Sähkö on ollut liian painavaa ilmailuun muttei ole enää.

Teksti: Kalevi Rantanen

Sähkö on ollut liian painavaa ilmailuun muttei ole enää.

Julkaistu Tiede -lehdessä 6/2011Kolmipaikkainen lentokone liitää saaristossa kohti punaista mökkiä. Kone toimii sähköllä ja saa voimansa auringosta ja vetypolttokennoista.Vuosi on 2093, mutta koneen ensimmäiset versiot otetaan käyttöön jo 2020-luvulla. Näin kertoo Finnairin 85-vuotisfuturiikki, jonka kirjoitti vuonna 2008 yhtiön silloinen viestintäjohtaja Christer Haglund. Ennusteella on hyvät mahdollisuudet toteutua.

Heinäsirkka lensi kokeeksiSähköllä on jo lennetty. Täyssähköisen lentokoneen testimalli Cri-Cri, suomeksi heinäsirkka, nousi syyskuussa 2010 seitsemäksi minuutiksi Pariisin lähellä sijaitsevan Le Bourgetin lentokentän ylle. Kone on muunnos ranskalaisesta taitolentokoneesta. Sen polttomoottorien tilalle asennettiin sähkömoottorit, ja runko tehtiin kevyestä komposiitista. Valmiiksi kehitettynä kone lentää viidentoista minuutin ajan 110 kilometrin tuntinopeudella, kertoo Cri-Crin valmistaja eurooppalainen ilmailu- ja avaruustekniikkakonserni Eads.Cri-Cri on ”vain” testilaite, mutta on hyvä muistaa, että testilaite oli myös Wright-veljesten polttomoottorikone, joka vuonna 1903 lensi noin minuutin. Jos historia toistuu, kaupalliset sähkölentokoneet alkavat yleistyä kymmenen vuoden päästä.

Kaupallinen kone KiinastaToisella puolen maailmaa kiinalainen yritys Yunec on nimennyt kaksipaikkaisen E 430 -koneensa maailman ensimmäiseksi kaupalliseksi sähkölentokoneeksi. Se lentää polymeeriakuilla 1–3 tuntia, mutta muita teknisiä tietoja on saatavilla niukasti. Kaupallisista toimituksistaan yhtiö ei kerro.Pienlentokonevalmistaja Cessna on ilmoittanut testaavansa sähkölentokonetta tämän vuoden aikana. Koneesta tulee paljon käytetyn Cessna 172 -polttomoottorikoneen sähkömuunnos. Yhtiö kehittää sähkökonetta yhdessä vihreään lentämiseen keskittyneen Bye Energyn kanssa.

Sähköä auringosta ja vedystä Suurin pulma sähköllä lentämisessä on ollut akkujen paino. Ongelma on ratkaistavissa. Sveitsiläinen Solar Impulse aikoo lentää maailman ympäri koneella, jossa on minimimäärä akkuja ja paljon aurinkokennoja, 12 000 kappaletta. Impulse on päässyt hyvään alkuun, sillä viime vuonna se lensi jo Sveitsin yli. Toinen tapa pienentää energiavaraston painoa on tankata vetyä ja tehdä siitä sähköä polttokennolla. Viime vuonna eurooppalaisessa hankkeessa kehitetty polttokennolentokone Rapid200FC nousi ilmaan Reggio Emiliassa Pohjois-Italiassa. Korkeapaineinen vety muutettiin polttokennossa sähköksi, joka pyöritti sähkömoottoria. Rapid200FC lensi noin 40 minuuttia 135 kilometrin tuntinopeudella. Se löi aikaisemman ennätyksen, jonka Boeingin polttokennolentokone oli tehnyt Espanjassa vuonna 2009.

Sähkökopteri on hiljaisempiSähköistäminen ei rajoitu siivillä lentämiseen. Vuonna 2010 helikopterivalmistaja Sikorsky julkisti Firefly- eli tulikärpänen-hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää sähköhelikopteri. Kokeiluversion odotettu lentoaika on viisitoista minuuttia. Vaatimattomampi mutta nopeammin toteutettava on Eads Innovation Worksin suunnittelema hybridihelikopteri, jossa on sekä diesel- että sähkömoottori. Sen yksi etu on meluhaittojen väheneminen. Kone voi käyttää sähköä esimerkiksi laskeutuessaan sairaalan kentälle ja noustessaan sieltä.

Lunni muistuttaa lentoliskoaSähkökoneet kopioivat vielä perinteisiä lentokoneita, samoin kuin ensimmäiset autot jäljittelivät hevoskärryjä. Polttomoottorin tilalle on vain pantu sähkömoottori. Tulevaisuudessa sähkölentokone löytää itsensä ja hakee oman muotonsa. Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinnon Nasan insinööri Mark Moore on ideoinut henkilökohtaisen sähkölentimen nimeltä Puffin eli lunni. Se seisoo pystyssä kuin lunni tai pingviini ja nousee ilmaan helikopterin tavoin. Vaakasuoraan lennetään makuuasennossa. Puffinilla lentäminen muistuttaisi linnun liitoa – tai ehkä ennemminkin lentoliskon, joista isoimpien siipiväli oli yli 12 metriä eli pienkoneen luokkaa.

Tulossa SuomeenkinMeillä sähkölentoharrastus alkaa purjekoneista. – Ensimmäinen sähkömoottorikäyttöinen on tulossa Suomeen tänä vuonna, kertoo Ilmailuliiton viestintäpäällikkö Mikko Sokero. Kone on saksalaisen Schempp-Hirthin valmistama Arcus-E, joka nousee maasta sähkömoottorilla ja jatkaa sitten purjehtimalla. Kone on jo sarjavalmistuksessa. Suomeen sen on hankkinut yksityiskäyttöön eräs purjelennon harrastaja.– Yleisesti sähkölentäminen kasvaa lähivuosina räjähdysmäisesti, Sokero ennakoi. – Entistä parempia akkuja tulee kuukausittain. Samaan aikaan bensiini kallistuu. Sähkömoottorin hiljaisuus on etu etenkin suurissa metropoleissa.Kysyntää muodostuu muuallakin, sillä maaliikennettä vaikeuttavat ruuhkat ja teiden kalleus. Lentämisestä saatetaan innostua myös haja-asutusalueilla.

Palstan pitäjä Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Todellisuus saavuttaa visiota

                         Toteutettu sähkö­kone vuonna 2010             Visio pienkoneesta vuodelle 2093                          EADS Innovation Works                              ideoija Finnair Merkki                     Cri-Cri, muunnos                                       Finnair A-3 Pituus                3,9 m                                                       7,6 m Siipiväli              4,9 m                                                       8,8 m Henkilöluku        1                                                              3 Matkanopeus     110 km/t                                                   240 km/t Moottorit           4 sähkömoottoria                                       2 tunneloitua työntöpotkuria ja  

                                                                                         teleskooppilapainen helikopterin roottoriEnergialähteet     4 litium-polymeeriakkua                             täyden spektrin aurinkokenno, vetypolttokenno

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.