Filippiinien kivikautiset tasadait olivat 1970-luvun sensaatio. Kupla puhkesi vuonna 1986.


Kupla puhkesi vuonna 1986.




Kesäkuussa 1971 Filippiinien Mindanaon saaressa tehtiin hätkähdyttävä löytö. Pienessä luolassa keskellä tiheintä viidakkoa eli ryhmä ihmisiä, jotka näyttivät juuttuneen kivikaudelle. He eivät tunteneet maanviljelyä tai kotieläimiä vaan keräsivät ravinnokseen jamssia, pähkinöitä, äyriäisiä ja sammakontoukkia. Vähät vaatteet tehtiin lehdistä ja työkalut kivestä. Aikuisilla oli pitkä, poninhännälle sidottu tukka, ja he olivat yltä päältä lian peitossa. He kertoivat luulleensa metsäänsä koko maailmaksi ja itseään ainoiksi ihmisiksi.

Heimon löysi virallisesti Manuel Elizalde Jr., Filippiinien alkuperäisheimojen järjestön johtaja ja presidentin neuvonantaja alkuperäisasukkaita koskevissa asioissa. Oppaana toimi Dafal-niminen mies, joka oli törmännyt "luolamiehiin" metsästysretkellään. Kesäkuussa 1971 Dafal johdatti parikymmentä heimolaista metsän reunaan tapaamaan Elizaldea. He käyttivät itsestään nimitystä tasadait.


Lollobrigida kävi kylässä

Elizalde alkoi heti valmistella tutkimusretkeä tasadaiden maille. Mukana oli arkeologeja, antropologeja, kielitieteilijöitä, etnobotanisteja ja eläinten käyttäytymisen tutkijoita sekä journalisteja ja dokumentaristeja.

Antropologi Robert Fox päätteli, että "tasadait voivat kertoa meille paljon elämäntavasta, joka on käytännössä kadonnut maapallolta". Antropologi Carlos Fernandezin mukaan taas tasadaiden löytyminen oli "antropologian suurimpia tapahtumia 1900-luvulla".

Tutkijat eivät saaneet selville heimon alkuperää. Kielitieteilijöiden mukaan heidän kielensä edusti tuntematonta manobokielen murretta. Antropologien mukaan tasadaita oli niin vähän, ettei kyseessä ollut oikea heimo. Tasadait itse kertoivat olleensa aiemmin tekemisissä kahden muun heimon kanssa, mutta nämä olivat salaperäisesti kadonneet.

Tasadaista tuli nopeasti kuuluisia. Heimon löytyminen julkistettiin medioissa ympäri maailman. National Geographic julkaisi ison jutun ja tuotti myöhemmin dokumentin The Last Tribes of Mindanao. Tasadait herättivät myös julkkisten kiinnostuksen. Heidän luonaan vierailivat muun muassa atlantinylilentäjä Charles Lindbergh ja näyttelijä Gina Lollobrigida.

Vuodesta 1972 Elizalde alkoi rajoittaa käyntejä, jotteivät ulkopuoliset vaikuttaisi heimoon. Tähän mennessä alueella oli työskennellyt yksitoista antropologia ja vieraillut lukemattomia journalisteja. Presidentti Marcos julisti tasadailuolia ympäröivän metsän suojelualueeksi, ja vuoden 1976 jälkeen Elizalde ei päästänyt sinne enää ketään.


Teatteria alusta loppuun?

Vierailukiellon takia tasadait katosivat maailman tietoisuudesta. Tilanne alkoi muuttua vähitellen vasta vuonna 1983, kun Elizalde pakeni sekasortoon ajautuvasta maasta. Vartija oli poissa ja ovi taas auki.

Vuonna 1986 paikalle tulivat sveitsiläinen antropologi Oswald Iten ja filippiiniläinen toimittaja Joey Lozano. Heidän hämmästyksekseen monet niin sanotuista tasadaista kulkivat länsimaisissa vaatteissa, polttivat tupakkaa ja elivät luolien sijasta ruokomajoissa. Iten raportoi maailmalle, että tasadait olivat ympäröivien heimojen tavallisia ihmisiä, jotka olivat vain esittäneet tasadaita. Myöhemmin kaksi "tasadaita" myönsi, että he kuuluivat t’boli- ja manolo blit -heimoihin ja että Elizalde oli luvannut heille tupakkaa ja vaatteita, jos he tekeytyisivät luolamiehiksi.*

Elizalde ei koskaan myöntänyt huijausta vaan puolusti tasadaiden aitoutta kuolemaansa asti. Myös paikalla vierailleet antropologit uskovat yhä, että tasadait olivat todellinen eristynyt ihmisryhmä. Kymmenessä vuodessa se vain oli omaksunut ympäröivien heimojen tavat.

Nykykäsityksen mukaan tasadait saattoivat olla oikea etninen ryhmä, joka poikkesi ympäröivistä heimoista. Sen sijaan tasadaiden kivikautisuus ja eristyneisyys olivat varmasti keksittyjä. Kivityökalut ja lehtivaatteet olivat juuri niin kömpelöitä kuin ensikertalainen tekisi. Elizalde oli sydänjuuriaan myöten Filippiinien alkuperäisasukkaiden asialla, ja ilmeisesti hän keksi huijauksen kiinnittääkseen maailman huomion Mindanaoon, jonka viimeiset sademetsät asukkaineen uhkasivat kadota metsäyhtiöiden pohjattomaan vatsaan.


Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.