä, niiden tuotanto on ekologisista. Kasvaessaan hamppu varjostaa rikkakasveja ja tulee toimeen ilman rikkaruohomyrkkyjä. Haju karkottaa hyönteisiä, joten hyönteismyrkkyjäkään ei tarvita. Viljelykierrossa hamppu auttaa muita kasveja kuohkeuttamalla peltoa ja tukahduttamalla rikkaruohoja. Viljat ja juurekset kasvavat hyvin hampun jälkeen.Jalostustyö on laajentanut viljelymahdollisuuksia. Finola ehtii tuleentua Pohjolan kesän aikana. Varsi on lyhyt ja sopii puitavaksi tavallisella leikkuupuimurilla.

Kelpaa taas tankkiinHamppupohjaisten polttoaineiden tutkimus- ja kehitystyö on vilkastunut yleisen bioenergiainnostuksen mukana. Suomen Akatemian Beet-hankkeessa tutkitaan hamppua yhtenä biopolttoaineen raaka-aineena. Kuiduista saadaan sekä polttonestettä, etanolia, että kaasua, metaania. – Kokeissa on saatu erinomainen sato, yli 14 tonnia kuiva-ainetta hehtaarilta, kertoo soveltavan biologian tutkija, dosentti Fred Stoddard Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitoksesta. Häntä kiinnostaa hampussa mahdollisuus tuottaa bioenergiaa ekologisesti kestävällä tavalla. Rohkaisevaa on Stoddardin mukaan myös hampun luotettavuus ja verraten vähäinen lannoitustarve. Sato on pysynyt vakaana kolmen vuoden viljelyajan. Tohtoriopiskelija Annukka Pakarinen Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksesta on laskenut, että hehtaarilta saataisiin yli kahtatuhatta bensiinilitraa vastaava määrä etanolia. Riittäisi tyypillisessä henkilöautoilussa kahdeksi vuodeksi.

Huumepolitiikka jarruttaaHampulla riittää hyveitä. Miksi sitten viljely varsinkin Suomessa on pientä harrastelua? Kotimaista Finolaakin on kasvatettu pääasiassa Kanadassa, viime vuosina keskimäärin 2 500 hehtaarilla, kun viljelyala Suomessa on alle kymmenen hehtaaria.Vaatimaton kasvi on joutunut huumepolitiikan oikkujen uhriksi. Yhdysvallat ja monet muut maat kielsivät viime vuosisadalla huumehampun ja saman tien muutkin. Näin tehtiin, vaikka vain huumelajikkeet sisältävät vaikuttavia määriä huumaavaa ainetta, tetrahydrokannabinolia eli THC:tä. Hyötyhamppujen THC-pitoisuus on niin pieni, että niitä polttamalla ei pääse pilveen millään. Sittemmin viljely sallittiin taas Euroopassa ja Kanadassa, mutta lajikkeiden kehittäminen voi silti olla vaikeaa – kuten Callaway on saanut Suomessa kokea.Hän on alun perin kotoisin Yhdysvalloista. Aloittaessaan Finolan jalostamisen vuonna 1995 hän ei vielä ollut Suomen kansalainen, ja häntä uhkailtiin välillä maastakarkotuksella. Uusi lajike hyväksyttiin käyttöön ensin Kanadassa 1998, ja Suomessa vasta 2003. Vaikeudet ovat jatkuneet. Viranomaisten mielestä Finolan THC-pitoisuus on joissakin näytteissä ollut liian suuri. Siksi lajike on menettänyt maataloustukia. Callawayn mukaan näytteet on otettu ja tutkittu epäpätevästi ja huolimattomasti. Hän sanoo, että suomalainen hamppu on syyttään kärsinyt byrokraattisesta juonittelusta. Lopulta hamppu kuitenkin voittaa, koska uusia materiaaleja tarvitaan. Toisen maailmansodan aikana Yhdysvallat kumosi viljelykiellon hetkeksi, sillä hamppua tarvittiin sotamateriaalina. Viljelyä edistettiin tunnuslauseella Hemp for Victory, ’Hampulla voittoon’.Nykyään taistellaan nälkää, energiapulaa ja saastumista vastaan. Hamppu on valmiina palvelukseen.

Palstan pitäjä Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

 

Hamppua verkossaFinola Ky www.finola.com/suomeksi.html Hemp Technologies www.hemp-technologies.com/ Vote Hemp www.votehemp.com/

Hampusta mitä vain

Siemenistä:

RuokaöljySalaatinkastikkeetLevitteetProteiinijauho ravintolisäksiMysliKotieläinten rehutÖljymaaliVernissaLakkaTeräöljyPuunsuoja-aineBiodiesel

Kuiduista:

RakennusmateriaalitVaatteetAuton kori ja varusteet LattiamatotMaisemointimatotPaperiKuivikkeet hevostalleihinPolttoaine lämpökeskukseenEtanoliMetaani

Pelloista:

Saasteiden sidonta maasta

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25798
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.