Huhtikuussa 20 vuotta täyttävä Hubble-avaruuskaukoputki on ylittänyt kaikki odotukset. Se on avannut meille universumin täysin uudella tavalla ja tuonut avaruuden kauneuden osaksi arkipäivää.

Teksti: Anne Liljeström

Julkaistu Tiede -lehden numerossa 4/2010Hubble on nyt kiertänyt maapallon noin satatuhatta kertaa. Vaikka maanpäälliset kaukoputket ovat kehittyneet 20 vuoden aikana huimasti, Hubble on edelleen ykkönen avaruuden himmeiden kohteiden havaitsijana.Hubblen upeat kuvat ovat tehneet maailmankaikkeuden tutuksi myös tiedepiirien ulkopuolella, mutta eniten avaruusteleskoopista ovat hyöytyneet tähtitieteilijät. Hubblen mittaukset ovat tähän mennessä poikineet yli 8 000 tieteellistä artikkelia – ja monessa se on urallaan ollut ensimmäinen.Siinä missä peräti kolmasosaa tieteellisistä artikkeleista ei koskaan siteerata muissa tutkimuksissa, vain kaksi prosenttia Hubblen tuloksiin perustuvista tutkimuksista jää vaille tällaista huomiota. Hubblen tuloksia myös siteerataan tuplasti niin paljon kuin muita. Tämä ei sinänsä ole kumma, koska Hubblen havaintoaika on tutkijoiden parissa erittäin kilpailtua. Avaruuskaukoputki oli kallis hanke, ja siksi tutkijoista oli tärkeää, että veronmaksajat – siis rahoittajat – pääsisivät myös nauttimaan Hubblen antimista. 1998 joukko tähtitieteilijöitä perusti työryhmän, Hubble Heritage Projectin, huolehtimaan siitä, että suuri yleisö näkisi Hubblen tuloksia. Käytännössä kaikki Hubblen komeimmat kuvat ovat projektin julkaisemia.

Irti ilmakehän väreilystäHubblen historia alkoi 1946, jolloin tähtitieteilijä Lyman Spitzer kirjoitti raportin kaukoputken sijoittamisesta avaruuteen. Ilmakehän väreily ei siellä heikentäisi astronomisten havaintojen tarkkuutta kuten Maan päällä. Avaruudessa voitaisiin lisäksi tehdä havaintoja ultravioletti- ja infrapunavalossa, jotka kärsivät ilmakehässä.Spitzer ajoi avaruusteleskoopin asiaa koko ikänsä. 60-luvun kylmä sota ja avaruuskilpa veivät avaruuteen ensimmäiset kaukoputket, ja Nasa ottikin suuren teleskoopin osaksi avaruusohjelmaansa 1968.Hubblesta puhuttiin aluksi vain suurena avaruuskaukoputkena (LST, large space telescope). Myöhemmin se nimettiin kuuluisan tähtitieteilijän Edvin Hubblen mukaan. Juuri hänen havainnoistaan pääteltiin, että avaruus laajenee.

Monta mutkaa matkassaHanke kohtasi kuitenkin monia vastoinkäymisiä. Yhdysvaltain kongressi kritisoi sen kalleutta. Rahapulan vuoksi teleskoopin pääpeilin kokoa päätettiin pienentää ja Euroopan avaruusjärjestö Esa kutsuttiin mukaan jakamaan kustannuksia ja samalla havaintoaikaa.Avaruuskaukoputken rakentamiseen myönnettiin viimein määrärahat 1978. Pääpeilin hiominen kuitenkin viivästyi, ja Nasa joutui lykkäämään laukaisua kerta toisensa jälkeen. Vuonna 1986 hanketta kohtasi uusi epäonni, kun Challenger-sukkula räjähti heti laukaisun jälkeen ja koko seitsenjäseninen miehistö sai surmansa. Kaikki avaruuslennot pantiin jäihin. Hubbleksi nimetty teleskooppi oli jo valmistunut, ja sitä jouduttiin säilyttämään ultrapuhtaassa erikoisvarastossa. Jo ennestään kalliille projektille koitui tästä kuuden miljoonan dollarin kuukausimaksut.Kun Hubble viimein laukaistiin Maata kiertävälle radalle huhtikuussa 1990, se oli maksanut jo 2,5 miljardia dollaria.

Voihan tuhru!Hubble suunniteltiin alusta lähtien huollettavaksi. Koska avaruuskaukoputken hinnalla saisi monta suurta maanpäällistä teleskooppia, haluttiin varmistaa, että Hubble toimisi mahdollisimman varmasti ja tarkasti.Ensimmäiselle huoltolennolle tuli tarvetta yllättävän pian. Hubblen laukaisusta oli kulunut vasta pari viikkoa, kun oli jo ilmeistä, ettei sillä saataisi hyviä kuvia. Teleskoopin pääpeili oli hiottu hyvin tarkasti – mutta muutaman mikrometrin verran liian litteäksi. Tämä teki kuvista armottoman suttuisia.Hetken näytti siltä, että Hubble oli huippukallis munaus. Peiliä oli mahdotonta vaihtaa avaruudessa, ja kaukoputken tuominen korjattavaksi takaisin Maahan olisi ollut aivan liian kallista. Onneksi peilin hiontavirhe oli niin säännöllinen, että kuvat saatiin kuntoon asentamalla Hubbleen korjauspeili.Hubblea on huollettu yhteensä viisi kertaa. Sen laitteistoa on uusittu ja parannettu, ja sille on annettu lisää vauhtia. Hubble kiertää Maata matalalla radalla, mikä helpottaa huoltotöitä mutta aiheuttaa kitkaa ilmakehän yläosan kanssa. Tämä saa teleskoopin hitaasti vajoamaan lähemmäs Maata.

