Maailma puhuu ilmastonmuutoksen lieventämisestä mutta rakentaa rajusti hiilivoimaa. Hiilivoimaloiden piiput puhaltavat ilmaan kymmenen miljardia tonnia hiilidioksidia vuodessa. Jos nykyinen kehitys jatkuu, tonnit tuplaantuvat. Suunta on muutettavissa. Puhtaan hiilen tekniikkaa löytyy. Mutta otetaanko ratkaisut käyttöön?


Jos nykyinen kehitys jatkuu, tonnit tuplaantuvat. Suunta on muutettavissa.
Puhtaan hiilen tekniikkaa löytyy. Mutta otetaanko ratkaisut käyttöön?




Hiilivoima on varjeltunut hyvin julkisuudelta. Ketäpä 1800-luvun polttoaine kiinnostaisi.

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n (International Energy Agency) mukaan maailman primaarienergiasta tuotettiin hiilellä 26 prosenttia vuonna 2004.

Sähkön tuotannosta hiilen osuus on vielä isompi. Maailman hiili-instituutin (World Coal Institute) mukaan hiilellä tuotetaan 42 prosenttia maailman sähköstä. Kiina saa sähköstään peräti 77 prosenttia hiilivoimaloista, Yhdysvallat 48 prosenttia.




1 Puolitetaan autojen polttoaineenkulutus kahdeksasta litrasta neljään litraan sadalla kilometrillä.
2 Puolitetaan myös ajokilometrit 16 000 kilometristä 8 000 kilometriin vuodessa.
3 Pienennetään sähkön kulutusta kotona, toimistoissa ja kaupoissa 25 prosentilla.
4 Nostetaan 1 600 suuren eli 1 000 megawatin hiilivoimalan hyötysuhdetta 40:stä 60 prosenttiin.
5 Korvataan 1 400 suurta hiilivoimalaa kaasuvoimaloilla.
6 Asennetaan 800 suureen hiilivoimalaan erotuslaitteet eli ccs-laitteet, jotka poistavat 90 prosenttia hiilidioksidista.
7 Asennetaan ccs-laitteet hiilivoimaloihin, jotka tuottavat vetyä autoille.
8 Asennetaan ccs-laitteet hiilivoimaloihin, jotka tuottavat hiilestä synteesikaasua ja synteettistä polttoainetta autoille.
9 Kaksinkertaistetaan ydinvoiman tuotanto.
10 Kasvatetaan tuulienergian tuotanto 40-kertaiseksi hiilivoiman korvaamiseksi.
11 Kasvatetaan aurinkoenergian tuotanto 700-kertaiseksi.
12 Lisätään tuulienergian tuotanto 80-kertaiseksi vedyn valmistamiseksi autoja varten.
13 Tuotetaan kuudenneksella maapallon viljelyalasta etanolia autojen polttoaineeksi.
14 Pysäytetään metsien hävittäminen.
15 Otetaan koko maapallon viljelyalalla käyttöön suorakylvötekniikka, joka tarkoittaa viljelyä ilman kyntämistä.


Ratkaisuja listasivat amerikkalaisprofessorit Robert H. Socolow ja Stephen W. Pacala, jotka vetävät Princetonin yliopistossa hiilipäästöjen vähentämisprojektia.
Jotta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus saataisiin jäämään alle siedettävän maksimin, joka monien tutkijoiden mukaan on 450 ppm (parts per million eli miljoonasosaa), päästöt tulisi 50 seuraavan vuoden ajaksi pysäyttää nykytasolle. Socolowin ja Pacalan mukaan tämä minimitavoite saavutetaan, jos viidestätoista kohdasta toteutetaan seitsemän.
Kaksikon luettelemat ratkaisut ovat sellaisia, jotka on mahdollista toteuttaa 50 lähivuoden aikana. Jokainen niistä vähentää päästöjä pelkäksi hiileksi laskettuna miljardilla tonnilla eli hiilidioksidiksi laskettuna 3,7 miljardilla tonnilla. Tutkijat huomauttavat, ettei vaihtoehtojen luettelo ei ole täydellinen; muitakin on.
Luettelo on poimittu Socolowin ja Pacalan artikkelista A Plan to Keep Carbon in Check, joka ilmestyi Scientific Americanissa syyskuussa 2006.




