Näetkö taivaalla hirvensarvet, karhunruhon tai suuren tammen, josta Kalevalakin kertoo?
Metsäsuomalaisten tähtitaivas oli kansainvälisten myyttien temmellyskenttä. Jotkin tuhansia vuosia vanhoista myyteistä pystytään paikantamaan nykyisiin tähdistöihin, kiitos Siperiassa yhä toimivien samaanien.


Metsäsuomalaisten tähtitaivas oli kansainvälisten myyttien temmellyskenttä.
Jotkin tuhansia vuosia vanhoista myyteistä pystytään paikantamaan nykyisiin t
ähdistöihin, kiitos Siperiassa yhä toimivien samaanien.




Muinaissuomalaisen tähtitaivas oli kuin reiällinen kupoli, joka kääntyi maailmanpatsaan ympäri. Myyttisessä kansanrunoudessa sitä nimitettiin kirjokanneksi, selittää Turun yliopiston folkloristiikan professori Pekka Hakamies.




Kirjokanteen liittyi erilaisia uskomuksia ja taikaa, mutta sitä hyödynnettiin myös arkisissa askareissa.

Kompassina käytettiin etupäässä Auringon liikettä; siitä saatiin mukavasti ilmansuunnat. Elias Lönnrot on selittänyt etelä-sanan tarkoittavan (kodan) edessä olevaa paikkaa tai suuntaa, jossa Aurinko oli keskipäivän aikaan.

Kun liikuttiin yöllä, suunnistettiin Pohjantähden ja Otavan avulla.

Aurinko näytti päivittäistä aikaa, mutta muidenkin tähtien asentoa tutkailtiin: Kun on oikein Otava, sarvet suorahan suvehen, pursto perin pohjasehen, silloin nuorten nousuaika, vanhojen lepuuaika.

Tärkeitä töitä, kuten metsälle lähtöjä ja sittemmin kylvöjä, ajoitettiin täälläkin kansainväliseen tapaan Kuun vaiheiden mukaan. Periaate oli, että kaikki sellainen, miltä odotettiin menestystä, lisääntymistä tai kasvamista, oli suoritettava kahden ensimmäisen neljänneksen eli yläkuun aikana. Työt, jotka edellyttivät kuivumista ja kuolemista, tehtiin laskevan kuun aikaan.

Avioliiton onnistumiseen tarvittiin uuttakuuta.





Alussa peuralla oli kuusi jalkaa

Pentikäinen on tehnyt yli kaksikymmentä tutkimusmatkaa Venäjän pohjoisosiin. - Siperiassa suomalais-ugrilainen kulttuuri on säilynyt ikään kuin pakastuneena, hän selittää. - Esi-isämme harrastivat samanlaisia samanistisia rituaaleja 6 000-7 000 vuotta sitten kuin siperialaiset vielä nykyäänkin.

24. tammikuuta 1990 kello 19 hantisamaani näytti taivaalta Juha Pentikäiselle sarvipäistä olentoa esittävän tähtikuvion. Peura liittyy Objoella asuvien hantien taloudellisen hyvinvoinnin takaaviin uhrimenoihin, ja siksi  siitä kertova myytti on tärkeä.

Sisällä lämpimässä samaani vielä piirsi kuvion ääriviivat Pentikäisen muistilehtiöön. Samalla hän kertoi, että aikojen alussa, kun elämä oli vasta ilmestynyt Maan pinnalle, peuralla oli kuusi jalkaa. Se oli niin nopea, ettei paraskaan metsästäjä tavoittanut sitä. Peuraa ei saanut kiinni kesällä jalkaisin eikä talvella hiihtäen.

Maan jumalan poikakin oli yrittänyt turhaan jo pitkään. Eräänä talvena hän lähestyi järven jäällä olevaa eläintä, joka ei näyttänyt edes yrittävän pakoon. Ehkä se oli sairas tai väsynyt.

Metsästäjä vetäisi esiin veitsensä ja leikkasi kiukuissaan peuralta kaksi takajalkaa. Samalla hän manasi kuusijalkaista sarvipäätä isänsä erehdykseksi ja taikoi nelijalkaisen kuvan taivaalle. Siellä se saisi näyttää tietä pimeässä metsästäville.


