Ja kouluja on sentään korjattu. Millainen pommi piilee päiväkodeissa?




Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2008



Uutiset kertovat, että Suomen koulut ovat kurjassa kunnossa. Itähelsinkiläisen Laajasalon ala-asteen oppilaat joutuvat käymään koulua toisella puolella kaupunkia oman koulun kosteusvaurioiden takia. Ilma oli Helsingin ympäristökeskuksen mittausten mukaan sakeana home- ja sädesientä.

Rovaniemeläisen Vaaranlammen koulun väki on joutunut sairastelu- ja remonttikierteen takia hyppäämään evakossa 12 vuotta. Nyt rakennuksen alapohja on ilmeisesti viimein saatu kuntoon ja kosteuden mädättämät lattiat täysin uusituksi. Pohjalainen Isonkyrön yläaste taas oli niin täynnä hometta, että kunnanisät katsoivat parhaaksi jyrätä sen maan tasalle ja rakentaa kokonaan uuden koulun.


Peruskorjaus lykkää liikaa

Kansanterveyslaitoksen mukaan 40 prosentissa maan kouluista on niin vakavia kosteus- ja ilmanlaatuongelmia, että niille täytyisi tehdä jotakin. Kosteusvaurioiden yhteys vakaviin terveyshaittoihin on osoitettu monissa tutkimuksissa eri puolilla maailmaa.

- Tämä on erityisesti koulujen ongelma siksi, että niiden kunnossapito ei ole ollut samaa luokkaa kuin vaikkapa kaupungintalojen, sanoo Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Aino Nevalainen.

Kouluissa on esimerkiksi saatettu huomata pesuhuoneiden pintamateriaalien olevan uusimisen tarpeessa, mutta mitään ei ole tehty, vaan on jääty odottamaan tulevaa peruskorjausta. Valtion rahoitusta odotellessa sitä on voitu odottaa yli kymmenen vuotta.

Ympäristölääketieteen dosentti Tuula Putus Työterveyslaitoksesta arvelee, että koulujakin pahemmassa jamassa ovat päiväkodit. Kouluja on sentään viime vuosina tutkittu ja korjattukin, päiväkoteja ei, vaikka niiden ylläpito ei ole kouluja kummempaa. - Päiväkoti-ikäiset eivät osaa valittaa oireistaan. He ovat vain kiukkuisia. Pikkulasten jatkuva sairastelu on alettu ottaa annettuna.


Tarkastus joka toinen vuosi

Omassa kodissaan asukkaat voivat itse päättää tutkimuksista ja korjauksista kun huomaavat ongelmia, mutta julkisiin tiloihin niitä ei aina saada itkemälläkään.




Kosteutta sisältä ja ulkoa


Kosteusvaurioiden yleisimmät syyt:
- materiaalien tekninen vanheneminen, esimerkiksi ruostuminen tai mekaaninen murtuminen
- rakennuksen ulkopuolelta tuleva kosteus, esimerkiksi sadevedet tai maasta rakenteita pitkin nouseva kosteus
- putki- ja viemärivauriot








Älä hoputa rakentajaa




Yskää, nuhaa, jopa astmaa


Tavallisimpia kosteusvaurioista seuraavia oireita:
- yskä
- nuha
- käheys
- päänsärky
- hengenahdistus
- hengitystieinfektiot
- astma
- allergia













Syyllisinä mikrobit


Terveyshaittojen aiheuttajia:
- kosteissa rakenteissa kasvavat mikrobit, kuten homesienet ja bakteerit
- mikrobien aineenvaihduntatuotteet
- kosteuden pilaamista materiaaleista höyrystyvät kemialliset aineet








Lisätietoa: Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 9/2007


Lisää homeesta ja terveydestä: Hometalossa riehuvat mikrobijengit, Tiede 7/2003, s. 20-25.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.