Kiinaan kolme Inkoota kuussa






Pakko käydä hiilen kimppuun

IEA:n mukaan hiilen polttaminen aiheutti vuonna 2004 hiilidioksidipäästöistä 39 prosenttia. Jos jatketaan vanhaan tapaan, hiilen osuus nousee vielä ja on 43 prosenttia vuonna 2030.

Koneenrakennuksen professori Robert H. Socolow ja ekologian professori Stephen W. Pacala vetävät hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen tähtäävää Carbon Mitigation Iniative -hanketta Princetonin yliopistossa. He ovat laskeneet, että ihmiskunta syötti 2004 ilmakehään 26 miljardia tonnia hiilidioksidia. Mikä pahempaa, päästöt ovat 2056 kaksinkertaiset, ellei mitään uutta keinoa keksitä.

Tekniikoita hiilidioksidin hallitsemiseksi on tarjolla. Jos ensimmäiseksi yllättää hiilivoiman suuri osuus, niin toinen yllätys on havaita, miten paljon tutkijat ja insinöörit pystyvät tekemään ongelman ratkaisemiseksi.

On mahdollista säästää energiaa. On mahdollista tuottaa sähköä muuten kuin hiilellä. On mahdollista nostaa voimaloiden hyötysuhdetta ja näin vähentää päästöjä suhteessa tuotettuun sähkömäärään.

IEA:n tilastojen mukaan hiilivoimalan hyötysuhde oli Kiinassa vuonna 1973 vain 27 prosenttia mutta vuonna 2003 jo 33 prosenttia. Maailman keskiarvo oli 35 prosenttia, mutta japanilaiset olivat päässeet jo 42 prosentin hyötysuhteeseen.

Koska absoluuttiset päästöt silti kasvavat hurjaa vauhtia, haetaan ratkaisuja hiilidioksidin poistamiseksi. Energiakeskusteluun on ilmestynyt lyhenne ccs: carbon capture and storage, hiilen sieppaaminen ja varastointi.


Pestään hiili savukaasuista

Ccs-tekniikat jakautuvat kolmeen suureen ryhmään. Vanhin ja suoraviivaisin tapa on pestä hiilikattilasta tuleva savukaasu puhtaaksi hiilidioksidista.

Kattilan perään rakennetaan pesutorni, jossa sopiva pesuliuos imee hiilidioksidin itseensä. Sitten liuos regeneroidaan toisessa tornissa eli siitä erotetaan hiilidioksidi esimerkiksi kuumentamalla. Hiilidioksidi puristetaan nesteeksi, ja pesuliuos kierrätetään takaisin pesutorniin imemään uutta kaasua.

Pesukemikaaleina käytetään amiini-nimisiä orgaanisia typpiyhdisteitä. Monia muitakin on, kuten kaliumkarbonaatti, jota italialainen fyysikko Cesare Marchetti ehdotti 1977. Hän esitti tuolloin pähkähullulta kuulostaneen ajatuksen puhdistaa savukaasut hiilidioksidista.




Brittiläiset terveystutkijat Anil Markandya Bathin yliopistosta ja Paul Wilkinson London School of Hygienestä julkaisivat tiedelehti Lancetissa viime syksynä artikkelisarjan energiantuotannon terveysvaikutuksista.
Tutkimus ei huomioi ilmaston lämpenemisen seurauksia, vaan mukana ovat ainoastaan välittömät terveysvaikutukset. Hiilellä niihin kuuluvat onnettomuudet ja ammattitaudit hiilikaivoksissa, terveyshaitat itse voimaloissa sekä ennen kaikkea savukaasujen vaikutukset koko väestön terveyteen.
Noin 12 prosenttia hiilikaivostyöläisistä kärsii yhä kuolemaan johtavista ammattitaudeista, kuten pölykeuhkosta. Meitä kaikkia uhkaavat savukaasujen rikki- ja typpiyhdisteet, otsoni, bentso(a)pyreeni ja muut töhkät. Päästöt leviävät tuhansia kilometrejä ja aiheuttavat tai pahentavat syöpiä, sydäntauteja, bronkiittia, astmaa, unihäiriöitä ja verenpainetta.
Tutkijoiden keräämien tietojen mukaan sähkön tuottaminen kivihiilellä aiheuttaa Euroopassa yhtä terawattituntia kohti keskimäärin 225 vakavaa sairaustapausta ja 24,5 kuolemaa. Ydinvoima aiheuttaa vain 0,052 kuolemantapausta - hiilivoima on siis 470 kertaa epäterveellisempää. Eroa selittää se, että hiilivoimala kylvää kuolemaa koko ajan mutta ydinvoimalan säteilypäästöt ovat harvinaisia.
Yksi tuhannen megawatin kivihiilivoimala, joka pyörii keskimäärin 90 prosentin teholla, tuottaa vuodessa noin 7,9 terawattituntia sähköä. Voimalan koko polttoaineketjusta koituu vuodessa 193 kuolemaa ja 1 774 vakavaa sairastumista.
Koko maailma tuottaa vuosittain hiilisähköä noin 7 000 TWh, mistä saadaan minimiarvio hiilivoiman inhimilliseksi hinnaksi: 170 000 vainajaa ja 1,6 miljoonaa vakavasti sairastunutta vuodessa. Todellisuudessa luvut ovat isompia, koska suuressa osassa maailmaa kuolleisuus ja sairastavuus ovat moninkertaiset Eurooppaan verrattuna.
Kiinassa tutkittiin terveysvaikutuksia Shandongin provinssissa. Kiinalaiset ympäristövaatimukset täyttävä voimala aiheutti 77 kuolemaa terawattituntia kohti eli kolme kertaa enemmän kuin eurooppalainen laitos.





Poltetaan pelkällä hapella

On kallista käsitellä laihaa savukaasua. Savukaasussa tärkeintä palamistuotetta, hiilidioksidia, on vain 14-15 prosenttia, loppu on pääasiassa typpeä. Voimalan polttokattilaan puhallettava hapetin on nimittäin tavallista ilmaa, josta 78 prosenttia on typpeä ja 21 prosenttia happea. Vain happea tarvitaan palamiseen; typpi kulkee kattilan läpi vapaamatkustajana, tekemättä mitään.

On luontevaa ajatella, että palamiskattilaan syötettäisiinkin ilman sijasta happea. Savukaasu koostuisi tällöin lähes pelkästä hiilidioksidista, joka voitaisiin nesteyttää suoraan. Varsinaista hiilidioksidin erotusta ei tarvittaisi lainkaan. Happipoltto onkin toinen ccs-menetelmien ryhmä.

Happea on vanhastaan tuotettu suuria määriä esimerkiksi terästeollisuuden tarpeisiin, ja tekniikka hallitaan. Ilma jäähdytetään niin, että happi nesteytyy ja typpi erottuu kaasuna.

Ratkaisu on kaunis, mutta taaskin kallis. Hapen erottaminen vie suunnilleen samat 25-30 prosenttia laitoksen tuottamasta sähköstä kuin savukaasun pesukin. Tietenkin löytyy ideoita molempien prosessien halventamiseksi.


Fortum kokeilee ccs:ää

Savukaasujen pesuun kehitetään menetelmää, jossa käytetään ammoniakkia. Tutkijat uskovat, että sähkön hävikki voidaan näin painaa kymmeneen prosenttiin.

Hapen erottamisessa yksi uusi ratkaisu on membraanitekniikka, jossa huokoinen seinä "seuloo" hapen eroon typestä.

Suomessa Fortum aikoo kokeilla Meri-Porin voimalassa sekä happipolttoa että hiilidioksidin poistamista savukaasusta.

- Kehitystyössä katsomme molempia vaihtoehtoja, kertoo teknologiapäällikkö Petra Lundström Fortumista. - Sitten loppujen lopuksi valitaan mielestämme sopivin ja toimivin.

Kehitettäville menetelmille on paljon käyttöä Kiinassa ja monissa muissakin maissa, kun toimivien laitosten korjaustalkoot alkavat.

- Kiina ja muutkin maat rakentavat nyt hiilivoimaloita 30 vuoden pitoajalle ilman hiilidioksidin erotusta, Lundström sanoo. - Syntyy tarve asentaa erotuslaitteita jälkeenpäin. 


Tehdään uudenlaiset voimalat

Asennetaan hiilidioksidin erotuslaitteet sitten rakennusvaiheessa tai jälkikäteen, koko hiilivoimalan hyötysuhdetta on puristettava entistä paremmaksi. Näin hiilenpoiston kustannukset tuotettua kilowattituntia kohti pienenevät.

Kolmas ryhmä ccs-ratkaisuja on uusi voimalatekniikka.

Monet tutkijat, kuten yhdysvaltalaisen Natural Resource Defense Councilin ilmastonmuutostutkijat David G. Hawkins ja Daniel A. Lashof sekä Princetonin yliopiston ympäristötutkija Robert H. Williams, ehdottavat, että hiilenpoisto yhdistetään kaasutuskombivoimalaan eli igcc-prosessiin (integrated gasification combined cycle).

Igcc-voimalassa kiinteä hiilipolttoaine muutetaan kaasuksi, joka sisältää pääasiassa hiilidioksidia ja vetyä.
Hiilidioksidi erotetaan kaasuttimen jälkeen. Jäljelle jäänyt vetypitoinen kaasu pyörittää ensin kaasuturbiinia ja menee sitten kattilaan, jonka tuottama höyry pyörittää höyryturbiinia. Näin hiilestä saadaan irti enemmän sähkötehoa.

Tavallisissa hiilivoimaloissa sähköntuotannon hyötysuhde on 40-42 prosenttia. Hiiltä polttavien igcc-koelaitosten hyötysuhde on nykyään 45 prosenttia, ja tutkijat uskovat 2020-luvulla päästävän noin 55 prosenttiin.
Kun hiilenpoiston tekniikka ja voimalaitoksen hyötysuhde paranevat samanaikaisesti, kustannukset alenevat nopeasti. Lopulta puhdasta hiilivoimaa pystytään tuottamaan yhtä halvalla kuin likaista.


Onko muutos liian hidas?

Ratkaisuja hiiliongelmaan riittää, mutta milloin uusi tekniikka otetaan käyttöön? Hawkinsin ja tutkijakumppanien mielestä ccs-laitteita tulisi ruveta asentamaan hiilivoimaloihin lähivuosina, 2010-luvun alussa.

Valtioiden ja yritysten tähtäin on kauempana. Pisimmällä on Euroopan unioni, jonka tavoitteena on rakentaa 10-12 suurta demolaitosta hiilidioksidin erottamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Sitten kerättäisiin kokemuksia, jolloin teolliseen soveltamiseen päästäisiin vuoden 2020 paikkeilla.

- Aikataulu on ilmastonmuutoksen etenemisen kannalta hidas, mutta teknologian kannalta haastava ja nopea, Petra Lundström sanoo.

Energiatekniikka, jota on pidetty pysähtyneenä alana, on kokemassa valtavan nousun. Kun 20-30 viime vuoden aikana muutoksia on tapahtunut vähän, niin lähivuosikymmeninä ala muuttuu niin paljon, että jotkut puhuvat jo uudesta teollisesta vallankumouksesta.

- Itse en ehkä puhuisi aivan vallankumouksesta, mutta tavat tuottaa ja käyttää energiaa muuttuvat merkittävästi, Lundström sanoo.

Joskus 1960-luvulla puheet, että pitäisi poistaa rikki savukaasuista, kuitattiin haihatteluna. Nyt rikinpoisto on pakollista teollisuusmaissa ja kehittyvissä maissa asennetaan rikinpoistolaitteita. Ehkä hiilenpoisto on kohta yhtä arkipäiväistä.



Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018