Heikki Oja povaa uutta Plutoa. Heikki Oja tunnetaan Suomen almanakka-päällikkönä, mutta tähtitieteen yleismies kun on, häntä kiinnostaa kaikkeus kaikkineen. Hän uskoo, että seuraavan vuosikymmenen kuluessa aurinkokunnastamme löytyy uusi planeetta ja muualta merkkejä elämästä.



Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2009

Nuori matematiikan ja fysiikan opiskelija kuuntelee peiton alla englanninkielistä lähetystä. Huoneessa on hiljaista, ja radiokin on säädetty niille rajoille, että sen rätisevä ääni tuskin kuuluu. Opiskelija ei halua häiritä nukkuvia.

Contact light! Okay, engine stop - - Mode control - both auto - - Descent engine command override off - - Houston, Tranquility Base here. The Eagle has landed.

- Buzz Aldrinin ja Neil Armstrongin ensimmäiset sanat Kuun pinnalta ovat edelleen elämäni huippuhetkiä, muistelee Helsingin yliopiston tähtitieteen dosentti Heikki Oja, 63, lähes neljänkymmenen vuoden takaista Apollo-lentoa.

Poikavuosiltakin mieleen nousee merkkitapaus. Vuosikymmen aiemmin Oja seisoi kotipihallaan katselemassa taivaalla kulkevaa kirkasta pistettä. Se oli Sputnik, ensimmäinen ihmisen avaruuteen lähettämä tekokuu. Eikä tarkkailu silloinkaan jäänyt katseluun. Sputnikin piipitystä piti kuunnella myös radiosta.


Ahkera, palkittu popularisoija

Heikki Oja on Suomen tunnetuimpia tähtitieteilijöitä. Jokunen vuosi sitten Helsingin Sanomien tiedetoimittaja kuvasi häntä tähtitieteen kansantajuistajana "eläväksi legendaksi", jonka kieli on niin sujuvaa kuin suomeksi olla voi. Ei ihme, että googlaus tuottaa tuhansia osumia, jotka vievät Ojan antamiin haastatteluihin ja kirjoittamiin kirjoihin.

- Olen tähtitieteen yleismies, jolla on leveä, mutta matala yleistietämys. Pidin parinkymmenen vuoden ajan yliopistossa tähtitieteen perusluentoja, ja olen pysytellyt ajan tasalla koko tähtitieteestä, jotta voisin kertoa siitä mahdollisimman innostavasti.

Ojan mainetta tieteen popularisoijana ovat rakentaneet työ Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan pitkäaikaisena julkaisupäällikkönä, kolmen vuosikymmenen rupeama Tähdet ja avaruus -lehden kirjoittajana ja kaksi valtion tiedonjulkistamisen palkintoa.

Oja itse pitää tärkeimpänä saavutuksenaan kirjojaan. - Olen yrittänyt antaa tähtitieteestä jotakin kaikenikäisille: lapsille, koululaisille ja aikuisille harrastajille.

Tuorein kirjoista, Aurinkokunta uusiksi, ilmestyi viime vuonna. Sen tekeminen - kirjoittaminen, kuvatoimittaminen ja taittaminen - vei mieheltä parin vuoden ajan kaikki illat. Nyt hän antaa asioiden hautua ennen seuraavaa projektia ja keskittyy vapaa-ajallaan lukemiseen. Vuorossa on Stieg Larssonin Millennium-trilogia alkukielellä.


Observatoriokin vallattiin

Istumme Helsingin yliopiston observatoriossa Tähtitorninmäellä. Tammikuinen aurinko paistaa kirkkaasti tähtitorneihin, joiden ohi aika on armottomasti ajanut. Lähin havaintopaikka, jossa voidaan tehdä vakavasti otettavaa tähtitiedettä, on Kanariansaarilla. Täällä Helsingin sydämessä tutkijat istuvat tietokoneidensa ääressä ja koodaavat dataa.

