Syöpäsolu osaa sen, mistä ihminen vasta haaveilee: se uudistuu ja elää ikääntymättä. Tähän se pystyy torpedoimalla soluille luontaisen itsetuhon ja matkimalla kantasoluja. Niiden lailla se osaa vetää lisääntymis-kelloonsa aina vain uutta jakautumisaikaa.


Tähän se pystyy torpedoimalla soluille luontaisen itsetuhon ja matkimalla kantasoluja.
Niiden lailla se osaa vetää lisääntymis-kelloonsa aina vain uutta jakautumisaikaa.






6 perussyytä syöpään


Syöpäsolujen syntyyn johtavat geenivirheet tai häiriöt geenien toimintaa ohjaavissa periytyvissä säätelytekijöissä.

Syöpätaudeissa
- solut lakkaavat tottelemasta kasvutekijöiden välittämiä säätelyviestejä
- solujen jakautumisvauhti kiihtyy
- solut pystyvät jakautumaan loputtomasti
- ohjelmoitu solukuolema lakkaa toimimasta
- kasvainsolukko muodostaa uudisverisuonia
- kasvainsolukko lähettää etäpesäkkeitä.








Kärsitkö sadan vuoden takaisista oloista


Syöpä saa tilaisuutensa, kun solusykli pettää


Syöpä kehittyy yleensä soluihin, jotka kykenevät jakautumaan. Jakautuminen tapahtuu solusyklissä, jota pyörittävät sykliini- ja kinaasiproteiinit.

Normaalisti solunjakautuminen on tarkkaan säädelty tapahtumaketju, joka käynnistyy ja etenee sen mukaan, miten soluun kohdistuu kasvutekijöiden välittämiä ärsykkeitä.

1 Solunjakautumisen aluksi dna monistuu. Samalla se oikoluetaan. Jos vaurioita löytyy, ne korjataan, etteivät ne siirry tytärsolujen perimään.

2 Dna:n monistamisen jälkeen solu kerää voimia ennen kuin se siirtyy varsinaiseen jakautumiseen, mitoosiin.

3 Dna:n kunto tarkastetaan jälleen. Jos virheitä paljastuu, kierto katkeaa vaurionkorjauspisteeseen. Pysäyttäjinä toimivat entsyymien ketjut, jotka vaihtelevat vaurioiden mukaan. Samat entsyymit käynnistävät myös korjauskoneiston ja tarvittaessa solukuoleman.

4 Kun virheet on korjattu, kierto jatkuu mitoosiin, jossa kahdentunut dna ja muu solun materiaali jakautuu tasan kahden syntyvän tytärsolun kesken. Vakavasti vaurioituneet solut tuhoutuvat tässä vaiheessa.


Jakautuvat solut vaarassa

Suurin osa aikuisen elimistön soluista on lepotilassa, ja osa on jo menettänyt kyvyn jakautua. Pienellä osalla se on kuitenkin tallella. Tavallisesti syöpä syntyykin soluihin, jotka vielä jatkavat jakautumista. Monistuminen näet altistaa solut muun muassa dna:n kahdentumisen aikana tapahtuville virheille.

Tällaisia mutaatioille alttiita, vilkkaasti jakautuvia soluja ovat esimerkiksi ihon keratinosyytit, keuhkoputkien, mahalaukun ja suolen seinämien epiteelisolut sekä verisolut. Syöpä voi kuitenkin kehittyä myös hitaasti jakautuviin soluihin, kuten eturauhasen ja rinnan epiteelisoluihin.

Syöpäsolukon jakautumisvauhti on hyvin yksilöllinen. Siksi kasvainmassa voi joskus kaksinkertaistua muutamissa viikoissa, joskus vuosissa, toisinaan vasta vuosikymmenissä. Suuri vaihtelu heijastellee geneettisten muutosten laatua: mitä keskeisemmissä solujen jakautumista kontrolloivissa geeneissä mutaatioita on, sitä nopeammin jakautuminen etenee ja syöpäsolut lisääntyvät.


Lähes kaikki virheet korjataan

Ihmissolun perimäaineksessa tapahtuu päivittäin jopa 25 000 muutosta. Suurin osa näistä johtuu aivan tavallisesta dna:n aineenvaihdunnasta. Osan kuitenkin aiheuttavat ulkoiset tekijät, kuten ultraviolettisäteily, ravinnon karsinogeenit ja tupakansavu.

Aina kun dna vaurioituu, solut käynnistävät hälytysjärjestelmän. Niiden puolustusyksikkö tunnistaa vaurion ja lähettää paikalle oikeanlaisen ensiapuryhmän, vaurionkorjauskoneiston. Jos on esimerkiksi kyse emäsmuutoksista, asian ottaa hoitoonsa emästen leikkauskoneisto. Jos taas uv-säteily on vaurioittanut dna:ta, toimeen tarttuu nukleotidien kunnostus.