Viimeinen voitelu tehtyHubblen viimeinen huoltolento tehtiin toukokuussa 2009. Se oli kuitenkin vaarassa peruuntua kokonaan Nasan avaruussukkula Columbian tuhouduttua 2003.Turvallisuussyistä kaikki sukkulat tuli laukaista radalle, jolta miehistö voisi pelastautua Kansainväliselle avaruusasemalle, mutta Hubble ei osu tällaiselle radalle. Viides huoltolento mahdollistui vasta, kun Hubblen pelastamiseksi syntyi suoranainen kansanliike ja Nasan pääjohtaja vaihtui.Viimeiset korjaukset Hubbleen on siis tehty, ja niiden arvellaan pitävän teleskooppivanhuksen havaintokunnossa ainakin vuoteen 2014 saakka. Radallaan Hubble pysyy vielä pitkään – ehkä jopa vuoteen 2035. Tämän jälkeen Hubble on tarkoitus ohjata hallitusti ilmakehään, jossa se lopulta palaa poroksi.Hubblelle on suunnitteilla seuraajia. Taivaalle on nousemassa James Webb -avaruuskaukoputki jo 2014. Sen peili tulee olemaan roimasti kookkaampi kuin Hubblen, mutta näkökyky rajoittuu infrapunasäteilyyn.Suunnitteilla on myös At-Last-kaukoputki (advanced technology large-aperture space telescope), joka havainnoi samoja aallonpituusalueita kuin Hubble mutta tuhansia kertoja tarkemmin. At-Lastia pitää odotella ainakin vuoteen 2025.

Anne Liljeström on vapaa tiedetoimittaja ja tähtitieteen jatko-opiskelija.

Kuinka kaikki kehittyiHubblen ottamia syvän taivaan kuvia on valotettu yli sata tuntia. Ne paljastavat meille maailmankaikkeuden vanhimpia kohteita. Kuvat ovat selvittäneet galaksien evoluutiota sekä universumin rakennetta ja historiaa ja antaneet kouriintuntuvan elämyksen maailmankaikkeuden koosta.

Pimeä energia kiihdyttääHubblen tärkein havainto lienee ollut universumin kiihtyvä laajeneminen. Tämän aiheuttajaksi on esitetty pimeää energiaa, joka toimii kuin painovoiman vastavoima. Laajenemisen kiihtyminen havaittiin, kun Hubble kuvasi kaukaisia supernovia: ne etääntyivät liian nopeasti.

Mustat aukot varmistuivat Tutkijat olivat pitkään epäilleet, että mustat aukot ovat yleisiä galaksien keskuksissa. Hubble kuvasi galaksien keskusalueita, ja voimakas säteily pieneltä alueelta vahvisti aukkojen olemassaolon. Vuonna 1997 tutkijat päättelivät, että jokaisen galaksin ytimessä piilee supermassiivinen musta aukko.

Planeettoja enemmän kuin luultiinVielä 1990-luvullakin oli hyvin epäselvää, kuinka harvinaisia tai tavallisia planeetat ovat muiden tähtien ympärillä. Hubble kuvasi syntymässä olevia planeettakuntia Orionin suuressa kaasusumussa 2001. Kuvat osoittivat, että planeetat ovat paljon otaksuttua yleisempiä.

Pimeä aine taivuttaa valoaPimeä aine muodostaa 22 prosenttia koko universumin materiaalista. Koska se ei säteile lainkaan, sitä on vaikea havaita. Painovoimansa vuoksi pimeän aineen voi kuitenkin aistia – se taivuttaa valoa kuten muukin massa.Hubble kuvasi Abellin galaksijoukon, jonka kuvaa vääristää pimeän aineen muodostama gravitaatiolinssi. Tämä oli ensimmäinen suora todiste pimeän aineen olemassaolosta.

Näkyi oikea eksoplaneettaAurinkokunnan ulkopuolella sijaitsevia eksoplaneettoja kuvattiin pitkään epäsuorasti: tutkijat havainnoivat muutoksia, joita keskustähdessä tapahtui planeetan kiertäessä sitä. Koska planeetat eivät säteile valoa, niitä itseään on hyvin vaikea havaita leimuavan tähden vierestä.Hubble kuvasi Fomalhaut-tähden ympäristöä 2006 ja 2008 peittämällä tähden valon pienellä maskilla. Pieni valopiste oli liikahtanut kuvien ottamisen välillä, ja se tunnistettiin kaasuplaneetaksi.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018