Observatorio on ollut Heikki Ojan "toinen koti" 1960-luvun lopusta, jolloin opiskelijaradikalismista virtaa saaneet tähtitieteen opiskelijat ja nuoret tutkijat valtasivat rakennuksen riitaisan professorinvaihdoksen yhteydessä. Suuri osa rakennuksesta oli toiminut tähtitieteen professorin työsuhdeasuntona, ja uudeksi viranhaltijaksi valittu Paul Kustaanheimokin aikoi kantaa huonekalunsa upeaan lukaaliin.

- Emme lähteneet täältä, ennen kuin saimme yliopiston johdolta lupauksen, että tilat siirtyvät opetuskäyttöön, Oja myhäilee.

Seuraavan vuosikymmenen alussa, vuonna 1972, Heikki Oja valittiin tähtitieteen assistentiksi - oman arvionsa mukaan siksi, että hän oli pikavauhtia väitellyt tohtoriksi tuolloin sovelletun matematiikan alaan kuuluneesta painovoimateoriasta.

- Olin sukupolveni ensimmäisiä väittelijöitä. Kolme vuotta myöhemmin olikin jo muita väitelleitä, jotka katsottiin enemmän tähtitieteilijöiksi kuin minut.


30 vuotta almanakkaa

Kun tähtitieteen laitos 1978 sai almanakka-assistentin viran, Oja valittiin siihen. Siitä lähtien hän on hoitanut yliopiston almanakka-asioita, vuodesta 1994 almanakkapäällikön tittelillä. Työkavereinaan hänellä on kaksi muuta tähtitieteilijää, suunnittelija Asko Palviainen ja almanakkasihteeri Arja Latvala, oma vaimo.

- Aloitimme vaimoni kanssa yhteistyön jo 1980-luvun alussa Ursassa. Kun nykymuotoinen Almanakkatoimisto perustettiin vuonna 1994, jatkoimme työtä täällä. Olemme tiimi sekä siviilissä että työssä.

Kun ensimmäinen Suomessa valmistunut almanakka vuonna 1608 julkaistiin, almanakantekijä, astronomi ja astrologi Sigfridus Aronus Forsius tarkkaili itse tähtitaivasta sekä "antoi ennustuksia ja arvauksia" tulevista tapahtumista.

- Enää ei allakantekijä mene seljälleen taivaan alle, Heikki Oja naurahtaa. - Eikä sen puoleen ennusta tulevaakaan.

Almanakkatoimiston tehtävänä on pitää almanakkaa ajan tasalla, ottaa mukaan uusia merkkipäiviä ja hoitaa nimipäiväluetteloa. Molempia vaivaa sama ongelma: uusia toivotaan koko ajan lisää, mutta mitään ei saisi poistaa. Kun poistoja on varovasti ehdotettu, on syntynyt vastalauseiden myrsky.

Konkreettisin Ojan vetämän toimiston tuotteista on perinteikäs Yliopiston almanakka, joka on yli sadantuhannen painoksellaan Suomen myydyin yksittäinen kalenteri. Sen lisäksi almanakkatoimisto myy almanakkapohjia kaupallisille kustantajille ja nimipäivien tekijänoikeuksia. Oja kehuu yliopiston antaneen hänelle nimipäiväoikeuksissa "hyvän ja varman tuotteen myytäväksi".

- Almanakan tekeminen on yliopistolle noin miljoonan euron bisnes, jonka tuotto menee yliopiston muuhun toimintaan.


Vauhtia piti hiljentää

Haastattelupäivän iltana Heikki Oja tökkää muistitikkunsa tietokoneen kylkeen Tieteiden talon luentosalissa Helsingin Kirkkokadulla. Tieteiden yön viimeinen alustus on alkamassa iltakymmeneltä, ja runsaat puolensataa tiedonjanoista istuu odottamassa luennon alkua. Videotykki heijastaa seinälle sinisävyisen kuutamon ja otsikkotekstin: Mitä piilee Pluton radan takana?

Oja on tutussa paikassa. Hän esiintyi tässä vanhassa tyttökoulun voimistelusalissa parikymmentä vuotta sitten, aktiivisina Ursan-vuosinaan, jolloin hän kiersi ahkerasti popularisoimassa tähtitiedettä. Tahti hiljeni vasta vuonna 2000, kun lääkäri sydämen ohitusleikkauksen jälkeen komensi hiljentämään.