Dna-vaurioiden korjaus on kiinteä osa solusykliä. Solu oikolukee perimän emäsjärjestyksen aina sen monistamisen jälkeen, ja se monitoroi vioittumia myös jakautumisen edistyessä. Kun vaurio löytyy, solu pysäyttää kiertonsa niin sanottuun vaurionkorjauspisteeseen. Solukierto jatkuu vasta, kun virhe on korjattu.




Syöpä etenee kasvattamalla uusia suonia


Alkuun päästyään syöpä pyrkii hanakasti kasvamaan. Suurentuakseen solukko tarvitsee uudisverisuonitusta. Sitä ilman se ei saisi ravinteita eikä happea ja jäisi nuppineulan pään kokoiseksi.

1 Kasvaessaan syöpäsolukko tuottaa kasvutekijöitä, jotka herättävät verisuonten endoteelisolut lisääntymään ja muodostamaan uusia verisuonia. Tämä angiogeneesiksi kutsuttu tapahtuma voi käynnistyä jo nuoressa, vain kuukausien ikäisessä solukossa tai vanhassa, vuosia sitten syntyneessä kasvaimessa.

2 Kun hiussuonet läpäisevät kasvaimen, sen energian- ja ravinnonsaanti on turvattu. Nyt kasvain pystyy suurenemaan ja leviämään. Syöpä lähettääkin etäpesäkkeitä hanakasti. Jo sokeripalan kokoisesta kasvaimesta irtoaa jopa miljoonia kasvainsoluja joka päivä.

Jotta leviäminen onnistuisi, syöpäsolujen on tunkeuduttava kudosrajojen ja -kalvojen lävitse veri- tai imusuonitukseen, torjuttava elimistön vahva immuunipuolustus sekä työnnyttävä ja kiinnityttävä kohdekudokseen. Tämän tehdäkseen syöpäsolut erittävät soluväliainetta ja tyvikalvoja hajottavia entsyymejä sekä proteiineja, joiden avulla ne tarttuvat määränpäähänsä.






Syöpä torjuu kuolemansa

Normaalilla solulla on myös kyky painaa hätänappia ja ohjata itsensä solukuolemaan, apoptoosiin, mikäli se havaitsee itsessään tai ympäristössään vakavia häiriöitä.

Apoptoosin voivat käynnistää niin hormonaaliset ja kehitykselliset signaalit kuin tulehdus, kasvutekijöiden puutos, muutokset solujen välisissä yhteyksissä ja dna-vauriot. Apoptoosikoneisto voi kytkeytyä päälle myös silloin, kun solu saa ristiriitaisia jakautumiskäskyjä.

Apoptoosissa solun keuhkoina toimivat mitokondriot hajoavat. Kaspaasiproteiinit, jotka ovat muita proteiineja pilkkovia entsyymejä, aktivoituvat ja katkovat solun tukirakenteita niin, että lopulta dna pilkkoutuu peruuttamattomasti.

Syöpäsolut osaavat kuitenkin sulkea tämän itsetuhojärjestelmän. Ne harhauttavat kuolemaa torpedoimalla apoptoosin käynnistä­jien toiminnan tai tuottamalla apoptoosin estäjiä. Näin syöpäsolut pysyvät hengissä oloissa, joissa mitkä tahansa muut solut hävittäisivät itsensä.


Syöpä huijaa telomeraasia

Tavallisten solujen jakautumiskertojen määrä on rajallinen. Siitä pitävät huolen kromosomien päissä olevat jakautumismittarit, telomeerit. Jokaisen solunjakautumisen yhteydessä telomeereista jää kahdentumatta sadan emäksen kokoinen palanen, joten tytärsoluilla on kerta kerran jälkeen hieman vähemmän telomeeria kuin emosoluilla. Kun solut ovat jakautuneet säädetyn määränsä, "aamukampa" ammottaa tyhjyyttään ja solunjakautuminen estyy.




Häiriöitä sadoissa geeneissä
Avainasemassa p53


Ihmisen genomissa on nykytiedon mukaan noin 20 000 geeniä. Niistä jo useita satoja on kytketty syöpään niin vahvasti, että voidaan puhua syöpägeeneistä. Syöpä saa alkunsa näissä keskeisissä geeneissä tapahtuvista mutaatioista.

Tärkein geeneistä lienee kasvunrajoitegeeni TP53. Se on yleisimmin syövässä muuntunut geeni, joten miltei kaikki syövät joutunevat nujertamaan sen.
Terveenä TP53 suojaa soluja dna-vaurioilta ja johtaa elimistön sotaa syöpää vastaan. Sen tuottamaa proteiinia, p53:a, on soluissa jatkuvasti pieniä määriä valmiustilassa. Kun solu kohtaa häiriöitä, p53 kerääntyy soluun ja laukaisee hälytyksen. Se aktivoituu etenkin silloin, kun dna vaurioituu gamma- tai ultraviolettisäteilyn takia, tai kun solu alkaa jakautua liikaa syöpägeenien aktivoituessa tai virusten hyökätessä.

TP53 on niin sanottu mahtigeeni. Se säätelee muita geenejä, etenkin niitä, joita tarvitaan dna:n korjauskoneiston käynnistämiseen ja solusyklin pysäyttämiseen. Lisäksi se pystyttää puolustusmuureja uusien vaurioiden varalle. Se muun muassa käynnistää ihoa suojaavan ruskettumisreaktion. Silloin kun solu on häiriintynyt niin vakavasti, ettei vaurioita voida korjata, se ohjaa solun kuolemaan.






Ikääntyminen suojaa solua

Telomeerikellon lisäksi solujen jakautumista rajoittaa solujen ikääntyminen, mistä vastaa pitkälti happi. Tämän niin sanotun oksidatiivisen stressin takia solujen rakennuspalikoihin kasautuu kemiallisia muutoksia, jotka rajoittavat kasvua ja vanhentavat solua.

Koska dna-vauriot tai syöpägeenien aktivoituminen voivat painostaa solut joko itsemurhaan tai vanhenemaan ennen aikojaan, solujen ikääntymistä pidetään nykyään ohjelmoidun solukuoleman tavoin keinona, jolla elimistö suojautuu syövältä.

Hyvä esimerkki ovat geneettisesti muunnellut hiiret, joilta on sammutettu vaurionkorjausgeenejä: vikojen kertyessä ne vanhenevat lajitovereitaan nopeammin. Sama ilmiö toistuu ihmisillä tavattavissa harvinaisissa vanhenemissairauksissa, joita aiheuttavat vioittuneet vaurionkorjausgeenit.

Solujen stressi ja vanheneminen kietoutuvat vahvasti aineenvaihduntaan. Kun elimistö ikääntyy, kasvuhormonin ja insuliinin kaltaisten kasvutekijöiden tuotanto vähenee. Uusimman tiedon mukaan samoin käy, kun perimäainekseen kertyy vaurioita. Ilmeisesti elimistö rajoittaa kasvua stimuloivia signaalejaan siinä toivossa, että solujen jakautuminen pysähtyy ja vaurioiden korjaus viedään onnistuneesti loppuun.

Ajatusta tukevat muuntogeeniset hiiret, jotka tuottavat kasvuhormonia ja kasvutekijöitä tavallista vähemmän. Niiden kudokset sietävät normaalia paremmin oksidatiivista stressiä, ja elinikä pitenee.




p53 kytkeytyy lähes jokaiseen syöpään


Solun kasvunrajoiteproteiinin muuntunut muoto löytyy joka toisesta vaikeasta syövästä ja lopuissakin se ilmeisesti toimii virheellisesti.


p53-mutantin esiintymisprosentteja eri syövissä
Munasarja 48
Paksusuoli 44
Ruokatorvi 44
Keuhko 38
Haima 38
Iho 35
Mahalaukku 32
Maksa 29
Virtsarakko 28
Aivot 27
Rinta 25


Maksamme suvun jatkumista

Evoluutiossa lajimme säilymisen kannalta ei liene ollut suurta merkitystä sillä, elävätkö yksilöt pitkään. Tärkeää on ollut kyky jatkaa sukua, minkä vuoksi tarkka vaurioiden korjaus on olennaista yksilönkehityksen aikana aina sukukypsyyteen saakka. Tämän ajan elimistö voi viettää kulutusjuhlaa ja tuhlata solujaan. Lasku rapsahtaa maksettavaksi vasta sukukypsyyden jälkeen kudosten vanhenemisena tai kertyvinä geenivirheinä, jopa syöpänä.
On paradoksaalista, että syöpäsolu on omassa evoluutiossaan saavuttanut sen, mitä ihmisen evoluutio ei ole taannut: ikuisen mahdollisuuden uudistua ja elää vanhenematta.

Evolutiivisesti ajateltuna hatunnoston ansaitseva tapahtuma, mutta sairastuvalle ihmiselle aina tragedia.



Marikki Laiho on molekulaarisen syöpälääketieteen professori Helsingin yliopistossa ja Johns Hopkinsin yliopistossa Baltimoressa Yhdysvalloissa.
Leena Latonen on Suomen akatemian tutkijatohtori Helsingin yliopiston molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimusohjelmassa.

Syövässä muuntuneita geenejä






























































































GEENI PROTEIINI TEHTÄVÄT
APC Apc 
Paksusuoli
ATM  Atm 
BCL2 Bcl2 
BRCA1  Brca1
BRCA2  Brca2 
CCND 

CDK4  Cdk4 
Iho
CDK6  Cdk6
Imukudokset
CDKN2A p16
CHEK2  Chk2 
ERBB2  Erb2 
HRAS  Ras 
MLH1   Mlh1  
MSH2  Msh2 
MYC  c-Myc 
RB1  pRb 
SMAD2  Smad2  
SMAD4  Smad4  
TGFBR  Tgfbr  
TP53  p53 
XPB  Xpb 
Iho
XPD  Xpd 
Iho


 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018