Amerikansuomalainen Emil Hurja neuvoi mielipidemittausten tekoa gallupeillaan kuuluisuuteen nousseelle George Gallupille. Kuva: Shutterstock ja Time Magazine (March 2, 1936)
Amerikansuomalainen Emil Hurja neuvoi mielipidemittausten tekoa gallupeillaan kuuluisuuteen nousseelle George Gallupille. Kuva: Shutterstock ja Time Magazine (March 2, 1936)

Kuka keksi modernit poliittiset kannatusmittaukset? Vastaukseksi ei nyt käy George Gallup.

Tieteellisin menetelmin toteutettujen poliittisten mielipidetutkimusten katsotaan yleensä alkaneen vuonna 1936 Yhdysvalloissa. Tuolloin käytiin presidentinvirasta kiivas kamppailu, jossa demokraattien Franklin Roosevelt voitti republikaanien Alf Landonin.

Toinen tiukka kilpailu käytiin vaalituloksen ennustamisesta. Sen voittajaksi julistettiin George Gallup, joka oli edellisenä vuonna perustanut oman yleistä mielipidettä tarkkailevan tutkimuslaitoksen. Karvaan tappion taas kärsi ennustamisen markkinoita hallinnut The Litterary Digest -aikakauslehti, vaikka se oli postittanut kymmenisen miljoonaa ”äänestyslippua” ympäri liittovaltiota.

Vastauksia lehti sai vain pari miljoonaa, mutta kansalaisten penseys ei yksin selitä epäonnistumista. Se johtui myös siitä, että lehti oli osoittanut tiedustelunsa enimmäkseen varakkaalle keskiluokalle. Gallupin käyttämässä otoksessa eri väestöryhmät ja osavaltiot olivat mukana kutakuinkin oikeissa suhteissa.

Hurja tarjosi apuaan jo 1928

Vaikka George Gallupin nimi on syöpynyt edustaviin otoksiin perustuvien kannatusmittausten yleiseen historiaan, poliittisen historian tutkimus nostaa alan uranuurtajien kärkeen Emil Hurjan, sukujuuriltaan suomalaisen sanomalehtimiehen ja poliittisen vaikuttajan.

Hurja kehitteli ja sovelsi jo ennen George Gallupia otanta- ja analyysimenetelmiä, jotka kuvasivat äänestäjien aikomuksia paljon osuvammin kuin sata vuotta käytössä olleet kaduilla ja toreilla tehdyt satunnaiskyselyt. Hurjaa voi hyvin sanoa jopa Gallupin oppi-isäksi, sillä hän neuvoi ystäväänsä, kun tämä perusti sittemmin maailmanmaineeseen nousseen tutkimuslaitoksensa.

Mielipidemittausten syntyä tutkinut Illinoisin yliopiston historian professori Melvin G. Holli, suomalaista sukujuurta hänkin, kertoo, että Emil Hurja tarjosi salaisia mittauspalvelujaan demokraattiselle puolueelle jo vuoden 1928 presidentinvaalien alla. Puolueen johto ei kuitenkaan vielä tuolloin kiinnostunut uudenlaisesta kampanjoinnista.

Neljä vuotta myöhemmin 1932 tilanne oli toinen. Hurja oli jo saanut mainetta johtavien demokraattien piirissä, ja hän pääsi pohjustamaan Franklin Rooseveltin ensimmäistä valintaa presidentiksi.

Neljä tehokasta ideaa

Emil Hurjan uudet keinot valmistautua vaaleihin olivat yksinkertaisia, mutta tehokkaita.

* Vaalityö piti keskittää niihin osavaltioihin, alueisiin ja väestöryhmiin, joihin panostamisesta saattoi odottaa tuloksia. Niin demokraattien kuin republikaanienkin varmat osavaltiot kannatti jättää vähemmälle.

* Toiseksi piti analysoida uudelleen lehtien tekemien kyselyjen laajat aineistot ja tilastollisin painokertoimin korjata virheet, joita otosten huono edustavuus oli aiheuttanut.