Tieteiden yössä vauhtia kuitenkin riittää, sillä tähtitieteen yleismies puhuu erikoisalastaan, aurinkokunnasta, josta tunnetaan kunnolla vasta sen sisin osa. Pluton takana alkaa asteroidialue, jota kutsutaan Kuiperin vyöhykkeeksi. Siellä on aurinkokunnan synnystä yli jäänyttä tavaraa, isompia ja pienempiä kivenmurikoita ja jääkimpaleita.

Nyt Kuiperin vyöhykkeeltä tunnetaan tuhatkunta kappaletta, joista suurin - vuonna 2003 löydetty kääpiöplaneetta Eris - on planeetan statuksen menettänyttä Plutoa neljänneksen isompi.

- Uskon, että seuraavan vuosikymmenen aikana Kuiperin vyöhykkeeltä löytyy miljoona asteroidia, satoja uusia kuita, parikymmentä kääpiöplaneettaa ja vähintään yksi Maan tai Marsin kokoinen planeetta, Oja luennoi kuulijoilleen.

Yleisön joukosta joku kysyy kriittisesti, mitä iloa "planeettabongauksesta" oikein on? Oja hymyilee kysymykselle, joka on todennäköisesti esitetty kymmeniä kertoja. Hän selittää Nasan saaneen rahoituksen taivaan kartoittamiseen sen vuoksi, että Maata törmäyksellä uhkaavat asteroidit pystyttäisiin löytämään riittävän ajoissa.

- Törmäyksiä tulee ennemmin tai myöhemmin, ja nyt niitä voi sattua yllättäenkin. Parinkymmenen vuoden kuluttua yllätyksiä ei pitäisi enää tulla. Silloin on vain kyse siitä, mitä törmäysreitillä oleville asteroideille tehdään. Vielä ei ole tekniikkaa niiden tuhoamiseksi tai reitin muuttamiseksi, mutta jos uhka olisi todellinen, keinot kyllä löydettäisiin.


Alkupuuroon vain teorioilla

Tänä vuonna vietetään YK:n julistamaa tähtitieteen vuotta. Sysäyksen juhlavuoteen antoi se, että tasan 400 vuotta sitten Galileo Galilei alkoi tarkkailla taivaankappaleita kaukoputkellaan (ks. Galileo näki kauemmas, Tiede 12/2008, s. 14-15) ja Johannes Kepler julkaisi ensimmäiset lakinsa.

- Se oli murrosaikaa, jolloin alettiin siirtyä ihmis- ja maapallokeskisestä maailmankuvasta nykyiseen luonnontieteelliseen ajatteluun, Heikki Oja selittää. Teknisillä laitteilla tehtiin koko ajan tarkempia havaintoja, ja tunnistettujen luonnonlakien, kuten Isaac Newtonin gravitaatiolakien, huomattiin pätevän myös muualla aurinkokunnassa ja myöhemmin myös muissa tähdissä.

Havaintovälineet ovat neljässäsadassa vuodessa kehittyneet, ja nykyään näemme kosmista taustasäteilyä havainnoivilla luotaimilla jopa 13,7 miljardin valovuoden päähän. Voimme pyydystää alkuräjähdyksen kaiun 300 000 vuoden ikäisestä maailmankaikkeudesta.

- Silloin maailmankaikkeus tuli näkyväksi. Sitä ennen se oli puuroa, jonka sekaan ei nähdä millään laitteella. Aikaisempia tapahtumia voidaan tutkia vain fyysikoiden teorioilla.

Tavallisilla optisilla kaukoputkilla ylletään 13 miljardin valovuoden päähän, aikaan, jolloin ensimmäiset galaksit ja tähdet syntyivät. Tällaisia taivaantarkkaajia on Chilessä, Havaijissa ja avaruudessa, ja yhä isompia rakennetaan. Kaikkeuden syntyhistoriasta on siis odotettavissa entistä tarkempia tietoja.


