Euroopan avaruusjärjestön Venus Express -luotain saapuu määränpäähänsä tässä kuussa. Luotaimen laitteilla tutkitaan Venuksen kaasukehää, jonka koostumus johti kiihtyvään kasvihuoneilmiöön ja painajaismaisiin oloihin. Venuksen kierre on varoittava esimerkki, josta yritetään oppia.


määränpäähänsä tässä kuussa. Luotaimen laitteilla tutkitaan
Venuksen kaasukehää, jonka koostumus johti kiihtyvään
kasvihuoneilmiöön ja painajaismaisiin oloihin. Venuksen kierre
on varoittava esimerkki, josta yritetään oppia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Aurinkokunnan alkuaikoina Venus ja Maa olivat niin samanlaisia, että olisi ollut vaikea arvata, kummalle syntyy elämää. Vieläkin puhutaan sisarplaneetoista.

Mutta sitten tapahtui jotain. Venukselle kehittyi paksu kaasukehä, josta suurin osa on kasvihuonekaasuna tunnettua hiilidioksidia. Kasvihuoneilmiö kuumensi planeetan niin, että jos elämä oli siellä orastanut, se paloi karrelle.

Venus Expressin tutkijat kysyvät, miksi Venuksen kaasukehä on niin tiheä ja miten Venuksesta kehittyi nykyinen, helvetin esikartanoa muistuttava pätsi. Syy kyselyyn on ilmeinen: naapuri saattaa opettaa jotain elintärkeää oman planeettamme lämpötasapainosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Viidakko paloi 70-luvulla

Venus on Maan lähin naapuriplaneetta. Se syntyi samaan aikaan - yli neljä miljardia vuotta sitten - ja samasta aineesta kuin Maa ja Mars. Se on suunnilleen saman kokoinenkin.

Venusta peittää kauttaaltaan paksu kaasukehä. Tämän vuoksi oletettiin pitkään, että se muistuttaisi pinnaltaan Maata. Pilvipeitteen takia sen maisemia pidettiin erityisen rehevinä, sademetsinä tai viidakoina.

Kun radiokaukoputket 1950-luvun lopulla suunnattiin ensi kertaa kohti Venusta, havainnot viittasivat yllättävän kovaan kuumuuteen. Lopullisesti viidakko kärähti vasta, kun neuvostoliittolainen Venera 7 -luotain 1970 mittasi Venuksen lämpötilan: se oli 455-475 astetta.

Venuksen kaasukehästä 96 prosenttia on hiilidioksidia, kolme prosenttia on typpeä ja loppu muita kaasuja. Nyt ymmärrämme hyvin, että kaasukehä, joka on lähes kauttaaltaan kasvihuonekaasua, tietää kuumaa. Venuksen kuumuus ei siis johdu Auringon läheisyydestä tai kaasukehän paksuudesta, vaan kasvihuonekaasuista. Itse asiassa lähempänä Aurinkoa oleva Merkurius on Venusta viileämpi paikka.


Luotaimia ruuhkaksi asti

Venuksen liepeillä oltiin kyllä käyty useasti jo ennen Venera 7:ää. Venus on näet planeetoista helpoimmin saavutettavissa. Kaikkein lähimmillään sen etäisyys Maasta on vain puolet siitä kuin Marsin.




Varo, astronautti!


Venusta peittää pilvikerros, joka muodostuu rikkidioksidista ja rikkihappopisaroista. Jos astronautti joskus tulevaisuudessa laskeutuu Venukseen sukelluskellolla, sen pitää kestää happojen vaikutus - ja paljon muuta.

Pilvien alla joudutaan melkoiseen rynkytykseen. Kaasukehän yläosien tuulet ovat voimakkaita, jopa 300 kilometriä tunnissa eteneviä puhureita. Alempana puhaltelee heikosti, mutta paksu kaasukehä saa vaivaisenkin tuulen tuntumaan kellossa.

Planeetan pinnalla astronautti voi ihailla yli 450-asteisina hehkuvia maisemia. Painetta on yhtä paljon kuin kuin kilometrin syvyydessä veden alla, suunnilleen 90 ilmakehän verran. Pysy kuplassa, astronautti, ja toivo, ettei tekniikka petä.





Suurpiirteistä seutua

Venuksen muodoista on saatu kuviakin. Yksi Venera -luotamista lähetti niitä jo yli 25 vuotta sitten. Maisema on tuliperäistä ja kraatterien pilkuttamaa. Kahta kilometriä pienempiä kraattereita ei juuri näy, sillä suuretkin murikat palavat planeetan tiheässä kaasukehässä, ennen kuin iskeytyvät pinnalle.

Kaksi suurta, mantereen kaltaista ylänköä kohoaa valtavien tasankojen yläpuolelle. Pohjoisessa on Australian kokoinen Ishtar Terra, jolla sijaitsee myös Venuksen korkein vuori Maxwell Montes. Se on ainoa paikka Venuksella, jonka nimi ei liity myyttisiin naisiin. Etelässä on Afrodite Terra -niminen ylänkö, joka on Etelä-Amerikan kokoinen.

Kaiken kaikkiaan pinta on nuorta, noin 500 miljoonan vuoden ikäistä basalttia. Tutkijat arvelevat sen olevan peräisin tuliperäisestä painekattilasta, joka aina silloin tällöin hukuttaa koko planeetan laavaan.

Täällä Maassa mannerlaattojen liike ja maanjäristykset pitävät huolen siitä, että planeetan sisikunnan paine purkautuu vähitellen. Venuksen sisuksissa paine sen sijaan kasvaa, kunnes koko planeetta peittyy äkillisesti laavakylpyyn.











































Venus Maa







5,2 5,5

10,4 11,2


päinvastoin kuin maapallo
eli idästä länteen)


on siis vuorokautta lyhyempi!
kaasukehä
21 % happea

91 1

kuumin paikka














Palstan pitäjä Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja

Lisätietoja Venus Expressistä:
http://sci.esa.int/science-e/www/area/index.cfm?fareaid=64

Sisältö jatkuu mainoksen alla