Ehkä asumme kohta hampputalossa ja syömme hamppuruokaa. Pukeudumme hamppuun, ja ajamme hamppuautolla, johon tankataan hamppuetanolia. Ikivanha viljelykasvi tarjoaa ratkaisun moneen nykyajan ongelmaan. Puuttuu vain suomalaisen hampun menestystarina.
 

Teksti: Kalevi Rantanen

Ehkä asumme kohta hampputalossa ja syömme hamppuruokaa. Pukeudumme hamppuun, ja ajamme hamppuautolla, johon tankataan hamppuetanolia. Ikivanha viljelykasvi tarjoaa ratkaisun moneen nykyajan ongelmaan. Puuttuu vain suomalaisen hampun menestystarina.

Julkaistu Tiede -lehdessä 8/2010Hampusta voi rakentaa jopa olutvaraston. Itä-Englannissa, pienen Southwoldin kaupungin vieressä, sijaitsee Adnamsin panimon varasto. Hamppubetoniseinät pitävät loitolla helteet ja pakkaset niin hyvin, että jäähdytyslaitteita ei tarvita. Olut pysyy aina oikeaoppisen kylmänä.Materiaali on saanut parhaan mahdollisen tunnustuksen. Hamppu toimii varmasti, jos britti uskoo oluensa sen huomaan.Hamppubetoni, kauppanimeltään Hemcrete, on komposiitti eli yhdistelmämateriaali, jota valmistetaan liimaamalla hamppukuituja toisiinsa kalkilla. Hemcrete eristää, hengittää, pitää vettä ja on paloturvallinen. Purettu elementti voidaan kierrättää lannoitteeksi.Bathin yliopisto kehittää näitä uusia hamppukomposiitteja. Hankkeen vetäjän, professori Pete Walkerin mukaan nopeakasvuinen hamppu säästää myös ympäristöä. Se hotkii hiilidioksidia enemmän kuin komposiitin valmistuksessa vapautuu, ja näin hampputalosta tulee hiilinegatiivinen.

Savosta salaattiinHamppua ruokakäyttöön kehittää Suomessa Tohtori Hamppu, neurokemisti James Callaway. Hän on pitkään tutkinut Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa hamppusiemenöljyn terveysvaikutuksia. Hän on myös jalostanut kotimaisen öljyhamppulajikkeen, Finolan.– Hampun siemen on pohjoisen riisi ja soijapapu, Callaway sanoo.Hamppuöljyä käytetään salaateissa ja vihannesten, perunan tai riisin kanssa. Sitä voi lisätä marinadeihin, kastikkeisiin ja keittoihin. Valkosipuliin sekoitettuna siitä saa levitettä leivälle. Hamppuruokaa tulee koko ajan lisää ja, mikä parasta, se on terveellistä. Siemen sisältää runsaasti omega3-, 6- ja 9-rasvahappoja. Alustavissa tutkimuksissa on havaittu myös, että hamppuöljy voi lievittää yleisen ihosairauden, atooppisen ihottuman oireita.

Kasvaa puhtaastiJos hampputuotteet ovat terveellisiä, niiden tuotanto on ekologisista. Kasvaessaan hamppu varjostaa rikkakasveja ja tulee toimeen ilman rikkaruohomyrkkyjä. Haju karkottaa hyönteisiä, joten hyönteismyrkkyjäkään ei tarvita. Viljelykierrossa hamppu auttaa muita kasveja kuohkeuttamalla peltoa ja tukahduttamalla rikkaruohoja. Viljat ja juurekset kasvavat hyvin hampun jälkeen.Jalostustyö on laajentanut viljelymahdollisuuksia. Finola ehtii tuleentua Pohjolan kesän aikana. Varsi on lyhyt ja sopii puitavaksi tavallisella leikkuupuimurilla.