Kepler löytää eksoelämää

Kokonaan toisenlaisia laitteita tarvitaan, kun yritetään saada tietoa toisesta tähtitieteen kiinnostavasta kysymyksestä: onko Maan ulkopuolella elämää? Maan kaltaisten eksoplaneettojen etsimiseen käytetään niin sanottuja interferometrejä, jotka äkkäävät kirkkaan tähden vieressä olevat pienet kohteet.

- Tänä vuonna lähtee taivaalle Kepler-tekokuu. Sen tarkka fotometri rekisteröi jopa prosentin murto-osan kokoisen "kuopan" tähden valossa silloin, kun planeetta kulkee sen editse. Uskon Keplerin havaitsevan useita kymmeniä maapallon kokoisia kappaleita.

Kun sellaisia löytyy, käy aiempaa todennäköisemmäksi, että löytyy myös elämää. Sopivan kokoinen ja oikealla etäisyydellä tähdestä sijaitseva kiviplaneetta näet pystyy tarjoa¬maan parhaat edellytykset ainakin meidän tuntemallemme elämälle.

- Olen varma siitä, että jo minun elinaikanani näemme muualla olevan elämää, Oja sanoo. - Se, että sinä aikana Maahan tulisi vieraita, älykkäitä olentoja, ei ole todennäköistä, mutta uskon, että pidemmällä aikavälillä saamme yhteyden älyllisiin olentoihin. Se on ihmiskunnan historian merkittävin hetki.


Pimennykseen hyvä päättää

Suurin osa Suomen 63-vuotiaista on jo eläkkeellä, mutta Heikki Oja suunnittelee "sinnittelevänsä vielä jokusen vuoden" työelämässä. Motivaation siihen antaa tähtitieteen jatkuva kehitys. Se pitää mielen virkeänä.

- Uutta tietoa ja uusia ideoita tulee kiihtyvällä tahdilla. On kuin istuisi raketin selässä.

Oja pohtii hetken, kun kysyn mieleenpainuvimpia muistoja tähtitieteilijän uran varrelta. Sitten hän mainitsee vuoden 1990 auringonpimennyksen, johon liittyneiden tapahtumien tiedotusta hän oli Ursassa hoitamassa.

- Seurasimme pimennystä Ilomantsissa ja yövyimme teltoissa metsässä. Kun Kuun varjo meni Auringon eteen, siinä oli voiman tuntua. Tunsin, että avaruus on jotakin suurta ja voimakasta, mikä voi vetää verhon maiseman eteen.

Vähän samanlaiseen kokemukseen Heikki Oja on ajatellut päättää työuransa toukokuussa 2012, jolloin hän täyttää 67 vuotta.

- Utsjoella näkyy silloin osittainen auringonpimennys. Pimennys allakantekijän syntymäpäivänä olisi sopiva läksiäistervehdys luonnolta.


Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Heikki Oja


Ikä: 63

Arvo: filosofian tohtori, tähtitieteen dosentti, almanakkapäällikkö

Yliopisto: Helsingin yliopisto

Laitos: tähtitieteen laitos, Helsingin yliopiston kehityspalvelut Oy

Harrastukset: tieteen popularisointi, lukeminen, ulkoilu, vapaa-ajan asunnon remontointi.


ETAPPEJA

1945
syntyy Helsingissä.

1964 kirjoittaa ylioppilaaksi.

1969 kuuntelee Apollo 11:n laskeutumista Kuuhun.

1972 väittelee tohtoriksi ja aloittaa tähtitieteen assistenttina. Avustaa Avaruus¬luotain-lehteä.

1976 aloittaa Tähdet ja avaruus -lehden kirjoittajana.

1978 aloittaa almanakka-assistenttina tähtitieteen laitoksessa.

1979 saa tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon tiedekirjoittamisesta.

1982 on mukana ideoimassa tiedekeskus Heurekaa.

1994 aloittaa yliopiston uudistuneessa Almanakkatoimistossa.

2000 saa tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teoksesta Aikakirja.

2003 saa Suomen tietokirjailijoiden Warelius-palkinnon.

2008 julkaisee Aurinkokunta uusiksi -kirjan.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018