Taivas muistuttaa amputoinnista

Palattuaan Suomeen Pentikäinen näytti siperialaisen piirtämää tähtikuviota Helsingin yliopiston tähtitieteen dosentille Tapio Markkaselle. Markkanen katsoi, missä asennossa taivas oli ollut 24. tammikuuta kello 19, jolloin sarvipää oli loistanut Obin taivaanlaella. Tähtikartassa oli samalla paikalla kaksi tähdistöä: Perseus ja Kassiopeia. 




Napatähti nimettiin Pohjantähdeksi


Taivaannapa on maapallon kuvitellun pyörimisakselin suunnassa. Se on piste, jonka ympäri tähtitaivas näyttää pyörivän. Muinaissuomalaisille se oli kohta, jossa maailmanpatsas liittyi kirjokanteen.

Tätä nykyä Pohjantähti on vain vajaan asteen päässä taivaannavasta, mutta vuonna 150 julkaistussa Almagest-teoksessa se oli vielä kymmenisen asteen päässä. Noin sadan vuoden kuluttua Pohjantähti alkaa jälleen etääntyä navasta. Noin 12 000 vuoden kuluttua taivaan kupu näyttää pyörivän jo lähes Lyyran tähdistön kirkkaan Vega-tähden ympäri - siitä saamme komean napatähden!

Taivaannavan liikkuminen johtuu siitä, että maapallon kiertoakselin suunta muuttuu 26 000 vuoden jaksoissa. Pyörimisakseli ikään kuin piirtää pientä ympyrää avaruuteen. Puhutaan prekessiosta.

Pohjantähti ei siis ole voinut toimia kovin pitkään myyttien napatähtenä. Mutta silloin tällöin paikalle on osunut jokin muu tähti, jota epäilemättä on myös nimitetty Pohjantähdeksi. Yleensä taivaannavan kohdalla ei kuitenkaan ole ollut lainkaan kirkasta tähteä.











Sarvipää myös kallioissa ja runoissa

Peura tai hirvi juoksi myös muinaissuomalaisten taivaalla. - Sama taivaalla myötäpäivään liikkuva sarvipää näkyy varsin yleisesti pohjoisen asukkaiden samaanirumpujen kalvoissa ja kalliomaalauksissa, Pentikäinen kertoo.

Jeremei ja Ivusef Sopotšin, jotka ovat sarvipäätarinan Pentikäiselle kertoneen hantisamaanin poikia, vierailivat Suomessa 15 vuotta sitten. He tulkitsivat Ristiinan lähellä sijaitsevan Astuvansalmen kalliomaalauksia hieman eri tavalla kuin suomalaistutkijat. He pitivät esimerkiksi suomalaisten veneiksi hahmottamia kaaria peuran tai hirven sarvina.

Lisäksi veljekset näkivät 3 000-4 000 vuotta sitten kiveen maalatuissa kuvissa kuusijalkaisen hirven, jonka takajalkoja samaani oli poistamassa. Myöhemmin suomalaistutkijatkin katsoivat kyseistä hirveä uusin silmin, mutta varmasti ei tietenkään tiedetä, onko kyse kuusijalkaisesta vai ei.




Tähdistöille nimet ulkonäöstä ja uskomuksista


1920-luvulta lähtien tähdet on jaettu taivaan hahmottamisen helpottamiseksi 88 tähdistöön. Niiden tähdet liittyvät toisiinsa yleensä vain näennäisesti; kolmiulotteisessa todellisuudessa tähtien välimatkat saattavat olla huikeita.

Nykyisten tähdistöjen ja kirkkaimpien tähtien nimet ovat usein peräisin antiikin kreikkalaisilta tai arabialaisilta. Eteläisellä taivaalla on myös löytöretkeilijöiden nimeämiä tähdistöjä.