Kelpaa taas tankkiinHamppupohjaisten polttoaineiden tutkimus- ja kehitystyö on vilkastunut yleisen bioenergiainnostuksen mukana. Suomen Akatemian Beet-hankkeessa tutkitaan hamppua yhtenä biopolttoaineen raaka-aineena. Kuiduista saadaan sekä polttonestettä, etanolia, että kaasua, metaania. – Kokeissa on saatu erinomainen sato, yli 14 tonnia kuiva-ainetta hehtaarilta, kertoo soveltavan biologian tutkija, dosentti Fred Stoddard Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitoksesta. Häntä kiinnostaa hampussa mahdollisuus tuottaa bioenergiaa ekologisesti kestävällä tavalla. Rohkaisevaa on Stoddardin mukaan myös hampun luotettavuus ja verraten vähäinen lannoitustarve. Sato on pysynyt vakaana kolmen vuoden viljelyajan. Tohtoriopiskelija Annukka Pakarinen Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksesta on laskenut, että hehtaarilta saataisiin yli kahtatuhatta bensiinilitraa vastaava määrä etanolia. Riittäisi tyypillisessä henkilöautoilussa kahdeksi vuodeksi.

Huumepolitiikka jarruttaaHampulla riittää hyveitä. Miksi sitten viljely varsinkin Suomessa on pientä harrastelua? Kotimaista Finolaakin on kasvatettu pääasiassa Kanadassa, viime vuosina keskimäärin 2 500 hehtaarilla, kun viljelyala Suomessa on alle kymmenen hehtaaria.Vaatimaton kasvi on joutunut huumepolitiikan oikkujen uhriksi. Yhdysvallat ja monet muut maat kielsivät viime vuosisadalla huumehampun ja saman tien muutkin. Näin tehtiin, vaikka vain huumelajikkeet sisältävät vaikuttavia määriä huumaavaa ainetta, tetrahydrokannabinolia eli THC:tä. Hyötyhamppujen THC-pitoisuus on niin pieni, että niitä polttamalla ei pääse pilveen millään. Sittemmin viljely sallittiin taas Euroopassa ja Kanadassa, mutta lajikkeiden kehittäminen voi silti olla vaikeaa – kuten Callaway on saanut Suomessa kokea.Hän on alun perin kotoisin Yhdysvalloista. Aloittaessaan Finolan jalostamisen vuonna 1995 hän ei vielä ollut Suomen kansalainen, ja häntä uhkailtiin välillä maastakarkotuksella. Uusi lajike hyväksyttiin käyttöön ensin Kanadassa 1998, ja Suomessa vasta 2003. Vaikeudet ovat jatkuneet. Viranomaisten mielestä Finolan THC-pitoisuus on joissakin näytteissä ollut liian suuri. Siksi lajike on menettänyt maataloustukia. Callawayn mukaan näytteet on otettu ja tutkittu epäpätevästi ja huolimattomasti. Hän sanoo, että suomalainen hamppu on syyttään kärsinyt byrokraattisesta juonittelusta. Lopulta hamppu kuitenkin voittaa, koska uusia materiaaleja tarvitaan. Toisen maailmansodan aikana Yhdysvallat kumosi viljelykiellon hetkeksi, sillä hamppua tarvittiin sotamateriaalina. Viljelyä edistettiin tunnuslauseella Hemp for Victory, ’Hampulla voittoon’.Nykyään taistellaan nälkää, energiapulaa ja saastumista vastaan. Hamppu on valmiina palvelukseen.

Palstan pitäjä Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

 

Hamppua verkossaFinola Ky www.finola.com/suomeksi.html Hemp Technologies www.hemp-technologies.com/ Vote Hemp www.votehemp.com/

Hampusta mitä vain

Siemenistä:

RuokaöljySalaatinkastikkeetLevitteetProteiinijauho ravintolisäksiMysliKotieläinten rehutÖljymaaliVernissaLakkaTeräöljyPuunsuoja-aineBiodiesel

Kuiduista:

RakennusmateriaalitVaatteetAuton kori ja varusteet LattiamatotMaisemointimatotPaperiKuivikkeet hevostalleihinPolttoaine lämpökeskukseenEtanoliMetaani

Pelloista:

Saasteiden sidonta maasta

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5221
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti