Sähkö on ollut liian painavaa ilmailuun muttei ole enää.

Teksti: Kalevi Rantanen

Sähkö on ollut liian painavaa ilmailuun muttei ole enää.

Julkaistu Tiede -lehdessä 6/2011Kolmipaikkainen lentokone liitää saaristossa kohti punaista mökkiä. Kone toimii sähköllä ja saa voimansa auringosta ja vetypolttokennoista.Vuosi on 2093, mutta koneen ensimmäiset versiot otetaan käyttöön jo 2020-luvulla. Näin kertoo Finnairin 85-vuotisfuturiikki, jonka kirjoitti vuonna 2008 yhtiön silloinen viestintäjohtaja Christer Haglund. Ennusteella on hyvät mahdollisuudet toteutua.

Heinäsirkka lensi kokeeksiSähköllä on jo lennetty. Täyssähköisen lentokoneen testimalli Cri-Cri, suomeksi heinäsirkka, nousi syyskuussa 2010 seitsemäksi minuutiksi Pariisin lähellä sijaitsevan Le Bourgetin lentokentän ylle. Kone on muunnos ranskalaisesta taitolentokoneesta. Sen polttomoottorien tilalle asennettiin sähkömoottorit, ja runko tehtiin kevyestä komposiitista. Valmiiksi kehitettynä kone lentää viidentoista minuutin ajan 110 kilometrin tuntinopeudella, kertoo Cri-Crin valmistaja eurooppalainen ilmailu- ja avaruustekniikkakonserni Eads.Cri-Cri on ”vain” testilaite, mutta on hyvä muistaa, että testilaite oli myös Wright-veljesten polttomoottorikone, joka vuonna 1903 lensi noin minuutin. Jos historia toistuu, kaupalliset sähkölentokoneet alkavat yleistyä kymmenen vuoden päästä.

Kaupallinen kone KiinastaToisella puolen maailmaa kiinalainen yritys Yunec on nimennyt kaksipaikkaisen E 430 -koneensa maailman ensimmäiseksi kaupalliseksi sähkölentokoneeksi. Se lentää polymeeriakuilla 1–3 tuntia, mutta muita teknisiä tietoja on saatavilla niukasti. Kaupallisista toimituksistaan yhtiö ei kerro.Pienlentokonevalmistaja Cessna on ilmoittanut testaavansa sähkölentokonetta tämän vuoden aikana. Koneesta tulee paljon käytetyn Cessna 172 -polttomoottorikoneen sähkömuunnos. Yhtiö kehittää sähkökonetta yhdessä vihreään lentämiseen keskittyneen Bye Energyn kanssa.

Sähköä auringosta ja vedystä Suurin pulma sähköllä lentämisessä on ollut akkujen paino. Ongelma on ratkaistavissa. Sveitsiläinen Solar Impulse aikoo lentää maailman ympäri koneella, jossa on minimimäärä akkuja ja paljon aurinkokennoja, 12 000 kappaletta. Impulse on päässyt hyvään alkuun, sillä viime vuonna se lensi jo Sveitsin yli. Toinen tapa pienentää energiavaraston painoa on tankata vetyä ja tehdä siitä sähköä polttokennolla. Viime vuonna eurooppalaisessa hankkeessa kehitetty polttokennolentokone Rapid200FC nousi ilmaan Reggio Emiliassa Pohjois-Italiassa. Korkeapaineinen vety muutettiin polttokennossa sähköksi, joka pyöritti sähkömoottoria. Rapid200FC lensi noin 40 minuuttia 135 kilometrin tuntinopeudella. Se löi aikaisemman ennätyksen, jonka Boeingin polttokennolentokone oli tehnyt Espanjassa vuonna 2009.

Sähkökopteri on hiljaisempiSähköistäminen ei rajoitu siivillä lentämiseen. Vuonna 2010 helikopterivalmistaja Sikorsky julkisti Firefly- eli tulikärpänen-hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää sähköhelikopteri. Kokeiluversion odotettu lentoaika on viisitoista minuuttia. Vaatimattomampi mutta nopeammin toteutettava on Eads Innovation Worksin suunnittelema hybridihelikopteri, jossa on sekä diesel- että sähkömoottori. Sen yksi etu on meluhaittojen väheneminen. Kone voi käyttää sähköä esimerkiksi laskeutuessaan sairaalan kentälle ja noustessaan sieltä.

Lunni muistuttaa lentoliskoaSähkökoneet kopioivat vielä perinteisiä lentokoneita, samoin kuin ensimmäiset autot jäljittelivät hevoskärryjä. Polttomoottorin tilalle on vain pantu sähkömoottori. Tulevaisuudessa sähkölentokone löytää itsensä ja hakee oman muotonsa. Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinnon Nasan insinööri Mark Moore on ideoinut henkilökohtaisen sähkölentimen nimeltä Puffin eli lunni. Se seisoo pystyssä kuin lunni tai pingviini ja nousee ilmaan helikopterin tavoin. Vaakasuoraan lennetään makuuasennossa. Puffinilla lentäminen muistuttaisi linnun liitoa – tai ehkä ennemminkin lentoliskon, joista isoimpien siipiväli oli yli 12 metriä eli pienkoneen luokkaa.

Tulossa SuomeenkinMeillä sähkölentoharrastus alkaa purjekoneista. – Ensimmäinen sähkömoottorikäyttöinen on tulossa Suomeen tänä vuonna, kertoo Ilmailuliiton viestintäpäällikkö Mikko Sokero. Kone on saksalaisen Schempp-Hirthin valmistama Arcus-E, joka nousee maasta sähkömoottorilla ja jatkaa sitten purjehtimalla. Kone on jo sarjavalmistuksessa. Suomeen sen on hankkinut yksityiskäyttöön eräs purjelennon harrastaja.– Yleisesti sähkölentäminen kasvaa lähivuosina räjähdysmäisesti, Sokero ennakoi. – Entistä parempia akkuja tulee kuukausittain. Samaan aikaan bensiini kallistuu. Sähkömoottorin hiljaisuus on etu etenkin suurissa metropoleissa.Kysyntää muodostuu muuallakin, sillä maaliikennettä vaikeuttavat ruuhkat ja teiden kalleus. Lentämisestä saatetaan innostua myös haja-asutusalueilla.

Palstan pitäjä Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Todellisuus saavuttaa visiota

                         Toteutettu sähkö­kone vuonna 2010             Visio pienkoneesta vuodelle 2093                          EADS Innovation Works                              ideoija Finnair Merkki                     Cri-Cri, muunnos                                       Finnair A-3 Pituus                3,9 m                                                       7,6 m Siipiväli              4,9 m                                                       8,8 m Henkilöluku        1                                                              3 Matkanopeus     110 km/t                                                   240 km/t Moottorit           4 sähkömoottoria                                       2 tunneloitua työntöpotkuria ja  

                                                                                         teleskooppilapainen helikopterin roottoriEnergialähteet     4 litium-polymeeriakkua                             täyden spektrin aurinkokenno, vetypolttokenno

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25799
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1194
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.