1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa kerättiin suomalaisten käyttämiä vanhoja tähtien ja tähdistöjen nimiä. Suomalaisten tärkeimmiksi taivaankappaleiksi osoittautuivat Pohjantähti, Seulaset eli Plejadit, Orion ja erityisesti sen vyön kolme tähteä, Kotkan tähdistön rivissä olevat tähdet sekä Pohjan Kruunu, Venus-planeetta ja tietysti Linnunrata. 

Osa nimistä perustuu tähtiryhmän muotoon, osa johonkin kansan uskomukseen. Tunnetuimmista tähdistöistä ja tähdistä tavattiin käyttää monia nimiä, mutta toisaalta samallakin paikkakunnalla eri tähtiä voitiin nimittää samoin.

Nimien ikää on vaikea arvioida. - Kielitieteilijä voi määrittää sanojen ikää joko kirjallisten dokumenttien perusteella tai vertailemalla niitä murteiden ja sukukielten vastineisiin, kertoo Turun yliopiston suomen kielen professori Kaisa Häkkinen.

Häkkisen mukaan valtaosa meikäläisistä tähtien nimityksistä on aikaisintaan keskiaikaisia. - Kansankielestä on luotettavia tietoja vasta 1800-luvulta alkaen, joten välineet tarkan iän määrittämiseksi puuttuvat. Vanhassa kirjakielessäkään ei juuri mainita tähtikuvioiden nimityksiä ennen 1800-lukua.





Tarinan kuvitus vaihtelee

Siperialaiset, saamelaiset ja suomalaiset eivät ole ainoita, joiden myytteihin taivaallinen hirvi kuuluu. Euroopassa ajettiin saksanhirveä, ja Intiassakin kerrottiin tarinaa erityisen nopsan sarvipään metsästämisestä. Siellä eläin oli gaselli tai antilooppi, eikä metsämiehillä tietenkään ollut suksia.

Innostun kovin metsästäjää pakenevasta jättiläismäisestä hirvestä kassiopeiasarvineen. Minun on muistutettava itselleni, etteivät myyttien tarinat suinkaan aina liity tiettyihin tähtikuvioihin. Usein sama tarina kuvitetaan eri tähdin. Ei tarinoiden hirvaskaan muodostunut aina Kassiopeiasta ja Perseuksesta. Sitä on sovitettu esimerkiksi Otavaan, joka loistaa hantien sarvipäästä pohjoiseen.

- Myyttien sisältämä tieto on hajanaista. Lisäksi samankin ryhmän käyttämät myytit saattavat olla keskenään ristiriitaisia, Pekka Hakamies muistuttaa.

Muinaissuomalaiset eivät pelästyneet tarinoiden epäloogisuutta. Eikä heillä ollut Kansainvälistä tähtitieteen unionia vastaavaa elintä, joka olisi huolehtinut taivaan näkymien yksiselitteisestä nimeämisestä.


Karhu pääsi Otavaksi

Otavan tähtikuviota on yleensä pidetty karhuna, ja nykyään se kuuluu Ison Karhun tähdistöön. Olen aina ihmetellyt, miten sen löylykauhan muotoon järjestyneistä tähdistä hahmottuu karhu. Nyt hämmästelen sitäkin, miksi myyttien pyhää karhua nimitettiin muun muassa kiertoilmauksella otava. Vanha kantauralilainen otava-sana merkitsee lohiverkkoa tai esteeksi rakennettua aitausta.

Tuliko otavasta karhun salanimi vasta sen jälkeen, kun myytti oli siirtänyt karhun taivaalle? Turun yliopiston suomen kielen professori Kaisa Häkkinen kertoo, että Mikael Agricolan rukouskirjassa otava mainitaan tähtikuvioiden yleisnimenä. Ehkä karhu oli niin tärkeä kulttieläin, että siihen liitettiin tähdistö kuin tähdistö - tai sitten Otava oli niin tärkeä kuvio, että yleisnimestä tuli sen erisnimi.

Hantien karhumyytti kertoo mesikämmenen joutuneen taivaalle, koska se hyökkäili ihmisten ja eläinten kimppuun. Maan jumala rankaisi sitä mokomasta käyttäytymisestä katkaisemalla sen pään ja lähetti sitten otson  taivaalle: kun et osaa elää maan päällä, elä sitten taivaalla.




Näin kansa nimitti


Otava eli Iso Karhu
Otava, Oikea Otava, Pohjan Otava, Suomen Otava, Seitsentähti

Pieni Karhu
Lapin Otava, Pieni Otava, Ruotsin Otava

Pohjantähti
Naulatähti, Naulanperäntähti

Plejadit eli Seulaset
Kakaravasu, Koirakopelo, Koiran kiermitsä, Koiran kiimatähdet, Koirankuono, Koirankärppä, Koirankärsä, Koirankäräjät, Koiran pennut, Lapin Otava, Marian kruunu, Pajulöttö, Pikku Otava, Rianseula, Ryhmätähti, Rykelmätähti, Rysmänen, Seiliäinen, Seula, Seulajaiset, Selaset, Seulanpohja, Seuliaiset, Siankärsä, Viron seula, Virsu, Väinämöisen virsu, Väinämöisen virsun jälki

Orionin vyön kolme tähteä
Aaronin sauva, Aatamin sauva, Härkäpari, Jaakobin sauva, Kalevan miekka, Keppiset, Kolmonen, Kolmoset, Kolmioiset, Korento, Mooseksen sauva, Orjan kyynärä, Pietarin sauva, Sauvaset, Sudenkorento, Taivaan korento, Väinämöisen viikate, Väinön viikate, Viikate, Väinön vyö, Ämmänrukki

Kaksosten tähdistön Regulus, Neitsyen tähdistön kirkkain tähti Spica, jokin muu tähti tai Mars-planeetta
Kuunseuraaja, Kuunrenki, Kuunkasakka

Härän tähdistön Aldebaran tai Karhunvartijan tähdistön Arcturus
Kukkotähti

Venus
aamuisin Aamutähti, Huomen-tähti, Kointähti; iltaisin Ehtootähti, Iltatähti







Linnunrata kuin polku tai puu

Myytit kulkevat maasta toiseen, ja täällä uskottiin muinoin siihen mihin muuallakin. Paikalliset olot ja kulttuuri tietysti näkyivät tarinoissa: Linnunrata oli täällä Orionin, talvitaivaan suuren metsästäjän, hiihtolatu tai samaanin luminen polku, kun se lämpimissä maissa oli sula tie, usein maitotie.

Kansanrunojen Linnunrata on myös lintujen muuttoreitti tai sielujen kulkuväylä. Kalevalassa kaadetun ison tammenkin voisi tulkita Linnunradaksi: sehän tunkeutuu taivaaseen asti ja estää jopa tähtien liikkumista.

Seison Vehmaalla kotipihallani, jossa katuvalot eivät häiritse näkymää. Linnunrata kaartuu hohtavana vyönä taivaan halki kosmisen hirven sarvia hipoen. Ehkä sitä todella voi ajatella jonkinlaisena jarrumattona, tähtien tielle kaatuneena puuna.

Runo kertoo, kuinka tammen lehdet hohtavat hopeaa ja kimmeltävät kultaa aivan kuin ne miljardit himmeät tähdet, joista Linnunrata koostuu. Puu kaadettiin kesäisen Linnunradan suuntaan. Sen latva rojahti etelään, jossa tähtivana ikään kuin haaraantuu entistä rehevämmäksi. Taru olisi siis syntynyt havaitun perusteella. Näin päätteli kansanrunouden tutkija Uno Harva viime vuosisadan alussa.

Tammiruno on muuten vanhimpia kansanrunojamme. Sillekin löytyy vastineita eri puolilta maailmaa. Esimerkiksi jotkin Pohjois-Amerikan intiaaniheimot näkivät Linnunradan puuna. Myös Taka-Intiassa ja Japanissa kerrotaan jättiläismäisestä puusta. 

Jälleen päädymme kysymään, syntyikö tarina vain kerran. Jos, niin missä?


Lintukoto kirjokannen laidalla

Ennen sisälle menoa viivyn vielä hetken lintukodossa, jonne pääsee seuraamalla Linnunrataa horisonttiin. Se on tuolla jossain kaukana kaukana, kuten muinaissuomalaiset asian ilmaisivat.