* Kolmas idea oli trendianalyysi eli ehdokkaiden kannatuslukujen seuraaminen edellisten vaalien jälkeen ja vaalikampanjan edetessä. Eri osavaltioista ja väestöryhmistä koottujen tutkimusaineistojen avulla demokraattien päämaja oli perillä siitä, miten äänestäjät reagoivat ehdokkaiden puheisiin ja tekoihin.

* Ehdokkaiden kannatuksen lisäksi Hurjan koneisto seurasi äänestäjien toiveita ja yhteiskuntapoliittisia mielipiteitä. Niiden avulla Hurja ohjasi Rooseveltin kannanottoja sellaisiksi, että ne puhuttelivat taivuteltavissa olevia kohderyhmiä.

Välilläkin on väliä 

Palkkioksi palveluistaan Emil Hurja sai merkittäviä tehtäviä Rooseveltin hallintokoneistossa. Hän oli muun muassa toteuttamassa talouslaman seurauksia lieventänyttä new deal -ohjelmaa.

Liittovaltion avustuksia suunnatessaan Hurja otti muun ohessa huomioon niiden mahdolliset vaikutukset seuraavien vaalien tuloksiin. Rahaa ohjattiin eniten sinne, missä se saattoi vahvistaa presidentin kannatusta.

Samaan aikaan Hurjan organisaatio keräsi herkeämättä tietoa kansan mielialoista ja reaktioista presidentin ja hänen hallintonsa käyttöön. Tilanne oli ennennäkemätön: nyt presidentti kertoi kansanedustajille, mitä mieltä kansa oli tärkeistä asioista.

Tulokset eivät mairitelleet. Enemmistö vierasti valtion voimakasta puuttumista talouteen ja yritystoiminnan edellytyksiin, vaikka se vähensikin äärimmäistä kurjistumista. Vuotta ennen seuraavia presidentinvaaleja Rooseveltin suosio oli uhkaavan alhaalla. Hurja päätti korjata tilanteen.

Washingtonin velho – kuten Hurjaa mediapiireissä kutsuttiin – otti jälleen käyttöön uuden keinon.

Hän oivalsi, että presidentin puheet ja teot eivät sinänsä riitä ohjaamaan äänestäjien valintoja. Ratkaiseva on tapa, jolla lehdistö välittää ne kansalaisten tietoon. Hyödyntääkseen viestimiä ja kasvattaakseen Rooseveltin uskottavuutta Hurja organisoi koko liittovaltion kattavan mediaseurannan.

Manööverit onnistuivat, tuulet kääntyivät, ja Roosevelt voitti Alf Landonin. Tuskin tarvitsee mainita, että Emil Hurja ennusti George Gallupin lailla oikein vuoden 1936 presidentinvaalien tuloksen.

Loppuun asti salaista 

Toisen voittonsa jälkeen Roosevelt lupaili vaalivelholleen suurlähettilään paikkaa Helsingistä. Jokin meni kuitenkin vikaan, eikä Hurja päässyt Suomeen.

Sen sijaan hän perusti politiikkaan erikoistuneen Pathfinder-aikakauslehden ja ryhtyi kustantamisen ohessa yksityisenä konsulttina myymään salaisia, vain sisäpiirin tietoon tarkoitettuja mielipidetutkimuksiaan myös republikaaneille.

George Gallup ja kumppanit sen sijaan laajensivat omien julkisuuteen suunnattujen kyselytutkimustensa aihepiiriä ja vakiinnuttivat mielipidemittaukset monille yhteiskunnan osa-alueille – juuri gallupoinnin avoimuus selittää sen, että George Gallup on Emil Hurjaa paljon kuuluisampi tieteellisten kyselytutkimusten pioneeri.

Gallup istui individualismiin 

Usein kysytään, miksi edustaviin otoksiin pohjautuvat kyselyt saivat niin keskeinen sijan kannatus-, mielipide- ja markkinatutkimuksissa juuri Yhdysvalloissa. Useimmat tutkijat löytävät syyt maan yhteiskunnallisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta rakenteesta.