Lintukodon sijainti jää epäselväksi, vaikka joskus puhutaan myös idässä olevasta maasta. Sen kyllä tiedetään olevan paikassa, jossa kirjokansi kohtaa litteän maan. Se on siten kuin matala vinokattoinen vinttihuone, jossa mahtuvat elämään vain kääpiöt.




Samaani sukkuloi kosmoksen kerroksissa


Samaanikulttuureille on tyypillistä, että kosmos jakaantuu kolmeen eri kerrokseen, yliseen, keskiseen ja aliseen maailmaan, kertoo Helsingin yliopiston uskontotieteen professori Juha Pentikäinen.

Tähtitaivas eli reiällinen kirjokansi on ylisen ja keskisen maailman välipohja, ja tähdet ovat ylisen valoja. Keskinen, jossa ihmiset syntyvät ja elävät, on litteä laatta. Sen alla on alinen maailma, tuonela, jossa asuvat kuolleet esi-isät.

- Muinaissuomalaisilla ei ollut varsinaista paratiisia. Tuonelakaan ei ollut sama asia kuin kristinuskon helvetti, selittää Turun yliopiston folkloristiikan professori Pekka Hakamies. - Vaikka kamala paikka alinen oli. Elävän oli sinne vaikea päästä, vielä vaikeampi poistua sieltä.

Miksi elävän sitten pitäisi ängetä tuonelaan? - Samaanit hakivat sieltä esimerkiksi kadotettuja sieluja ja tietoa, Hakamies vastaa.

Ihmisen ja kosmoksen yhteys edellyttää henkimatkoja. Tavalliset naiset ja miehet voivat päästä henkimatkoille unessa, mutta yleensä samaani hoitaa ne. - Samaani on välittäjä, joka sukkuloi maailmankaikkeuden kerrosten, ihmisten, eläinten ja henkien sekä kuolleiden maailman välillä, Pentikäinen kiteyttää.

Pentikäinen painottaa, etteivät samaanit olleet klovnimaisia poppamiehiä. - Heidän tehtävänsä oli tietää, muistaa ja parantaa. Samaani hallitsi myös tähtitaivaaseen liittyvät uskomukset, myytit ja rituaalit - hän oli muinaissuomalaisten kosmosasiantuntija.


Jacob Fellman

Aleksis Kivi


Ihminenkin osa kosmosta

Pannukakkumaisen maan ja kirjokannen raosta pujahtelivat taivaalle myös tähdenlennot, jotka olivat lohikäärmeitä eli traakkeja. Tulta syöksevä traakki hiveleekin mieltä aivan eri tavalla kuin avaruudesta satava pöly, joka hehkuu kuumuuttaan kunnes kohta haihtuu.

Metsäsuomalaisten, kuten muidenkin luonnonkansojen, maailmankuvassa todelliset tapahtumat ja myytit kietoutuivat toisiinsa saumattomasti. Esi-isämme eivät erottaneet edes elävää ja elotonta toisistaan. Asioilla ja esineilläkin oli henget, joita nimitettiin haltijoiksi.

Esimerkiksi käsitys taudeista valaisee hyvin, miten ennen muinoin kaikki kuului samaan kokonaisuuteen. - Ihmisen kehoa pidettiin osana maailmankaikkeutta. Sen vammat ja sairaudet järkyttivät koko kosmoksen tasapainoa. Samaanin johtama parantamisriitti pyrki palauttamaan kadotetun tasapainon, Juha Pentikäinen selittää.

Jollain lailla muinaissuomalainen riitteineen oli lähempänä taivasta kuin me. Kirjokannen rei'istä hän saattoi nähdä vilahduksen ylisestä maailmasta, jota kansoittivat jumalat ja apuhenget. Hänelle tähtitaivas oli kahden todellisuuden  raja.


Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Uskomuksista lisää:
www.etnika.fi  on Juha Pentikäisen tutkimustyötä esittelevä sivusto, jossa on tietoa mm. samanismista ja kalliomaalauksista sekä lisälinkkejä.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018