Yhdysvalloissa vallitsi vahva liberalistisen demokratian ihanne, joka näki yksilöt keskeisinä yhteiskunnallisina toimijoina. Maa oli pisimmälle kehittynyt markkinatalous- ja kulutusyhteiskunta ja pisimmälle individualisoitunut massayhteiskunta. Jos ihmisiä mielittiin ohjata kuluttajina tai poliittisina kansalaisina, menetelmien piti nojata tutkimuksiin, jotka kohdistuivat yksilöihin.

Pertti Suhonen on Tampereen yliopiston tiedotusopin emeritusprofessori. Hän on käsitellyt mielipidetutkimusten syntyä ja merkitystä kirjassaan Mielipidetutkimukset ja yhteiskunta. Tampere University Press 2006.

Lisää Emil Hurjasta: Melvin G. Holli, The Wizard of Washington: Emil Hurja, Franklin Roosevelt, and the Birth of Public Opinion Polling. Palgrave 2002.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2008

Herra Raula toi Suomeen

Täkäläinen uranuurtaja tuli Helsingin Sanomista.

Suomi oli hyvin jyvällä mielipidetutkimusten uusista tuulista. Jo vuonna 1947 kunnallisvaalien alla Helsingin Sanomat julkaisi Suomen Gallupin tuloksia puolueiden kannatuksesta, ja kun vuonna 1950 maassa pidettiin ensimmäiset normaalit presidentinvaalit toisen maailmansodan jälkeen, lehti seurasi ehdokkaiden gallupsuosiota vaaleja edeltäneestä elokuusta saakka.

Oppia Yhdysvalloista

Suomen Gallup Oy:n perusti syksyllä 1945 Helsingin Sanomissa tutkimus- ja markkinointitehtävissä työskennellyt Artturi Raula. Hän oli käynyt Yhdysvalloissa tutustumassa alaan ja saanut sikäläiseltä uranuurtajalta George Gallupilta ajatuksen toiminnan aloittamisesta Suomessakin.

Mielipidetutkimusten käynnistymistä vauhditti ratkaisevasti joukkoviestimien kiinnostus. Helsingin Sanomat ja viisitoista muuta päivälehteä sitoutuivat ostamaan ja julkaisemaan tuloksia ja selostuksia. Sodan jälkeisenä pula-aikana ei tutkimuslaitosta olisikaan voitu perustaa markkinointitutkimusten varaan.

Alusta lähtien gallupien yhtenä tärkeänä kiinnostuksen kohteena olivat politiikan sisältökysymykset. Jo 1950-luvun aihepiirit kuulostavat varsin nykyaikaisilta. Silloin mitattiin kansalaisten suhtautumista muun muassa atomivoimaan, presidentin vaalitapaan, keskioluen myynnin vapauttamiseen, markan devalvointiin ja Suomen jäsenyyteen Euroopan yhteismarkkinoissa, joista sittemmin tuli Euroopan unioni.

Uutisaiheeksi 1960-luvulla

Pariin ensimmäiseen vuosikymmeneen kansan mielipiteillä ei ollut asiaa lehtien pääuutisiksi tai kommenttien kohteeksi. Esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisi niin Suomen Gallupin omia kuin sen ulkomailta välittämiä tuloksia pääkirjoitussivullaan, mikä sekin oli arvokas foorumi, mutta tuloksia ei juuri koskaan puntaroitu mitenkään.

Helsingin Sanomien gallupjournalismi muuttui jyrkästi vuoden 1966 eduskuntavaalien lähestyessä. Lehti alkoi itse tilata Gallupilta tutkimuksia yhteiskunnallisista mielipiteistä ja puolueiden kannatuksesta.

Niistä tehtiin näyttäviä pääuutisia uudistettuun sunnuntainumeroon, ja tuloksia pohdittiin myös pääkirjoituksissa. Näin mielipidetutkimukset saivat tärkeän sijan Helsingin Sanomien poliittisessa journalismissa.

Pian koko muu media seurasi perässä, ja myös Suomen Gallup sai kilpailijoita.

Teksti: Pertti Suhonen

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018